Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rannari
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Venäläiset muuten parahtivat, kun Suomi osti Hawkit. Olivat sitä mieltä, että 60 hävittäjän raja ylittyy.
Onneksi itku saatiin hyssyteltyä pois, eikä asiasta seurannut enempää.

Olen kanssa lukenut, että neukku diplomaatit tilitti kahden kesken suomalaisille "ostitte taistelukoneen" juttua. Osittain saattoi olla kauppapoliittista karvastelua kun tsekkien Albatros ei kelvannut. Ja tosiaan tuohon aikaan kaikissa kaupoissa nähtiin ties mitä merkkejä länsi/itä-sympatioista.

Mitään virallisia vastalauseita ei tullut.
 
Venäläiset muuten parahtivat, kun Suomi osti Hawkit. Olivat sitä mieltä, että 60 hävittäjän raja ylittyy.
Onneksi itku saatiin hyssyteltyä pois, eikä asiasta seurannut enempää.

Suurinta melua Hawk-hankintaa vastaan tuli kotikommunisteilta. Ja taisipa myös NL:n öykkärimäinen suurlähettiläs Vladimir Stepanovkin murahdella. Mutta mitään virallista noottia ei koskaan tullut. Heikki Tiilikaisen kirjassa "Kylmän sodan kujanjuoksu" kerrotaan, että hankintapäätöksen jälkeen Moskovassa vierailleelle suomalaiselle sotilasdelegaatiolle vierailuisännät vain totesivat että Suomi tekee itse päätöksensä ja ilmeisesti valitsi hyvän koneen. Ja paradoksaalisesti kotikommareille olisi ilman muuta kelvannut tsekkoslovakialainen L-39 Albatros, jota Varsovan liiton maat käyttivät koulukoneroolin lisäksi myös kevyenä rynnäkkökoneena.
 
Ja paradoksaalisesti kotikommareille olisi ilman muuta kelvannut tsekkoslovakialainen L-39 Albatros, jota Varsovan liiton maat käyttivät koulukoneroolin lisäksi myös kevyenä rynnäkkökoneena.

Ja nyt Syyria on käsittääkseni käyttänyt niitä kapinallisten pommittamiseen.
 
Suurinta melua Hawk-hankintaa vastaan tuli kotikommunisteilta. Ja taisipa myös NL:n öykkärimäinen suurlähettiläs Vladimir Stepanovkin murahdella. Mutta mitään virallista noottia ei koskaan tullut. Heikki Tiilikaisen kirjassa "Kylmän sodan kujanjuoksu" kerrotaan, että hankintapäätöksen jälkeen Moskovassa vierailleelle suomalaiselle sotilasdelegaatiolle vierailuisännät vain totesivat että Suomi tekee itse päätöksensä ja ilmeisesti valitsi hyvän koneen. Ja paradoksaalisesti kotikommareille olisi ilman muuta kelvannut tsekkoslovakialainen L-39 Albatros, jota Varsovan liiton maat käyttivät koulukoneroolin lisäksi myös kevyenä rynnäkkökoneena.

Kuka sitten on lopulta käskenyt kenet sanomaan ja mitä? Yleisesti ottaen kai ulkomainen osallistuminen on ollut keskimäärin kotimaista laimeampaa. Moni suomalainen poliitikko pönkitti uraansa olemalla hiukan paavillisempi kuin paavi itse.
 
Kuka sitten on lopulta käskenyt kenet sanomaan ja mitä? Yleisesti ottaen kai ulkomainen osallistuminen on ollut keskimäärin kotimaista laimeampaa. Moni suomalainen poliitikko pönkitti uraansa olemalla hiukan paavillisempi kuin paavi itse.

Tuossa Tiilikaisen kirjassa muistikuvani mukaan mainittiin, että kommarien Tiedonantaja piti älämölyä ja ilmeisesti sai ruinattua sivustatukea suurlähettiläs Stepanovilta. Voin kyllä muistaa väärinkin. Kirjan lukemisesta on aikaa useampi vuosi.
 
Näköjään aikoinaan tehtiin ainakin käytännön läheistä yhteistyötä neukkujen kanssa. Tässä filmipätkässä vuodelta 1973 suomalaisia YK-joukkoja valmistaudutaan kuljettamaan lähi-itään Aeroflotin Antonov An-12 kuljetuskoneilla.


