Kylmän sodan salaisuudet??

[tulikomento]

Hyvä esimerkki neuvostoasevoimien yhdestä perusheikkoudesta. Varsinkin maavoimissa palveli paljon ei slaavilaisia varusmiehiä. Nämä olivat kotoisin Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloista ja puhuivat huonosti tai ei juuri ollenkaan venäjää. Itä-Saksassa tämä johti mm. tähän kuuluisaan onnettomuuteen.

Tiettävästi tämän T-64 -vaunun ajamista opetellut sotilas oli juuri näitä miehiä. Ei osannut venäjää, joten ei sen ihmeemmin ymmärtänyt vaununjohtajan käskyjä. Ajoi vaunun rautatiekiskoille, johon vaunu myös kuskin osaamattomuuden vuoksi ökähti. Oli myös pimeää. Panssarivaunuun törmäsi Itä-Berliinistä Halleen matkalla ollut matkustajajuna. Törmäyksessä kuoli kuusi itäsaksalaista ja kymmeniä loukkaantui. Onnettomuus kiristi DDR:n ja Neuvostoliiton välejä, koska onnettomuuden syy oli päivänselvä, puna-armeijan osaamattomuus ja välinpitämättömyys.

Forst Zinna rail disaster - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Vonka]

Vuonna 1985 jokaiselle varusmiehelle jaetun Taistelijan oppaan kuvitusta. Vihollinen hyökkää länsikalustolla. Mm. Bo 105 -kopteri ja Leopard 1.

Katso liite: 75247

Ehdin jo kotiutua ennen kuin tuo ilmestyi, mutta esim. 1987 sitä jaettiin. Minusta oikealla olevalla porukalla on brittiviikset

Kyllä muistan ajan. Olisimme tehneet velvollisuutemme, mistä ilmansuunnasta tahansa hyökkääjä olisi tullut ja millä tahansa kalustolla. Eniten silti epäilimme Neuvostoliittoa, vaikka Suomella oli sotilassopimus.

YYA-sopimus teki meistä liittolaisen. Ei Suomi ollut paperilla puolueeton. Se oli vain meidän oma tarinamme. Kansa uskoi, mutta ei osannut selittää sotilaallisia artikloita, jos ulkomaalainen kysyi, että mitäs nämä sitten.

 

[skärdis]

Kyllä muistan ajan. Olisimme tehneet velvollisuutemme, mistä ilmansuunnasta tahansa hyökkääjä olisi tullut ja millä tahansa kalustolla. Eniten silti epäilimme Neuvostoliittoa, vaikka Suomella oli sotilassopimus.

YYA-sopimus teki meistä liittolaisen. Ei Suomi ollut paperilla puolueeton. Se oli vain meidän oma tarinamme. Kansa uskoi, mutta ei osannut selittää sotilaallisia artikloita, jos ulkomaalainen kysyi, että mitäs nämä sitten.

Mitä meistä varusmiehistä ja ressuista, mutta miten ihmeessä herrat upseerit tulivat toimeen itsensä ja YYA:n kanssa?

Todellako valmistautuivat tappelemaan länsimaita vastaan? Vai olisiko ollut valmiina katsottu sijoitus käpykaartissa?

 

[Kyylä]

Ehdin jo kotiutua ennen kuin tuo ilmestyi, mutta esim. 1987 sitä jaettiin. Minusta oikealla olevalla porukalla on brittiviikset

Kyllä muistan ajan. Olisimme tehneet velvollisuutemme, mistä ilmansuunnasta tahansa hyökkääjä olisi tullut ja millä tahansa kalustolla. Eniten silti epäilimme Neuvostoliittoa, vaikka Suomella oli sotilassopimus.

YYA-sopimus teki meistä liittolaisen. Ei Suomi ollut paperilla puolueeton. Se oli vain meidän oma tarinamme. Kansa uskoi, mutta ei osannut selittää sotilaallisia artikloita, jos ulkomaalainen kysyi, että mitäs nämä sitten.

Ja sitkeä tarina olikin. Yllättävän harva suostui näkemään ongelmaa, tai ristiriitaa siinä, että puolueettomalla maalla oli sotilaallinen liittosopimus Neuvostoliiton kanssa. Itse olen ajatellut taian olleen siinä ettei sopparia ollut meillä meininkikään noudattaa. Tuo haavekuva olisi saattanut tehdä nokkakolarin todellisuuden kanssa.

- korjattu typoja

 

[Kyylä]

Hyvä esimerkki neuvostoasevoimien yhdestä perusheikkoudesta. Varsinkin maavoimissa palveli paljon ei slaavilaisia varusmiehiä. Nämä olivat kotoisin Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloista ja puhuivat huonosti tai ei juuri ollenkaan venäjää. Itä-Saksassa tämä johti mm. tähän kuuluisaan onnettomuuteen.

