Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.

[Slammer]

Aselajeista voi aloittaa Ilmavoimista. NH kauppa tosiaan tehtiin mutta määrällisesti kyse oli vain 4:stä koneesta. Torjuntahävittäjien tulo liittyi Noottikriisiin, jolloin oli pakko osoittaa kykymme valvoa ilmatilaa.
MiGit tulivat kokolailla PV:stä riippumatta; länsivaihtoehtoja oli toki tutkittu. On myös sanottu, että varsinainen hävittäjäasejali tuli vasta Drakenien mukana 1970 -luvun alussa. Höyrymigithän olivat korkealla
lentävien pommikoneiden torjujia.

Myös NH:t tulivat kokolailla PV:stä riippumatta. Koneeseen tutustuneet ilmavoimien edustajatkin totesivat, että koneiden hankintaa ei voi muuten suositella mutta mikäli Neuvostoliitosta aiotaan hankkia vastaisuudessakin koneita, NH:n käyttöönotosta voidaan saada arvokasta kokemusta. Käsittääkseni tämä on aika lailla ensimmäisiä itähankintoja mitä tehtiin ja kun MiG-21- ja helikopterihankinnoista päätettiin alle kolme vuotta myöhemmin niin mikäli ilmavoimat on jossain vaiheessa päätetty sulkea itäkaluston ulkopuolelle niin tämä politiikka on sitten romahtanut heti kättelyssä.

 

[Rannari]

Mitä pikaisesti asiaa tutkailin niin AT-1 vaikuttaa juuri olleen ainoa vaihtoehto, mutta se on huomattavan iso eikä kuulosta muutenkaan erityisen vakuuttavalta vaan pikemminkin kopiolta läntisistä 50-luvun ohjuksista.

Onko mikään tuon aikakauden pst-ohjus erityisen vakuuttava? Iso se taitaa tosiaan olla ja sitä myöten enempi ajoneuvoasenteinen värkki. Vähän niin kuin SS-11 jota ei myöskään miehissä pitkälle kanniskeltu. Ainakin Vigilant oli huomattavasti pienempi ja liikkui myös käsipelillä. Aika pian itänaapurikin teki saman kokoluokan aseen eli AT-3:n. Tuohon aikaan uusia järjestelmiä tulikin käyttöön lähes vuosittain. Mitä länsiaseiden kopiointiin tulee niin eikö pst-ohjuksessa mallia 82 ollut myös tiettyä "sukulaisuutta" Milaniin? Varmaan ihan sattumalta

 

[Rannari]

Vanhoista Siivet-lehdistä voi lukea juuri tämän, eli vielä -88 Dassaultin edustaja arveli ettei F-16:lla ole Suomessa kummoisia mahdollisuuksia.

60-luvulla hankitusta Nato-kalustosta voisi mainita vielä Thunderbird-itohjusjärjestelmän. Tosin ohjuksia siihen ei saatu.

Länsikaluston välttelyyn oli hinta myös yhtenä tekijänä. Mirage III esimerkiksi maksoi noin 20% enemmän kuin Draken, ja melkein kaksi kertaa enemmän kuin MiG-21. Amerikkalaisetkin koneet olivat tuolloin kalliita. Hankintoihin piti käyttää tuolloin vielä kortilla olevaa ulkomaanvaluuttaa. Itäkaluston kauppaa sen sijaan saattoi rahoittaa pitkälti kotimaisella tavaralla.

Thunderbird oli vahvasti esillä erilaisissa 60-luvun ohjusilmatorjuntasuunnitelmissa joita kirjallisuudessa näkyy. Hiukan jäi hankinta vajaaksi kun maahan saatiin saatiin lopulta pelkät ohjuksen kuoret. Järjestelmä varmaan oli muilta osin arvokas koulutuksen ja tutkimuksen puolella.

