Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rannari
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Enkä tarkoittanutkaan, että teet propagandaa, vaan kysyin tarkennusta päätelmääsi ja perusteluihisi.
.

Ei minulla välttämättä ole voimakasta etukäteiskantaa. Yritän koota tietoa pöytään, jotta yhdessä voimme tehdä analyysin ja mahdollisia päätelmiä. Sitähän tiedustelu parhaimmillaan on. Kaikki kuvitelmat ovat vain haitaksi.

Kaikista kerätyistä palasista sitten syntyy jonkinlainen näkymä asiaan.

Onneksi on monia, jotka osaavat lukea kokonaisuuden eivätkä vain puristele nyrkkiä taskussa ja osoittele virheitä. Silloin se päälinja menee eteenpäin.
 
Merkittäviä hankintoja Suomesta.

- Tutkat ilma- ja merivalvontaan (näitä hankittiin 50- luvulta aina 80-luvulle kotimaasta). Tutkien suunnittelu ja rakentaminen on varmasti ollut melkoinen haaste kekkoslovakin elektroniikka teollisuudelle. Vertailun vuoksi 80-luvulla Yhdysvallat myi ilmavalvontatutkia Jugoslavialle.

- Puolustusvoimien sodan ajan kiinteä televerkko jonka rakentaminen aloitettiin 60-luvun alkupuolella ja jota päivitettiin kylmän sodan loppuvaiheissa valokaapeliverkoksi.
 
Siellähän ne lähteet olivat perässä jutun lopussa.

Juttu jätti hyvin epäselväksi mikä tieto on mistäkin lähteestä ja mitkä kohdat ylipäänsä ovat suoraan lähteen mukaisia ja mitkä omaa tulkintaa.

Ehkä kuitenkin siitä Shermanista huolimatta. Sherman ei ollut tulivoimaltaan tai panssaroinniltaan mitenkään erikoinen panssarivaunu.

Tullessaan se oli täysin pätevä. Ongelma oli, että panssariaseen kehitys laiminlyötiin ennen Normandian maihinnousua ja sitä vietiin myös panssaritaisteluiden kannalta väärään suuntaan. Niinpä 1944 Sherman oli alivoimainen uudempia saksalaisvaunuja vastaan. Toisaalta saksalaisilla oli vielä runsaasti vanhempia vaunuja käytössä, joten ongelmaa ei pidä liioitella.

Sen korkea profiili teki siitä helpon kohteen.

Oikeastihan Sherman on esim. Pantheria matalampi vaikka muotoilu saakin sen näyttämään korkealta. M3 Lee oli se oikeasti korkea vaunu ja Sherman oli tähän huikea parannus.

Eikö tämä keskustelu irrotettu ilmatorjuntakeskustelusta juuri sen takia, että BUK-vääntö saa jatkua siellä rauhassa? Nyt täälläkin väännetään sitten BUKista...
 
Toistaiseksi jäänyt huutamatta yksi mielestäni itäasehankintoja osaltaan selittävä motiivi.

YYA-sopimushan edellytti Suomen ryhtyvän tarpeellisiin toimiin sodan uhatessa, ja näihin toimiin saattoivat liittyä sotilaalliset konsultaatiot sekä pahimmassa tapauksessa neuvostojoukkojen siirtäminen Suomeen.

Itäaseita hankkimalla nähdäkseni pienennettiin tätä riskiä. Kun maassa oli jo merkittävästi itärautaa ja sille osaavia käyttäjiä, poliitikoilla oli takataskussaan ässähai: kriisin sattuessa YYA-konsultaatioita olisi ainakin voitu yrittää ohjata niin, että Neuvostoliitto olisi yksinkertaisesti toimittanut lisää kalustoa ilman käyttäjiä. Tämä olisi nähdäkseni voinut kohtalaisella todennäköisyydellä onnistuakin (ainakin jos kriisi ei olisi kärjistynyt täysimittaiseksi sodaksi), koska neukkujen kannalta kyseessä olisi ollut aika pitkälti win-win-tilanne: luoteisrajan puolustus vahvistuu ilman tarvetta siirtää sinne yhtään sotaväkeä.
 