Onko tietoa, ostettiinko kuljetuspalvelut itänaapurista vai mitenkä nuo junailtiin. Aikaisemminhan YK-joukkoja lennätettiin mm. Suezille ja Kyprokselle US Air Forcen siivin.
 
Näköjään aikoinaan tehtiin ainakin käytännön läheistä yhteistyötä neukkujen kanssa. Tässä filmipätkässä vuodelta 1973 suomalaisia YK-joukkoja valmistaudutaan kuljettamaan lähi-itään Aeroflotin Antonov An-12 kuljetuskoneilla.


Onko tietoa, ostettiinko kuljetuspalvelut itänaapurista vai mitenkä nuo junailtiin. Aikaisemminhan YK-joukkoja lennätettiin mm. Suezille ja Kyprokselle US Air Forcen siivin.

YK:n kuljetuslentoja on tehty kaikenlaisilla koneilla. Venäläiset kuljetuskoneet ovat hoitaneet muidenkin kuljetuksia ja myöhemminkin. Jere Laine muistelee, miten tarkkailijoiden piti mennä 1990-luvun puolivälissä Zagrebista jonnekin venäläisellä ja häntä pelotti, koska juuri edellispäivänä yksi kone meni lähdössä kaseikkoon, kun lentäjä oli votkassa. Namibiaan taas veivät amerikkalaiset jne.

Tuossa tulee jääkäri Matikainen kotiin Kyprokselta toukokuussa 1964.

1305824964431
 
Venäläiset muuten parahtivat, kun Suomi osti Hawkit. Olivat sitä mieltä, että 60 hävittäjän raja ylittyy.
Onneksi itku saatiin hyssyteltyä pois, eikä asiasta seurannut enempää.

RAF:n käytössä Hawkin rooli oli tarvittaessa toimia lentotukikohdan suojaamistehtävässä. Koneissa aseistuksena tykki ja 2 infrapunaohjusta.
 
Koulukoneen valinnan sai varmaan tehdä rauhassa ilman poliittista painolastia. Vuonna 1960 alkeiskoulukoneeksi ostettiin Ruotsista "Sähvä" eli Saab Safir. Kauan niitä käytettiinkin. Määrä oli 36. Koneen ruotsalainen suunnittelija kehitti saksalaisille koulukoneeksi 1930-luvulla Bücker Bestmannin. Safir muistuttaa sitä.

300px-Saab_Safir_91D_OH-SFJ_5.JPG
 
Koulukoneen valinnan sai varmaan tehdä rauhassa ilman poliittista painolastia.

Ilman suurempaa ulkopoliittista painolastia ehkä, mutta mm. sisä-, teollisuus-, talous- ja valuuttapoliittista painolastia on ollut riittämiin. Ainakin parissa viimeisimmissä hankinnassa päätös on tullut aika lailla käskettynä.
 
Onko tietoa, ostettiinko kuljetuspalvelut itänaapurista vai mitenkä nuo junailtiin. Aikaisemminhan YK-joukkoja lennätettiin mm. Suezille ja Kyprokselle US Air Forcen siivin.

Tuo filminpätkä oli marraskuulta 1973. Silloin oli tosi kiire saada Suomesta pataljoona Suetzille korvaamaan Kyprokselta lähetetty "palokunta". Yom Kippur -sota oli juuri päättynyt ja kyyti oli saatava mistä nopeimmin saatiin.

Nämä rotaatiolennot maksoi YK.
 
Tämä kattaa oikeastaan koko suomalaisen poliittisen kentän, osia taloudellisista vaikuttajista ja suuren joukon henkilöitä lukuisilta eri aloilta, mutta ei käy kiistäminen etteikö Patrik Gayer kirjoita asiaa: KGB-YHTEYDET AVATTAVA. (käännös: Pekka Virkki).

Muutama poiminta ansiokkaasta kirjoituksesta:

"Kylmän sodan päätyttyä ja Neuvostoliiton romahdettua kävivät miehityksen alla olleet Keski- ja Itä-Euroopan valtiot systemaattisesti läpi historiaansa. Niin kutsuttujen lustraatiolakien kautta avattiin julkisuuteen, kuka toimi yhteistyössä KGB:n tai Stasin kanssa. Suomen on aika tehdä samoin, kirjoittaa Patrik Gayer Svenska Dagbladetissa.

