Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
XB-70:n pikkuveli XF-108 samalta yhtiöltä. Ei päässyt prototyyppivaiheeseen saakka.


F-108-8x.png
Sivuprofiili aika lailla samanlainen kuin Avro Canadan Arrowissa
 

Liitteet

  • avroarrowsi.jpg
    avroarrowsi.jpg
    27.4 KB · Luettu: 22
Kylmän sodan ja YYA-sopimuksen vuosina ei ollut suotavaa puhua ääneen Neuvostoliitosta potentiaalisena vihollisena. Niinpä mm. sotaharjoituksissa käytettiin eräänlaisena kiertoilmaisuna kyseistä harjoitusvahvuusluetteloa, joka mallinsi aika lailla 1:1 organisaatioltaan ja vahvuudeltaan vaikkapa neuvostoarmeijan divisioonan. Tätä suurvaltavihollista vastaan lukuisat varusmiesikäluokat sitten sotivat loppusotansa. Käsittääkseni tässä B on neuvostoarmeija ja C on Yhdysvallat / geneerinen NATO-organisaatio.

273563782_10160059779529206_7580743151978047824_n.jpg
 
Northrop N-176 hävittäjä. Ulospäin näyttää kaksi moottoriselta, mutta todellisuudessa siinä on 2 quad packiä J-85 moottoreita eli yhteensä 8 kpl.


Isojen kuvien katsominen edellyttää sisäänkirjautumista tai sitten googlettaa.
Kuulostaa oikein huoltomiehen unelmalle.
 
Kylmän sodan ja YYA-sopimuksen vuosina ei ollut suotavaa puhua ääneen Neuvostoliitosta potentiaalisena vihollisena. Niinpä mm. sotaharjoituksissa käytettiin eräänlaisena kiertoilmaisuna kyseistä harjoitusvahvuusluetteloa, joka mallinsi aika lailla 1:1 organisaatioltaan ja vahvuudeltaan vaikkapa neuvostoarmeijan divisioonan. Tätä suurvaltavihollista vastaan lukuisat varusmiesikäluokat sitten sotivat loppusotansa. Käsittääkseni tässä B on neuvostoarmeija ja C on Yhdysvallat / geneerinen NATO-organisaatio.

Katso liite: 56313

Minulta löytyy oranssi versio kierrekansiona. En edes muista, miten moinen, aikoinaan ETS - tasoinen julkaisu on jäänyt haltuuni. Mutta sisältö kattaa varsin hyvin USA:n 80-luvun organisaation.
 
Kylmän sodan ja YYA-sopimuksen vuosina ei ollut suotavaa puhua ääneen Neuvostoliitosta potentiaalisena vihollisena. Niinpä mm. sotaharjoituksissa käytettiin eräänlaisena kiertoilmaisuna kyseistä harjoitusvahvuusluetteloa, joka mallinsi aika lailla 1:1 organisaatioltaan ja vahvuudeltaan vaikkapa neuvostoarmeijan divisioonan. Tätä suurvaltavihollista vastaan lukuisat varusmiesikäluokat sitten sotivat loppusotansa. Käsittääkseni tässä B on neuvostoarmeija ja C on Yhdysvallat / geneerinen NATO-organisaatio.
1644605536134.png
Jäsen @tulikomento tarttui kiinnostavaan aiheeseen eli miten Puolustusvoimissamme käsiteltiin ja nimettiin sotaharjoituksen vastustaja. Selvitys B- ja C-organisaatiota kuvanneiden kirjasten kuvineen oli kuitenkin ylimalkainen eikä anna oikeaa kuvaa. Tarkempi käsittely on paikallaan:

Puolustusvoimat ei ollut Kylmän sodan vuosina suomettunut. Suoraselkäinen sotaveteraanikomentaja Lauri Sutela nautti arvostusta itärajan molemmin puolin. 1960-luvulla painetuissa Harjoitusvahvuudet-kirjasissa kuvattiin "tyypillisiä suurvaltojen armeijoiden organisaatioia", kuten esipuheissa ulkomuistista heitettynä sanottiin. Varsin vähäisellä tietämykselläkin niistä kävi, selville että toinen tarkoitti Nliittoa ja toinen USA:ta. Meidän tykkimiesten maalina oli usein esimerkiksi B-pataljoonan kärki.