 

[Slammer]

Onko mikään tuon aikakauden pst-ohjus erityisen vakuuttava? Iso se taitaa tosiaan olla ja sitä myöten enempi ajoneuvoasenteinen värkki. Vähän niin kuin SS-11 jota ei myöskään miehissä pitkälle kanniskeltu. Ainakin Vigilant oli huomattavasti pienempi ja liikkui myös käsipelillä.

Aikaansa nähden kyllä. Hain lähinnä sitä, että miksi hankkia Neuvostoliitosta kopio joka ei ole edes samalla tasolla saman ajanjakson länsiohjusten kanssa. Vigilantin tilalle tuosta ei ainakaan olisi ollut, SS.11:n ehkä. Suomessahan sitä käytettiin rannikkotorjuntaan missä koko ei ollut niin kriittinen. Silti AT-1 vaikuttaa teknisesti sitä heikommalta.

 

[Rannari]

Aikaansa nähden kyllä. Hain lähinnä sitä, että miksi hankkia Neuvostoliitosta kopio joka ei ole edes samalla tasolla saman ajanjakson länsiohjusten kanssa. Vigilantin tilalle tuosta ei ainakaan olisi ollut, SS.11:n ehkä. Suomessahan sitä käytettiin rannikkotorjuntaan missä koko ei ollut niin kriittinen. Silti AT-1 vaikuttaa teknisesti sitä heikommalta.

Siitä kai oli kysymys että oliko NL:lla vastaavan luokan ohjusta tarjolla. Oli siis ainakin jotain vähän sinne päin. Ei nuota välttämättä olisi kannattanut Vigilantin sijasta hankkia mutta eipä ollut Vigilantkaan mikään nappihankinta. Jätän paremmin informoitujen hommaksi kommentoida oliko tuo yhtä huono vai vielä huonompi kuin lännessä samalla aikakaudella tehdyt tötteröt.

 

[fulcrum]

Drakenista vielä, Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä 4/2013 on perusteellinen artikkeli koneen hankintakuvioista. Koneesta oltiin kiinnostuneita jo 1961 mutta silloin ruotsalaiset suostuivat myymään vain Lansenia. Draken vilkkui kuitenkin vuosia ilmavoimien ykkösvaihtoehtona. Vuonna 1968 Tanska teki hävittäjävertailun josta saatiin tietoa myös Suomeen. Ehdokkaiden hinnat Suomen markoissa olivat Draken 6.1milj, F-5 6.2 milj ja Mirage III 7.1 miljoonaa.

Kantona kaskessa oli neuvostoliittolaisten tarjoama MiG-21M johon suomalaiset kävivät tutustumassa. Poliitikkojen keskuudessa oli laaja kannatus MiGin lisähankinnoista idänkaupan tasoittamiseksi. 1970 saatujen tarjousten mukaan MiG-21M maksoi 5 miljoonaa ja Draken 7.4 miljoonaa. (Mirage olisi näillä hinnoilla siis maksanut luultavasti noin 9 miljoonaa). Ilmavoimat kuitenkin halusi myös länsimaisen tyypin, lisäksi MiGissä oli huolto-ongelmia: NL:n varaosatoimitus oli (jo) tuolloin erittäin kankeaa, tuotetuki ongelmien ratkaisemisessa heikkoa ja koneet seisoivat alkuvuosina paljon. MiG pelattiin pois hiukan epäreilulla laskelmalla jossa koneen arvettiin pystyvän lentämään vain puolet Drakenin lentotuntimäärästä (75 tuntia vuodessa, 1200 tunnin elinikä).

F-5:stä muuten sen verran että 1977 Jyrki Laukkanen kutsuttiin koelentämään F-5E. Kutsuun sisältyi harjoituslennot T-38:lla jonka jälkeen Laukkanen olisi päässyt F-5:n rattiin. Ilmavoimat ja USAF sopivat asian ja kaiken piti olla selvää kun jenkeissä Laukkanen saikin yllättäen puhelun pääesikunnasta jossa kiellettiin ehdottomasti koneilla lentäminen. Mitä oli tapahtunut? Pääesikunnan ulkomaanosasto oli saanut selville että Ilmavoimat oli omin päin mennyt sopimaan jotain ulkomaanvierailuja. Siellä oli loukkaannuttu verisesti tällaisesta omalle tontille hipsimisestä ja kostoksi kiellettiin Laukkasen koelento-ohjelma. En tiedä onko kukaan suomalainen päässyt sitten F-5:ttä kokeilemaan.