Meillä Suomessa ei ollut sellaista ongelmaa. Onnistuimme säilyttämään itsenäisyytemme kylmän sodan aikana. Olimme kehittynyt maa, jolla oli pitkä demokratian perinne jo 1990-luvun alussa. Vai oliko? Vuonna 1948 allekirjoitimme sopimuksen ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta (YYA-sopimus) Stalinin Neuvostoliiton kanssa. Sopimus muun muassa rajoitti asevoimiemme kokoa.

Eikö YYA-sopimus enemmänkin edellyttänyt että ylläpidämme kykyä puolustaa aluettamme. Rajoitukset tulivat Pariisin rauhansopimuksesta joka oli solmittu hiukan laajemmalla joukolla.
 
Eikö YYA-sopimus enemmänkin edellyttänyt että ylläpidämme kykyä puolustaa aluettamme. Rajoitukset tulivat Pariisin rauhansopimuksesta joka oli solmittu hiukan laajemmalla joukolla.

Näin meille on opetettu, että YYA-sopimus määritteli ja edellytti meitä ylläpitämään tiettyä puolustuskykyä. Pariisin rauhansopimuksessa määriteltiin sitten ehtoja aseistukselle ja tiettyjä asejärjestelmiä kiellettiin (en sitten tiedä kuinka suuressa roolissa Neuvostoliitto on ollut ja onko se pyrkinyt sanelemaan rauhansopimuksen näitä ehtoja). Siitä on sitten harvemmin ollut julkisuudessa puhetta, että asettiko YYA-sopimus mitään ehtoja/rajoituksia puolustusvoimien koolle ja luonteelle sekä aseistukselle, ja jos on alkujaan asettanut, niin onko niitä suomettumisen aikakaudella millään muotoa "lavennettu".

vlad.
 
Eikö YYA-sopimus enemmänkin edellyttänyt että ylläpidämme kykyä puolustaa aluettamme
Lueppa se YYA sopimus uudelleen Suomen puolustukseen oli kirjattu myös Neuvostoliiton rooli, tämän Suomalaiset tahtoivat autuaasti unohtaa se kun oli kiusallinen ja kertoi Suomen olevan sotilaallisesti liitossa Neuvostoliiton kanssa.
 
Lueppa se YYA sopimus uudelleen Suomen puolustukseen oli kirjattu myös Neuvostoliiton rooli, tämän Suomalaiset tahtoivat autuaasti unohtaa se kun oli kiusallinen ja kertoi Suomen olevan sotilaallisesti liitossa Neuvostoliiton kanssa.

Kysymyshän oli nyt siitä että rajoitettiinko YYA-sopimuksessa asevoimiemme kokoa? En ymmärrä miten kommenttisi siihen liittyy. Oletko siis sitä mieltä että rajoitettiin vai että ei rajoitettu? Myönnän auliisti etten hallitse kyseistä sopimusta ulkoa kannesta kanteen vaan perustan olettamukseni enemmänkin mielikuviin. Siksipä esitin kysymyksen enkä väitettä. Sen tiedän varmaksi että Pariisin rauhansopimus rajoitti asevoimiemme kokoa.
 
Näin meille on opetettu, että YYA-sopimus määritteli ja edellytti meitä ylläpitämään tiettyä puolustuskykyä. Pariisin rauhansopimuksessa määriteltiin sitten ehtoja aseistukselle ja tiettyjä asejärjestelmiä kiellettiin (en sitten tiedä kuinka suuressa roolissa Neuvostoliitto on ollut ja onko se pyrkinyt sanelemaan rauhansopimuksen näitä ehtoja). Siitä on sitten harvemmin ollut julkisuudessa puhetta, että asettiko YYA-sopimus mitään ehtoja/rajoituksia puolustusvoimien koolle ja luonteelle sekä aseistukselle, ja jos on alkujaan asettanut, niin onko niitä suomettumisen aikakaudella millään muotoa "lavennettu".

vlad.

Minulle on muodostunut sellainen käsitys että Iso-Britannia oli paljon enemmän vastahangassa Suomen asehankintojen suhteen kuin Neukkula. Tuo johtui tietysti siitä että olimme sotilasliitossa itänaapurin kanssa ja Suomen aseet olisivat oletettavasti tulleet käytettäväksi länttä vastaan. Tämä lienee ollut olennainen asia etenkin it-ohjusten osalta.
 