Tästä vähäisestä tietämyksestä hauska esimerkki tapahtui meikäläisen RUK-kurssilla, jossa lähinnä Speden sketsien dosentti Konsta Kuttaperkkaa muistuttava kapteeni kävi teoriaoppitunnilla läpi nämä molemmat organisaatiot; nimeämättä kuitenkaan kumpaakaan. Kalvoja riitti ja luokka taisteli pysyäkseen hereillä. Luennoitsija lopetti esityksensä: "Tästä luennosta ei jääny kenellekään mitään mieleen eikä kukaan halunne kysyä mitään." Meikäläinen oli ihan yhtä lähellä nukahtamista mutta kysyinpä kuitenkin: "Olisiko esittelemänne B-organisaatio Neuvostoliitto?" "Mistä oppilas niin päätteli? "No siitä, että siinä on ainoastaan 122 ja 152 mm tykistöä, kun taas toisessa oli 105 ja 155 mm."

Ansaittujen kehujen sijaan luennoitsija ainoastaan murahti jotain ja päätti luennon. Jälkeenpäin ajattelin, että unettava luento oli tarkoitettukin menemään teräviltä upseerioppilailta ohi korvien. Kokeissakaan ei muistaakseni aiheesta kysytty mitään. Henkilökunnalla oli muistisääntökin: B eli boshevikit ja C eli capitalistit.

Tämä kaikki kuitenkin muuttui tultaessa 1980-luvulle. Ite en tiedä syytä, miksi juuri silloin. Yksi mahdollinen syy oli 1978 saunakeskustelut mahdollisista sotilaallisista konsultaatioista. Olimmehan liittolaisia ja olisihan se nyt noloa, jos jäisimme kiinni liittolaista vastaan käytävän sodan harjoittelusta. Niinpä 1980 tuli PE:n käskyllä voimaan täälläkin monesti toistettu iskusana "A2 keltainen" jota ei enää voinu tunnistaa minkään valtion armeijaksi. Jyrkällä määräyksellä siis käskettiin, että varusmiesten ja ressujen ainoa vastustaja oli tämä mainittu keltainen. Entiset tutut B ja C organisaatiot nimettiin uudelleen ja ne esiintyivät ainoastaan SKK:n koulutuksessa sekä ei-julkisissa tutkimuksissa.

Alla tämä silloin jaettu käsky. Punaista leimaa ei kannata pelästyä; ei se nyt enää ole salainen.


IMG_5564.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Katso liite: 56435
Jäsen @tulikomento tarttui kiinnostavaan aiheeseen eli miten Puolustusvoimissamme käsiteltiin ja nimettiin sotaharjoituksen vastustaja. Selvitys B- ja C-organisaatiota kuvanneiden kirjasten kuvineen oli kuitenkin ylimalkainen eikä anna oikeaa kuvaa. Tarkempi käsittely on paikallaan:

Puolustusvoimat ei ollut Kylmän sodan vuosina suomettunut. Suoraselkäinen sotaveteraanikomentaja Lauri Sutela nautti arvostusta itärajan molemmin puolin. 1960-luvulla painetuissa Harjoitusvahvuudet-kirjasissa kuvattiin "tyypillisiä suurvaltojen armeijoiden organisaatioia", kuten esipuheissa ulkomuistista heitettynä sanottiin. Varsin vähäisellä tietämykselläkin niistä kävi, selville että toinen tarkoitti Nliittoa ja toinen USA:ta. Meidän tykkimiesten maalina oli usein esimerkiksi B-pataljoonan kärki.

Tästä vähäisestä tietämyksestä hauska esimerkki tapahtui meikäläisen RUK-kurssilla, jossa lähinnä Speden sketsien dosentti Konsta Kuttaperkkaa muistuttava kapteeni kävi teoriaoppitunnilla läpi nämä molemmat organisaatiot; nimeämättä kuitenkaan kumpaakaan. Kalvoja riitti ja luokka taisteli pysyäkseen hereillä. Luennoitsija lopetti esityksensä: "Tästä luennosta ei jääny kenellekään mitään mieleen eikä kukaan halunne kysyä mitään." Meikäläinen oli ihan yhtä lähellä nukahtamista mutta kysyinpä kuitenkin: "Olisiko esittelemänne B-organisaatio Neuvostoliitto?" "Mistä oppilas niin päätteli? "No siitä, että siinä on ainoastaan 122 ja 152 mm tykistöä, kun taas toisessa oli 105 ja 155 mm."