Hmm..?

Tykistö on tykistöä ja ryssän tykistö ei ole huonoa. Ampumamenetelmät tekevät eron. Venäjällä oli vielä jonkin aikaa itten ampumamenetelmänä aluemaalit. ei lähdetty siitä että osutaan pienelle alueelle muutamaan sekuntiin (alku aiheuttaa tappiot). Sinä on yksi vitun lysti mistä tykit tulevat.

Ammuksien osalta Suomessa oli/on metalliteollisuutta. Nudge nudge wink wink. Say no more..

Kerro nyt kulti mikä oli kulissi?

Älä minulle valita siitä, kun täällä on väitetty, että NL:sta hankittiin aseistusta vain, koska YYA, eikä niinkään siksi, että se olisi kaikki seikat huomioiden (ml. huoltovarmuus) ollut järkevää. Minä en tuota väitettä esittänyt. Esitin vain implikaation, mitä se tarkoittaa Suomen puolustusvoimille, jos tuo väite pätee. Jos haluat hyökätä sitä väitettä vastaan, tee se niihin postauksiin, jotka sen esittävät.

Minustakin Suomessa oli ja on edelleen metalliteollisuutta samoin kuin nykyisin elektroniikkateollisuutta. Siinä minustakin on yksi syy, miksi huoltovarmuuden vuoksi ei venäläistä rautaa kannata suorilta päin tyrmätä edes nykyisin.
 
Sollen ei ole sama kuin Sein.

Georgian BUK:it olivat Ukrainan modaamia. Siellä ei sopimuksista välitetty. Oletko sitä mieltä että Suomalainen virkakunta lähtee rettelöimään normipyramidin kanssa?

Olen sitä mieltä, että jonkun seuraavista on pädettävä:
1. Sopimuksessa ei ole ollut mitään modauskieltokohtaa. Venäläiset ovat ymmärtäneet, että jos tuollainen kohta pannaan sopimukseen, niin Suomi joko ei ota Bukeja vastaan tai sitten viittaa kintaalla kyseiselle kohdalle ja modaa niitä joka tapauksessa. Vaikka Venäjä ymmärtää myyvänsä systeemin, jonka todennäköinen käyttötarkoitus on sitä itseään vastaan, se ajattelee, että Suomi todennäköisesti pysyy neutraalina, joten sille myytävät ohjukset eivät ole niin paha juttu, kun niitä vastaan kuitenkin saadaan velkoja kuitattua.
2. Sopimuksessa on tuo kohta, mutta suomalaiset eivät sitä noudata ihan niin kuin venäläiset yllä olevassa tapauksessa olettivatkin.
3. Sopimuksessa on tuo kohta ja suomalaisilla ei alun perinkään ollut tarkoitusta sitä rikkoa. Tässä tapauksessa siis PV on halunnut hankkia (tai saada ilmaiseksi, jos tätä muotoa halutaan käyttää) ohjusjärjestelmän, jonka hyödyllisyys on kyseenalaista sitä kaikkein todennäköisintä ohjusten kohdetta vastaan. Kenet tällaisesta valtio varojen väärinkäytöstä voi panna vastuuseen?
 
Tullessaan se oli täysin pätevä. Ongelma oli, että panssariaseen kehitys laiminlyötiin ennen Normandian maihinnousua ja sitä vietiin myös panssaritaisteluiden kannalta väärään suuntaan. Niinpä 1944 Sherman oli alivoimainen uudempia saksalaisvaunuja vastaan. Toisaalta saksalaisilla oli vielä runsaasti vanhempia vaunuja käytössä, joten ongelmaa ei pidä liioitella..