 

[Slammer]

F-5:stä muuten sen verran että 1977 Jyrki Laukkanen kutsuttiin koelentämään F-5E. Kutsuun sisältyi harjoituslennot T-38:lla jonka jälkeen Laukkanen olisi päässyt F-5:n rattiin. Ilmavoimat ja USAF sopivat asian ja kaiken piti olla selvää kun jenkeissä Laukkanen saikin yllättäen puhelun pääesikunnasta jossa kiellettiin ehdottomasti koneilla lentäminen. Mitä oli tapahtunut? Pääesikunnan ulkomaanosasto oli saanut selville että Ilmavoimat oli omin päin mennyt sopimaan jotain ulkomaanvierailuja. Siellä oli loukkaannuttu verisesti tällaisesta omalle tontille hipsimisestä ja kostoksi kiellettiin Laukkasen koelento-ohjelma.

Tulkinta verisestä loukkaantumisesta ja kostosta on Laukkasen oma selitys tapahtumille (tosin hänkään ei muistaakseni käyttänyt noin lennokkaita sanavalintoja) mikä kannattaa muistaa tarinaa kertoessa. Mitä ilmeisimmin mitään varmaa tietoa tästä ei ole, koska muistelmateoksessa kanta on loiventunut ja Laukkanen esittää vaihtoehtoiseksi syyksi sen, että lento olisi voinut aiheuttaa tuossa vaiheessa turhaa huomiota. Aiemmissa kirjoissaan hän on selittänyt tilanteen pelkästään varpaille astumisella.

 

[Sygaos]

Pahoittelut hieman myöhäisestä vastauksesta, mutta näihin lännestä tehtyihin hankintoihin voisi vielä lisätä InterarmCo:lta hankitut Stenit ja Belgiasta 80-luvulla ostetut FN-pistoolit.

 

[Sardaukar]

Pahoittelut hieman myöhäisestä vastauksesta, mutta näihin lännestä tehtyihin hankintoihin voisi vielä lisätä InterarmCo:lta hankitut Stenit ja Belgiasta 80-luvulla ostetut FN-pistoolit.

Steneistä voisin sanoa enomiehen kommentit...joka joutui niitä käyttämään. Mikään niissä kommenteissa ei ole kivaa...

Itse jouduin tekemisiin näiden Belgiasta hankittujen pistoolien kanssa. Oli niin paskaa kamaa, että epätoivossa voisi ampua itsensä. Kutsuimme sitä "niskalaukauspistooliksi"...kun kauempaa ei mihinkään ikinä osuisi,

 

[Sygaos]

Isä entisenä kapiaisena myös manaili sitä kun Lahti-pistoolit ja Parabellumit vaihdettiin belgialaisiin. Oon kuullu samaa, että itsensä niillä voi ampua, mutta sitä kauemmaksi ei osu.

 

[Sardaukar]

Isä entisenä kapiaisena myös manaili sitä kun Lahti-pistoolit ja Parabellumit vaihdettiin belgialaisiin. Oon kuullu samaa, että itsensä niillä voi ampua, mutta sitä kauemmaksi ei osu.

Sarjassamme kylmäävä pistoolihankinta.

 

[EK]

Kannattaa muistaa, että ne Stenit, jotka Suomeen hankittiin, olivat Normandian maihinnnousun ylijäämäkalustoa. Niihin oli hitsattu kiinni kaksi kertaa normaalia isompi lipas, koska maihinnousussa tappiot olivat niin kovat, että a) käyttäjä ei ehtinyt ampua iso lipastaan loppuun ennen kuolemaansa tai b) lippaan tyhjentyessä saatoit valita, keneltä kaatuneelta kaveriltasi otit korvaavan aseen.