Minulle on muodostunut sellainen käsitys että Iso-Britannia oli paljon enemmän vastahangassa Suomen asehankintojen suhteen kuin Neukkula. Tuo johtui tietysti siitä että olimme sotilasliitossa itänaapurin kanssa ja Suomen aseet olisivat oletettavasti tulleet käytettäväksi länttä vastaan. Tämä lienee ollut olennainen asia etenkin it-ohjusten osalta.

Näin ainakin wikitotuutena on.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmatorjunta

"Suomi yritti hankkia 1960-luvun alussa ilmatorjuntaohjuksia, mutta sen edellytyksenä olisi ollut Pariisin rauhansopimukseen liittyvän ohjuskiellon kumoaminen. Yhdysvallat tai Iso-Britannia eivät myyneet Suomelle uudempaa kalustoaan. Ilmavoimiensa ylivoimalla Varsovan liiton maavoimien ylivoimaa tasoittavien maiden intressissä ei ollut vahvistaa puolueettoman Suomen ilmatorjuntaa, koska strategisten pommikoneiden ja myöhemmin risteilyohjusten lentoreitit kulkivat Etelä-Suomen kautta Leningradin sotilaspiirin sotilaallisiin kohteisiin. Länsisaksalaista Roland-järjestelmää puolestaan ei pidetty soveltuvana.

Suomen ilmatorjuntaohjushankinnat alkoivat vasta 19781979, kun Neuvostoliitosta hankittiin ajanmukaisia keveitä olkapäältä laukaistavia ohjuksia ItO 78 (Strela 2M) sekä pääkaupunkiseudun suojaamiseen sopiva alueilmatorjuntaohjus ItO 79 (S-125 M1 Petshora)."
 
Kysymyshän oli nyt siitä että rajoitettiinko YYA-sopimuksessa asevoimiemme kokoa? En ymmärrä miten kommenttisi siihen liittyy. Oletko siis sitä mieltä että rajoitettiin vai että ei rajoitettu? Myönnän auliisti etten hallitse kyseistä sopimusta ulkoa kannesta kanteen vaan perustan olettamukseni enemmänkin mielikuviin. Siksipä esitin kysymyksen enkä väitettä. Sen tiedän varmaksi että Pariisin rauhansopimus rajoitti asevoimiemme kokoa.
Ilmaisin asiani hieman epäselvästi, Sori!
Vaatimus asevoimien koosta ja kalustosta tuli YYA`n viittauksella Pariisin rauhansopimukseen ja Neuvostoliitto käytti molempia sopimuksia YYA ja Pariisin rauhansopimusta yhdessä ja erikseen painostaakseen Suomea ja pyrki aina uusiin tulkintoihin sopimuksista ja vaati useasti sopimusten muuttamista jonka Suomalaiset torjuivat.

Suomalaiset kylläkin kiersivät sopimusta taitavasti mm. ilmavoimissa oli harjoitus koneita joita ei ollut aseistettu mutta jotka olisi voitu aseistaa helposti, eikä tämä varmastikkaan ollut ainoa asia jota tehtiin.
 
Minkä tyyppisiä vahvoja kontakteja tarkoittanet?


Tulee vain mieleen että esim. Usa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ruotsalainen Saab ei voinut ottaa osaa männöin Suomen hävittäjätarjouskilpaan koska, siinä oli ohjusaseistus made in usa. Suomen valinta oli yllättäen siis Mig 21.


Ainakin noihin aikoihin usa-kontaktit eivät olleen ihan hirvittävän,...vahvat. Luottoa ei ollut. Ja ihan syystä.

Menee historian kertaamisen puolelle, mutta 60-luvun alussa kun ilmavoimat havittelivat ruotsalaista Drakenia, kieltäytyi Ruotsi myymästä konetta kaikilla herkuilla (hävittäjätutka & amerikkalaista alkuperää olevat ohjukset). Sitten kun MiG-21 F:t ostettiin itänaapurista, toimittivat sotilaat tiettävästi kaikessa hiljaisuudessa tiedot konetyypin suoritusarvoista ja tekniikasta amerikkalaisille. Kertoman mukaan vastineeksi saatiin amerikkalaista tiedustelutekniikkaa Viestikoelaitokselle ym. asiaan liittyvää hys-hys -tietämystä. Eli kyllä suomalaiset sotilaat pitivät länsiyhteyksiä yllä kylmän sodan aikanakin.
 
Back
Top