Ansaittujen kehujen sijaan luennoitsija ainoastaan murahti jotain ja päätti luennon. Jälkeenpäin ajattelin, että unettava luento oli tarkoitettukin menemään teräviltä upseerioppilailta ohi korvien. Kokeissakaan ei muistaakseni aiheesta kysytty mitään. Henkilökunnalla oli muistisääntökin: B eli boshevikit ja C eli capitalistit.

Tämä kaikki kuitenkin muuttui tultaessa 1980-luvulle. Ite en tiedä syytä, miksi juuri silloin. Yksi mahdollinen syy oli 1978 saunakeskustelut mahdollisista sotilaallisista konsultaatioista. Olimmehan liittolaisia ja olisihan se nyt noloa, jos jäisimme kiinni liittolaista vastaan käytävän sodan harjoittelusta. Niinpä 1980 tuli PE:n käskyllä voimaan täälläkin monesti toistettu iskusana "A2 keltainen" jota ei enää voinu tunnistaa minkään valtion armeijaksi. Jyrkällä määräyksellä siis käskettiin, että varusmiesten ja ressujen ainoa vastustaja oli tämä mainittu keltainen. Entiset tutut B ja C organisaatiot nimettiin uudelleen ja ne esiintyivät ainoastaan SåKK:n koulutuksessa sekä ei-julkisissa tutkimuksissa.

Alla tämä silloin jaettu käsky. Punaista leimaa ei kannata pelästyä; ei se nyt enää ole salainen.


Katso liite: 56437

Lueskelin tuota organisaatioläpyskää. B:n aseistus tosiaan tyyliä: KRH:t 120mm, kenttätykistö 122mm ja 152mm. C:llä heittimet 107mm, tykistö 105 ja 155mm. Johdannossa myös todetaan, että B:n taktiikka on jäykkää ja kaavamaista. Ominaista massiivinen panssarivoimien käyttö. C puolestaan taktisesti joustavampi, käyttää paljon mm. helikopterikuljetteisia joukkoja. C:llä myös vahva huolto- ja tukiorganisaatio.
 
Tämähän meni niin, että oli sinällään luvallisia tavarankuljetuslentoja, jotka tulivat ensin Helsinkiin, tankkasivat ja jatkoivat hyvin tietäen surkean ilmatilanvalvonnan "ei ihan suoraan" pohjoisen Suomen kohteeseensa. No, kerran joku kurkisti Helsingissä koneen sisälle...
...tuo kamera asennettiin lentotiedustelukameraksi "Nikitaan" (IL-28).

Jenkkikone oli muistaakseni suurlähetystön Convair johonka kamera oli alkujaan asennettu.
 
Jenkkikone oli muistaakseni suurlähetystön Convair johonka kamera oli alkujaan asennettu.
Kun törmäsin tähän tapaukseen joskus - oliko Tikkakosken museossa - tajusin, mitä joku kapiainen oli (Hallissa tai Tikkakosken Tiedustelulaivueessa) vinkannut, mutta asia oli silloin mennyt minulta ohi. Minähän palvelin Vintenin kamerapönttöjen kimpussa. Muistinkohan nimen oikein?
 
Kun törmäsin tähän tapaukseen joskus - oliko Tikkakosken museossa - tajusin, mitä joku kapiainen oli (Hallissa tai Tikkakosken Tiedustelulaivueessa) vinkannut, mutta asia oli silloin mennyt minulta ohi. Minähän palvelin Vintenin kamerapönttöjen kimpussa. Muistinkohan nimen oikein?

Tikkakoskellahan tuo on näytillä ollut. Tarina itsessään mainitaan muistaakseni ainakin Jyrki Laukkasen Il-28 -kirjassa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top