Tämä kuultu tosijuttuna yhdeltä isältä, kahdelta sedältä ja ainakin kolmelta vanhemmalta tuttavalta. Kaikki olivat nähneet hitsauksen jäljet omissa Steneissään.

 

[Ingsoc]

Pahoittelut hieman myöhäisestä vastauksesta, mutta näihin lännestä tehtyihin hankintoihin voisi vielä lisätä InterarmCo:lta hankitut Stenit ja Belgiasta 80-luvulla ostetut FN-pistoolit.

Eräs hankinnassa mukanan ollut upseeri kerran selitteli juttua siihen malliin, että testeihin lähetetyt aseet olivat laadultaan aivan toista luokkaa, kuin ne aseet joita Suomeen toimitettiin kun hankintapäätös oli tehty. FN HP on kuitenkin ollut todella hyvämaineinen ase ja sitä ovat menestyksellä käyttäneet mm. Waffen-SS, brittien SAS ja jopa Suomen ilmavoimat toisen maailmansodan aikana. FN on kuitenkin belgialainen yritys ja siellä noudetaan belgialaista moraalia ja käytäntöjä.

Niille jotka nyrpistelevät Steniä, niin kannattaa muistaa missä tilassa Suomen armeijan jalkaväenaseistus oli 50-luvulla. Venäläiset pikakiväärit, itselataavat ja automaattikiväärit olivat hitaasti ja varmasti kulumassa ja vara-osia aseisiin ei käytännössä ollut. Varastoista löytyi sitten kolmenlinjan kivääriä, lahti-salorantaa ja suomi-kp:t (joita oli myös viety ulkomaille kymmeniätuhansia). Siinä vaiheessa Stenien hankinta oli enemmän kuin tervetullut. Kummalla lähdet mielummin sotaan,1890-luvulla valmistetulla sotilaskiväärillä jonka laukaisuvastus on 7000 grammaa vai ehkä kuitenkin Stenin kanssa? Aseet poistettiin varauksista vasta 90-luvulla kun kiinan rynkyt saapuivat Suomeen.

Steneistähän liikkuu kaikenlaista tornilegendaa. Kiinteät lippaat tornarista on myös sellainen versio, että poisheitetyt kertakäyttökonepistoolit olisivat rantahiekalle heitettynä toimineet pitkospuiden tapaan ja lujittaneet ajouraa perässä tuleville ajoneuvoille.

 

[ajs178]

Ostettiinpa juu. Varusveikkona tuollaisessa tuli matkustettua. Samoja autoja hankittiin myös muiden valtiollisten laitosten, kuten Postin käyttöön.

Itsellä myös nostalgisia muistoja Rellusta vuodelta 1998, kun haettiin ensimmäisenä varusmiespalveluspäivänä Hämeenlinnan rautatieasemalta suorittamaan palvelusta panssariprikaatiin. Sinne kaikki alokkaat vielä siviilikamppeissa Rellun lavalle. Muistan että siellä oli pimeää (lava peitetty pressuilla), kylmää (tammikuun 18. päivä) eikä mitään penkkejä tai muita istuimia, vaan kyykyssä tasapainoteltiin lavalla ja koitettiin pysyä pystyssä. Tuntui jopa, että kuski tahallaan vähän antoi runtua ja kovempaa kyytiä, että otettaisiin alokkailta luulot pois. Sen verran auto mielestäni hyppi ja pomppi ja mutkissa meni kovaa.

 

[ajs178]

Vanhoista Siivet-lehdistä voi lukea juuri tämän, eli vielä -88 Dassaultin edustaja arveli ettei F-16:lla ole Suomessa kummoisia mahdollisuuksia.

60-luvulla hankitusta Nato-kalustosta voisi mainita vielä Thunderbird-itohjusjärjestelmän. Tosin ohjuksia siihen ei saatu.