Tiettävästi tämän T-64 -vaunun ajamista opetellut sotilas oli juuri näitä miehiä. Ei osannut venäjää, joten ei sen ihmeemmin ymmärtänyt vaununjohtajan käskyjä. Ajoi vaunun rautatiekiskoille, johon vaunu myös kuskin osaamattomuuden vuoksi ökähti. Oli myös pimeää. Panssarivaunuun törmäsi Itä-Berliinistä Halleen matkalla ollut matkustajajuna. Törmäyksessä kuoli kuusi itäsaksalaista ja kymmeniä loukkaantui. Onnettomuus kiristi DDR:n ja Neuvostoliiton välejä, koska onnettomuuden syy oli päivänselvä, puna-armeijan osaamattomuus ja välinpitämättömyys.

Forst Zinna rail disaster - Wikipedia

en.wikipedia.org

Katso liite: 76643

Niin kuin joku jossain joskus totesi: Kuka tarvitsee vihollisia, kun on tuollaisia kumppaneita.

 

[sinko]

Ehdin jo kotiutua ennen kuin tuo ilmestyi, mutta esim. 1987 sitä jaettiin. Minusta oikealla olevalla porukalla on brittiviikset

Nou hätä ! 1980 painoksessa oli samat kuvat.

 

[Vonka]

Nou hätä ! 1980 painoksessa oli samat kuvat.

Joku hämärä muistikuva on, että sitä olisi ollut sotkussa myytävänä, mutta me ostimme munkkeja ja kahvia vain.

 

[tulikomento]

Niin kuin joku jossain joskus totesi: Kuka tarvitsee vihollisia, kun on tuollaisia kumppaneita.

Virallisestihan (muistini mukaan maan perustuslaissa) Itä-Saksa oli "lopullisesti ja peruuttamattomasti" liittoutunut Neuvostoliiton kanssa. NL tosin kohteli muita Varsovan liiton valtioita kuin siirtomaaisäntä orjiaan. Laajat varuskunta- ja ampuma-alueet, ympäristötuhot ja neukkujen kusipäinen käyttäytyminen toki ärsytti tavallisia itäsaksalaisia.

 

[Vonka]

Mitä meistä varusmiehistä ja ressuista, mutta miten ihmeessä herrat upseerit tulivat toimeen itsensä ja YYA:n kanssa?

Todellako valmistautuivat tappelemaan länsimaita vastaan? Vai olisiko ollut valmiina katsottu sijoitus käpykaartissa?

Hyvin kapiaiset osasivat kaksoiselämänsä. Realistista uhkaa lännestä ei oikein ollut Porkkalan palautuksen jälkeen.

Pääesikunta teki jo 1950-luvulla rungoksi kaksi puolustussuunnitelmaa, joissa lännen uhka oli vain nimellinen. Torjuntasuunta oli itä. Toinen oli peitenimiltään ”Polttoainehankinta” (1952) ja toinen ”Valpuri” (1957).

Molemmat olivat YYA-kestäviä eli perustana oli lännen hyökkäykseen varautuminen, eikä uhka-arvioita Neuvostoliitosta edes kirjattu niihin.

Tuossa jutussa on karttoja. Länsijoukkojen olisi pitänyt koukata Venäjän kautta...

Näin Suomi varautui Neuvostoliiton yllätysiskuun – puolustusvoimien salaiset suunnitelmat paljastavat

Pääesikunta laati 1950-luvulla kaksi salaista puolustussuunnitelmaa, joissa lännen uhka oli vain nimellinen. Todellinen torjuntasuunta oli itä.

www.is.fi

 

[YliKoo]

Joku hämärä muistikuva on, että sitä olisi ollut sotkussa myytävänä, mutta me ostimme munkkeja ja kahvia vain.

Jostain syystä piti limu laskea sotkun hanasta niin, että oli puolet kokista ja puolet spraittia.

YYA oli ylhäältä annettu, mutta tuskin koko maasta löytyi montaakaan täyspäistä, joka kuvitteli että aseet käännettäisiin missään olosuhteissa lännen suuntaan. Upseereista tuskin ainoatakaan.

 

[Vaultboy]

Hyvin kapiaiset osasivat kaksoiselämänsä. Realistista uhkaa lännestä ei oikein ollut Porkkalan palautuksen jälkeen.

Pääesikunta teki jo 1950-luvulla rungoksi kaksi puolustussuunnitelmaa, joissa lännen uhka oli vain nimellinen. Torjuntasuunta oli itä. Toinen oli peitenimiltään ”Polttoainehankinta” (1952) ja toinen ”Valpuri” (1957).