Siteeraan Shermanien kanssa sodassa ollutta 3. panssaridivisioonan huoltojoukkojen upseeria Belton Y. Cooperia ja uskon häntä, vaikka luonnollisesti sinä tiedät paremmin.

Suurin osa Yhdysvaltain käyttämistä Shermaneista oli varustettu lentobensiinillä käyvillä, Continental Motorsin lisenssillä valmistamilla Wright R-975 Whirlwind -tähtimoottoreilla. Saksalaiset antoivat sille nimen "tommynkeitin".

Siksikö Shermanista tulee yhtäkkiä hirveän pätevä vaunu, koska se on amerikkalainen (?)

Yksi lysti.
 
Toistaiseksi jäänyt huutamatta yksi mielestäni itäasehankintoja osaltaan selittävä motiivi.

YYA-sopimushan edellytti Suomen ryhtyvän tarpeellisiin toimiin sodan uhatessa, ja näihin toimiin saattoivat liittyä sotilaalliset konsultaatiot sekä pahimmassa tapauksessa neuvostojoukkojen siirtäminen Suomeen.

Itäaseita hankkimalla nähdäkseni pienennettiin tätä riskiä. Kun maassa oli jo merkittävästi itärautaa ja sille osaavia käyttäjiä, poliitikoilla oli takataskussaan ässähai: kriisin sattuessa YYA-konsultaatioita olisi ainakin voitu yrittää ohjata niin, että Neuvostoliitto olisi yksinkertaisesti toimittanut lisää kalustoa ilman käyttäjiä. Tämä olisi nähdäkseni voinut kohtalaisella todennäköisyydellä onnistuakin (ainakin jos kriisi ei olisi kärjistynyt täysimittaiseksi sodaksi), koska neukkujen kannalta kyseessä olisi ollut aika pitkälti win-win-tilanne: luoteisrajan puolustus vahvistuu ilman tarvetta siirtää sinne yhtään sotaväkeä.


Aika monessa viestissä tätä olen yrittänyt selittää, mutta se menee jokaiselta uskovaiselta ohi.
 
YYA-sopimushan edellytti Suomen ryhtyvän tarpeellisiin toimiin sodan uhatessa, ja näihin toimiin saattoivat liittyä sotilaalliset konsultaatiot sekä pahimmassa tapauksessa neuvostojoukkojen siirtäminen Suomeen.

Itäaseita hankkimalla nähdäkseni pienennettiin tätä riskiä. Kun maassa oli jo merkittävästi itärautaa ja sille osaavia käyttäjiä, poliitikoilla oli takataskussaan ässähai: kriisin sattuessa YYA-konsultaatioita olisi ainakin voitu yrittää ohjata niin, että Neuvostoliitto olisi yksinkertaisesti toimittanut lisää kalustoa ilman käyttäjiä. Tämä olisi nähdäkseni voinut kohtalaisella todennäköisyydellä onnistuakin (ainakin jos kriisi ei olisi kärjistynyt täysimittaiseksi sodaksi), koska neukkujen kannalta kyseessä olisi ollut aika pitkälti win-win-tilanne: luoteisrajan puolustus vahvistuu ilman tarvetta siirtää sinne yhtään sotaväkeä.

Tämä oli siis järkevä ajatus, jos NL oikeasti luotti siihen, että Suomi oikeasti piti YYA:sta kiinni siinä vaiheessa, kun tykinkuulat alkaisivat lentää. Muutenhan kyse olisi siitä, että tilanteen kiristyessä NL olisi toimittanut rautaa naapurille, joka olisi sitten käyttänyt sitä tilanteen yltyessä sodaksi NL:a itseään vastaan. Itse ainakin epäilen tuota. Tai siis en pidä NL:a noin naivina. Tuollaisessa tilanteen kiristymistilanteessa se olisi takuulla halunnut omia jamppoja sinne tykkien ääreen jos ei muuhun tarkoitukseen, niin sen varmistamiseen, että Suomi pysyy ruodussa.