Länsikaluston välttelyyn oli hinta myös yhtenä tekijänä. Mirage III esimerkiksi maksoi noin 20% enemmän kuin Draken, ja melkein kaksi kertaa enemmän kuin MiG-21. Amerikkalaisetkin koneet olivat tuolloin kalliita. Hankintoihin piti käyttää tuolloin vielä kortilla olevaa ulkomaanvaluuttaa. Itäkaluston kauppaa sen sijaan saattoi rahoittaa pitkälti kotimaisella tavaralla.

Muistelisin myös lukeneeni jostain 1980-luvun lopun Siivet-lehdestä, että lähes varmana pidettiin, että MiG-21 korvattaisiin 1:1 MiG-29-koneilla (20 kpl) ja sitten Draken korvattaisiin Mirage 2000 -koneilla (40 kpl). Gripenin ei uskottu valmistuvat ajoissa (mikä osoittautui oikeaksi arvioksi) ja F-16 taas todettiin, että jäänee haaveeksi.

[Edit]: Tästähän olisi mukava spekuloida, että jos nämä koneet olisi todella valittu, niin miten sen jälkeen olisi edetty hävittäjähankinnoissa? MiG-29-koneillahan kai on vain noin 15 vuoden käyttöikä, joten ne olisi pitänyt korvata uudella koneella vuosina 2010-2015. Mikä tämä kone olisi ollut? Ja nyt käynnissä oleva HX-hanke taas olisi keskittynyt Mirage 2000:n korvaamiseen - tässä kisassa tietysti mukana nytkin HX-kisassa olevat vaihtoehdot.

 

[Ingsoc]

Eihän se ole mitään avolava matkustamista jos on pressu lavan päällä!

90-luvulla oli aika paljon vaihtelua siinä miten niitä pressuja käytettiin. Osassa joukko-osastoja miehet matkusti lavalla ilman pressuja kesät talvet. Ei sitä sotatilanteessakaan matkusteta pressun alla. Ilmahyökkäys tai väijtystilanteessa pressutettu lava on kuolemanloukku. Niitä väijytykseen joutumisia harjoiteltiin kyllä sen verran, että ei siinä montaa sekuntia kulunut kun oli itsensä heivannut lavalta ja oli avannut tulen vihollisen sissejä vastaan. Vanhojen höpinäähän tämä on kun lavalla matkustaminen on jo pitkään ollut kiellettyä ja väijytyksistäkin taidetaan nykyisin ajaa läpi.

 

[Rannari]

Muistelisin myös lukeneeni jostain 1980-luvun lopun Siivet-lehdestä, että lähes varmana pidettiin, että MiG-21 korvattaisiin 1:1 MiG-29-koneilla (20 kpl) ja sitten Draken korvattaisiin Mirage 2000 -koneilla (40 kpl). Gripenin ei uskottu valmistuvat ajoissa (mikä osoittautui oikeaksi arvioksi) ja F-16 taas todettiin, että jäänee haaveeksi.

[Edit]: Tästähän olisi mukava spekuloida, että jos nämä koneet olisi todella valittu, niin miten sen jälkeen olisi edetty hävittäjähankinnoissa? MiG-29-koneillahan kai on vain noin 15 vuoden käyttöikä, joten ne olisi pitänyt korvata uudella koneella vuosina 2010-2015. Mikä tämä kone olisi ollut? Ja nyt käynnissä oleva HX-hanke taas olisi keskittynyt Mirage 2000:n korvaamiseen - tässä kisassa tietysti mukana nytkin HX-kisassa olevat vaihtoehdot.

Tuo Migien poistuminen olisi saattanut osua juuri syvän rauhan leikkurivuosille ja Ilmavoimia olisi vain hallitusti pienennetty 40-45 koneen vahvuuteen ( riippuen onnettomuuksissa menetettyjen Mirage-koneiden määrästä ). Karjalan lennosto olisi vain pannut Pv-uudistuksessa lapun luukulle. Nyt olisi sitten käynnissä MX-hanke n. 40 uuden hävittäjäkoneen hankkimiseksi.