Tähän viittaisi oikeastaan koko Porkkalan saaminen takaisin YYA-sopimuksen uusimisen myötä. Porkkala oli ollut Venäjän veitsi Suomen kaulavaltimolla. NL todennäköisesti ajatteli, että YYA-sopimuksella voisi toteuttaa saman funktion, eli tilanteen kiristyessä se vaatisi saada lähettää Suomeen joukkoja "apuun" ja näiden joukkojen tärkein tehtävä olisi pitää huoli, että Suomi pysyisi oikeasti suursodan ulkopuolella niin kuin virallisen linjansa mukaan sanoi pyrkivänsä tekemään, eikä hyppäisi NATOn kelkkaan, eli sinne, missä Suomen todellinen ideologinen koti oli.

Minun on hyvin vaikea ajatella tilannetta, että NL olisi uskonut YYA:n paperin olevan riittävä tae sille, että Suomi pysyisi suursodassa NL:n puolella tai edes neutraalina. Sen tarkoitus oli juuri ennen tuollaista sotaa pakottaa Suomi siihen valintaan, että repii kyseisen paperin ja siten paljastaa kätensä tai sitten päästää maahan neukkujoukkoja, ja siten on pakotettu pysymään neukkujen puolella tai neutraalina. Itäraudalla oli ehkä se merkitys, että Suomella olisi ollut mahdollista pitkittää sitä tilannetta, että sen olisi tuo valinta pitänyt tehdä.
 
Tämä oli siis järkevä ajatus, jos NL oikeasti luotti siihen, että Suomi oikeasti piti YYA:sta kiinni siinä vaiheessa, kun tykinkuulat alkaisivat lentää. Muutenhan kyse olisi siitä, että tilanteen kiristyessä NL olisi toimittanut rautaa naapurille, joka olisi sitten käyttänyt sitä tilanteen yltyessä sodaksi NL:a itseään vastaan. Itse ainakin epäilen tuota. Tai siis en pidä NL:a noin naivina. Tuollaisessa tilanteen kiristymistilanteessa se olisi takuulla halunnut omia jamppoja sinne tykkien ääreen jos ei muuhun tarkoitukseen, niin sen varmistamiseen, että Suomi pysyy ruodussa.
.

Kyllä Frunzen käyneet kenraalit tiesivät, mitä Suomi miettii. Toisaalta he tiesivät myös, että Suomi ei tarjoa maataan läpikulkumaastoksi muillekaan.
 
Aika monessa viestissä tätä olen yrittänyt selittää, mutta se menee jokaiselta uskovaiselta ohi.

Jossain vaiheessa pitää tietysti jo partaveitsienkin heilua näissä teorioissa, ja tuo ei siltikään kerro onko itäkaluston ostaminen kannattavaa silloin, kun skenaario on puolustussota Venäjää vastaan.

Kieltäyminen kauttakulustakin saattaisi vaatia hieman arviointia.
 
Kevennetään vähän. Viisikymppisille nostalgiaa.

Ilmavoimat 1980-luvulla (arkistofilmi). Simulaattorikoulutusta ym. Draken on aika komea deltasiipi. Se oli muistaakseni äänekäs kone verrattuna MiGiin.


Jääkärit 1983


Ylen arkistofilmiä vuodelta 1980 ja vertailu nykyaikaan

 
Kevennetään vähän. Viisikymppisille nostalgiaa.

Ah ...Nostalgiaa :)

Työpuku, nahkarukkaset nahkahihnoilla kiinni ettei vaan putua kun hyökätään, jalkarättiä sai korjailla kun ei ne vaan osaneet pysyä paikoillaan kummisaappaissa kun piti laittaa tossua toisen eteen vauhdilla ... :)

Nuorempi polvi saa vain unelmoida entisten tst-liivien toiminnalisesta yksinkertaisuudesta verrattuna näihin uusiin modulaarisiin vehkeisiin.... :D
 
Viimeksi muokattu:
Miksi Suomi tuollaisen sopimuksen on mennyt allekirjoittamaan? Onko tässä tosiaan se ajatus, että Suomi on hankkinut Venäjältä it-järjestelmän (juuri sitouduttuaan poliittisesti vahvasti länteen ja liityttyään EU:hun), jonka käyttötarkoitus 99%:lla todennäköisyydellä oli Venäjää vastaan ja sitten kuitenkin allekirjoittanut sopimuksen, jossa on tuollaisia kohtia ja siis siten perustuu siihen ajatukseen, ettei sitä käytetä sen toimittajaa vastaan?

Ja miten tuollaisen sopimuksen noudattamista edes valvottaisiin? Tuskinpa Suomi suostuu siihen, että venäläiset saavat milloin vaan lampsia suomalaiseen varuskuntaan, jossa koulutetaan Buk-käyttöä ja tsekata, että niissä tutkissa on edelleen samat vermeet kuin alunperinkin. Jos taas venäläisiä ei päästetä käpälöimään niitä Suomeen tuotuja Bukeja, niin millä he tietätävät, onko niitä muutettu vai ei?

Päätellen muuten siitä, mitä Mustaruuti postasi, eli että PV oli koittanut löytää keinoja sen häirinnän kestävyyden parantamiseksi, ei Suomi selvästikään aikonut tuollaista sopimuskohtaa noudattaa. Sinälläänhän tuollainen sopimus voisi olla ihan hyväkin Suomelle, jos venäläiset olisivat oikeasti uskoneet Suomen sitä noudattavan. Parempihan olisi yllättää heidät housut kintuissa luullen häirintänsä tehoavan. Tähän muuten viittaisi se, mitä wikipediassa sanottiin Georgian sodasta. Siellä sanottiin, että Venäjä yllättyi siitä, ettei sen häirintä tehonnut Georgian Bukeja vastaan.

Uskoisin enemmän että kyseessä on ollut pykälä joka kieltää antamasta kalustoa kolmannen osapuolen muokattavaksi.

Tarkoituksena siis estää/hankaloittaa laitteistosta saatavan tiedon saantia kolmansille osapuolille.
 
Siteeraan Shermanien kanssa sodassa ollutta 3. panssaridivisioonan huoltojoukkojen upseeria Belton Y. Cooperia ja uskon häntä, vaikka luonnollisesti sinä tiedät paremmin.

Cooper vertaili Shermania Pantheriin. Mainitsin kyllä viestissäni Shermanin rajoituksista tältä osin. Onko oikeasti yllättävää, että Shermania uudempi vaunu on parempi kuin se?

Suurin osa Yhdysvaltain käyttämistä Shermaneista oli varustettu lentobensiinillä käyvillä, Continental Motorsin lisenssillä valmistamilla Wright R-975 Whirlwind -tähtimoottoreilla. Saksalaiset antoivat sille nimen "tommynkeitin".

Joskaan tämä ominaisuus ei johtunut bensakoneista. Tuon ajan saksalaiset vaunutkin kävivät bensalla. Shermanin syttymisongelmat eivät johtuneet bensasta vaan suojaamattomista a-tarvikevarastoista, jotka oli sijoitettu rungon yläosaan, ohuen sivupanssarin taakse. Tähän vastattiin parantamalla niiden suojausta, mikä vähensi taipumusta tuleen syttymiseen olennaisesti.

Siksikö Shermanista tulee yhtäkkiä hirveän pätevä vaunu, koska se on amerikkalainen (?)

Ei se ollut hirveän pätevä vaan pätevä ja pätevän siitä tekivät ominaisuudet. Kun Sherman tuli käyttöön Afrikassa, sen panssari oli riittävä lyhyttä 75 millistä vastaan ja tulivoima riitti Panzer IV:n etupanssarin lävistämiseen noin kilometrin etäisyydeltä. Pitkää 75 millistä vastaan 75 mm Shermanit olivat alakynnessä, koska siinä riitti läpäisyä Shermania vastaan 1,5 km saakka ja toisaalta myöhemmin Pz IV-varianttien etupanssari kesti 75 millisen osumat. Toisaalta 76 mm tykillä Sherman oli taas tulivoimaltaan vertailukelpoinen.