 

[fulcrum]

Tulkinta verisestä loukkaantumisesta ja kostosta on Laukkasen oma selitys tapahtumille (tosin hänkään ei muistaakseni käyttänyt noin lennokkaita sanavalintoja) mikä kannattaa muistaa tarinaa kertoessa. Mitä ilmeisimmin mitään varmaa tietoa tästä ei ole, koska muistelmateoksessa kanta on loiventunut ja Laukkanen esittää vaihtoehtoiseksi syyksi sen, että lento olisi voinut aiheuttaa tuossa vaiheessa turhaa huomiota. Aiemmissa kirjoissaan hän on selittänyt tilanteen pelkästään varpaille astumisella.

Ehkä Laukkanen halusi olla muistelmissaan diplomaattisempi? V. 1977 elettiin kuitenkin liennytyksen vuosia ja kovin paljon otollisempaa hetkeä lentää jenkkihävittäjällä ei koko kylmän sodan aikana ollut.

Muistelisin myös lukeneeni jostain 1980-luvun lopun Siivet-lehdestä, että lähes varmana pidettiin, että MiG-21 korvattaisiin 1:1 MiG-29-koneilla (20 kpl) ja sitten Draken korvattaisiin Mirage 2000 -koneilla (40 kpl). Gripenin ei uskottu valmistuvat ajoissa (mikä osoittautui oikeaksi arvioksi) ja F-16 taas todettiin, että jäänee haaveeksi.

[Edit]: Tästähän olisi mukava spekuloida, että jos nämä koneet olisi todella valittu, niin miten sen jälkeen olisi edetty hävittäjähankinnoissa? MiG-29-koneillahan kai on vain noin 15 vuoden käyttöikä, joten ne olisi pitänyt korvata uudella koneella vuosina 2010-2015. Mikä tämä kone olisi ollut? Ja nyt käynnissä oleva HX-hanke taas olisi keskittynyt Mirage 2000:n korvaamiseen - tässä kisassa tietysti mukana nytkin HX-kisassa olevat vaihtoehdot.

Miragen tilanne Suomen suhteen näytti 80-luvun lopulla vielä aika hyvältä, sitten kun halvempi F-16 tuli kuvioihin (etenkin kun dollari oli tuolloin vielä halpa) niin mahdollisuudet katsottiin pitkälti menneiksi.

MiG-29:n tarjouspyyntöä oltiin jo tekemässä kun clearing-kauppa romahti syksyllä 1990 ja ilman sitä MiG-hankinnassa ei enää ollut kauheasti järkeä.
MiGien käyttöikä olisi tosiaan loppunut tällä vuosikymmenellä (vrt. Malesia). Teknisesti koneiden käyttöiän jatkaminen olisi kyllä mahdollista, tosin nykytilanteessa poliittisesti ehkä vähän hankalaa.

 

[tulikomento]

Jos spekuloidaan että olisi heti 90-luvun alussa ostettu MiG-29 Fulcrum A-malli, siis sama mitä neukut möivät itäblokin alusmailleen, niin ne olisi pitänyt päivittää heti alkuun länsimaisella avioniikalla (Instrumentointi Oy). Sitten jossain vaiheessa olisi varmaan jouduttu miettimään NATO-standardeja. Mallia olisi varmaan haettu yhdistyneestä Saksasta, joka peri DDR:n koneet ja jotka myytiin sittemmin Puolaan.

Toisaalta, ilmeisesti Puola on onnistunut pitämään Fulcrumit ajan tasalla ja olen lukenut, että tarkoitus on pitää ne rivissä pitkälle 2020-luvulle saakka.

 

[juuja]

Vanhojen höpinäähän tämä on kun lavalla matkustaminen on jo pitkään ollut kiellettyä

Tarkoitatko että ilman niitä istuimia, koska kyllähän siellä vieläkin mennään kylläkin niissä istuimissa, mutta eiköhän ne sieltä lennä kuin leppäkeihäs paskan osuessa tuulettimeen.