Myöhemmin Koreassa todettiin, että M4A3E8 ja T-34/85 olivat varsin tasaveroiset.

Sherman ei ollut koskaan sodan paras vaunu, mutta kokonaistilanteen huomioon ottaen se oli oikein käytettynä riittävän hyvä. Ja mikä tärkeintä, se oli luotettava, liikkuvuudeltaan hyvä ja massatuotantoon sopiva. Epäilemättä vaunumiehet olisivat mielellään ottaneet vaunun joka pärjää Pantheria vastaan suorassa taistelussa, mutta sodan kokonaiskuvan kannalta sen merkitys on vähäisempi. Sherman ei suinkaan ollut onneton vaunu vaikka kertomukset Tigerin tai Pantherin kohtaamisesta tällaista kuvaa voivatkin välittää.

Draken on aika komea deltasiipi. Se oli muistaakseni äänekäs kone verrattuna MiGiin.

Erittäin äänekäs. Vaikea vertailla muistikuvien pohjalta, mutta väittäisin äänekkäimmäksi mitä olen nähnyt. Viggen vie kuulemma voiton, mutta sitä en ole päässyt kuulemaan.
 
Tiedän. Mutta ei näissä asioissa tarvitse olla mitään sympatioita ja antipatioita. Sotasaalissotkat kelpasivat aikanaan ilman tällaista sössöä, kysytään vaikka Lehväslaiholta. Shermania taas amerikkalaiset tankkimiehet kutsuivat nimellä "Zippo". Varmaan kaikki tajuavat, miksi.

NATO-yhdenmukaisuus ja puolustusrakenteen uudistukset ovat meille uutta turvallisuusajattelua, joka on hyvä asia. Ei tämä ole sen kummempaa. Asialinja ilman uskovaisuutta on hyvä.

Venäläiset tykkäsivät Shermanista ergonomian ja luotettavuuden kannalta. Grant/Lee (tosi outo tankki) tosin sai lempinimen "seitsemän veljeksen ruumisarkku". :D
 
Toistaiseksi jäänyt huutamatta yksi mielestäni itäasehankintoja osaltaan selittävä motiivi.

YYA-sopimushan edellytti Suomen ryhtyvän tarpeellisiin toimiin sodan uhatessa, ja näihin toimiin saattoivat liittyä sotilaalliset konsultaatiot sekä pahimmassa tapauksessa neuvostojoukkojen siirtäminen Suomeen.

Itäaseita hankkimalla nähdäkseni pienennettiin tätä riskiä. Kun maassa oli jo merkittävästi itärautaa ja sille osaavia käyttäjiä, poliitikoilla oli takataskussaan ässähai: kriisin sattuessa YYA-konsultaatioita olisi ainakin voitu yrittää ohjata niin, että Neuvostoliitto olisi yksinkertaisesti toimittanut lisää kalustoa ilman käyttäjiä. Tämä olisi nähdäkseni voinut kohtalaisella todennäköisyydellä onnistuakin (ainakin jos kriisi ei olisi kärjistynyt täysimittaiseksi sodaksi), koska neukkujen kannalta kyseessä olisi ollut aika pitkälti win-win-tilanne: luoteisrajan puolustus vahvistuu ilman tarvetta siirtää sinne yhtään sotaväkeä.

Tää on hyvä. Peli oli/on monitasoista ja erilaisiin skenaarioihin oli varauduttava ja varauduttava niitä torjumaan.
 
Ah ...Nostalgiaa :)

Työpuku, nahkarukkaset nahkahihnoilla kiinni ettei vaan putua kun hyökätään, jalkarättiä sai korjailla kun ei ne vaan osaneet pysyä paikoillaan kummisaappaissa kun piti laittaa tossua toisen eteen vauhdilla ... :)

Nuorempi polvi saa vain unelmoida entisten tst-liivien toiminnalisesta yksinkertaisuudesta verrattuna näihin uusiin modulaarisiin vehkeisiin.... :D

Oliko minun silmäni oikeassa (se viimeinen video), että 35 vuotta sitten liike poikien jäsenissä oli nopeampaa, vaikka oikeuksia oli vähän vähemmän kuin nykyisin? :)
 
Tämä oli siis järkevä ajatus, jos NL oikeasti luotti siihen, että Suomi oikeasti piti YYA:sta kiinni siinä vaiheessa, kun tykinkuulat alkaisivat lentää. Muutenhan kyse olisi siitä, että tilanteen kiristyessä NL olisi toimittanut rautaa naapurille, joka olisi sitten käyttänyt sitä tilanteen yltyessä sodaksi NL:a itseään vastaan. Itse ainakin epäilen tuota. Tai siis en pidä NL:a noin naivina. Tuollaisessa tilanteen kiristymistilanteessa se olisi takuulla halunnut omia jamppoja sinne tykkien ääreen jos ei muuhun tarkoitukseen, niin sen varmistamiseen, että Suomi pysyy ruodussa.

Tähän viittaisi oikeastaan koko Porkkalan saaminen takaisin YYA-sopimuksen uusimisen myötä. Porkkala oli ollut Venäjän veitsi Suomen kaulavaltimolla. NL todennäköisesti ajatteli, että YYA-sopimuksella voisi toteuttaa saman funktion, eli tilanteen kiristyessä se vaatisi saada lähettää Suomeen joukkoja "apuun" ja näiden joukkojen tärkein tehtävä olisi pitää huoli, että Suomi pysyisi oikeasti suursodan ulkopuolella niin kuin virallisen linjansa mukaan sanoi pyrkivänsä tekemään, eikä hyppäisi NATOn kelkkaan, eli sinne, missä Suomen todellinen ideologinen koti oli.

Minun on hyvin vaikea ajatella tilannetta, että NL olisi uskonut YYA:n paperin olevan riittävä tae sille, että Suomi pysyisi suursodassa NL:n puolella tai edes neutraalina. Sen tarkoitus oli juuri ennen tuollaista sotaa pakottaa Suomi siihen valintaan, että repii kyseisen paperin ja siten paljastaa kätensä tai sitten päästää maahan neukkujoukkoja, ja siten on pakotettu pysymään neukkujen puolella tai neutraalina. Itäraudalla oli ehkä se merkitys, että Suomella olisi ollut mahdollista pitkittää sitä tilannetta, että sen olisi tuo valinta pitänyt tehdä.

Boldasin oleellisen; noin minäkin asian näen. Itsekin epäilen että tosi rähinän tullessa vähintään Leningradin ilmapuolustusvyöhyke olisi ulotettu enemmittä neuvotteluitta Suomen puolelle - suunnitelmissahan oli tunnetusti, että ilmapuolustus alkaa Ruotsin ilmatilasta jossa Äiti Venäjää raiskaamaan lentävät atoomipommittajat tunnistetaan, ja jatkuu Suomen puolella jossa ne torjutaan. Tuo olisi tarkoittanut myös maajoukkoja vähintään siirrettäviä tutkia ja lentotukikohtia suojaamaan.

Tästä syystä kirjoitin että kyseessä oli ässähai, ehkä enintään kakkospari.

Mutta itärautakortti olisi voinut olla ihan kurantti jos kriisi ei olisi mennyt aivan julkisodan tasolle, eli ei mitenkään täysin tyhjä arpa sittenkään.

EDIT: tää itärautakortti muuten mainitaan ihan suorasanaisesti ainakin siinä Tomas Riesin kirjassa Cold Will.
 
Back
Top