Molemmat olivat YYA-kestäviä eli perustana oli lännen hyökkäykseen varautuminen, eikä uhka-arvioita Neuvostoliitosta edes kirjattu niihin.

Tuossa jutussa on karttoja. Länsijoukkojen olisi pitänyt koukata Venäjän kautta...

Näin Suomi varautui Neuvostoliiton yllätysiskuun – puolustusvoimien salaiset suunnitelmat paljastavat

Pääesikunta laati 1950-luvulla kaksi salaista puolustussuunnitelmaa, joissa lännen uhka oli vain nimellinen. Todellinen torjuntasuunta oli itä.

www.is.fi

En muista onko tämä ollut jo täällä. Kirjasta Suomen Puolustusvoimat 100 Vuotta. (muistaakseni) Ei niin YYA-henkinen suunnitelma.

 

[tulikomento]

En muista onko tämä ollut jo täällä. Kirjasta Suomen Puolustusvoimat 100 Vuotta. (muistaakseni) Ei niin YYA-henkinen suunnitelma.

Katso liite: 76662

On ajat muuttuneet nyt ainakin virkkeen "taistelemme ilman ulkopuolista apua" osalta.

 

[Vaultboy]

On ajat muuttuneet nyt ainakin virkkeen "taistelemme ilman ulkopuolista apua" osalta.

Onneksi. Vaikka siihenkin pitää aina varautua, että viime kädessä taistelemme olemassaolostamme yksin.

 

[PekoniSoturi]

Kylmän sodan aikaan yritettiin virittää junia suihkumoottorien avulla

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/d83fdb35-b5ae-4a92-a48b-8849f966d2c7?ref=ampparit:095e

Vuonna  1966 näki päivänvalon M-497 Black Beetle. Perusmallinen dieselveturi tuunattiin hieman virtaviivaisemmaksi ja katolle asennettiin kaksi General Electricin 5 000 hevosvoiman J47-19 suihkumoottoria. Ne oli ostettu käytettynä Yhdysvaltojen ilmavoimilta 5 000 dollarilla.

Vuonna 1970 Leningradissa asennettiin ER22-junan katolle kaksi suihkumoottoria, samaan tyyliin kuin amerikkalaisilla. Moottorit otettiin Jakovlev Jak-40 -suihkukoneesta.

 

[tulikomento]

Itäsaksalainen varusmies muistelee palvelusaikaansa.

Drafted into the East German Army

Listen on Apple PodcastsListen on SpotifyListen on Google PodcastsBecome a Patron!Steffen was born in Karl Marx Stadt and was conscripted into the NVA (East German Army) in 1988.

coldwarconversations.com

 

[tulikomento]

Itäsaksalainen varusmies muistelee palvelusaikaansa.

Drafted into the East German Army

Listen on Apple PodcastsListen on SpotifyListen on Google PodcastsBecome a Patron!Steffen was born in Karl Marx Stadt and was conscripted into the NVA (East German Army) in 1988.

coldwarconversations.com

Jatkaa tarinaa siitä mitenkä NVA:n lakkauttamisen myötä siirtyi yhdistyneen Saksan Bundeswehriin.

Transferring from the East German Army (NVA) to the unified German Army (Bundeswehr)

Listen on Apple PodcastsListen on SpotifyListen on Google PodcastsBecome a Patron!We continue Steffen’s story where he tells of serving in three armies – firstly, the NVA, se

coldwarconversations.com

 

[tulikomento]

Bundeswehrin koulutusfilmi Varsovan liiton panssareista.

 

[ajs178]

Belenkon loikkauksesta on kirjoitettu kirjakin. Oletko lukenut ?

Katso liite: 76244

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä hänen henk. koht. motiivinsa loikata olivat. Voihan olla, ettei hän niitä aitoja syitä koskaan paljasta, mutta kuitenkin. Loikkari käytännössä hyväksyy, ettei enää koskaan tapaa yhtäkään perheenjäsentään eikä sukulaistaan. Kovin läheiset välit siis tuskin voi perheeseen olla, jos yksin loikkaa

 

[tulikomento]

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä hänen henk. koht. motiivinsa loikata olivat. Voihan olla, ettei hän niitä aitoja syitä koskaan paljasta, mutta kuitenkin. Loikkari käytännössä hyväksyy, ettei enää koskaan tapaa yhtäkään perheenjäsentään eikä sukulaistaan. Kovin läheiset välit siis tuskin voi perheeseen olla, jos yksin loikkaa

Kirjan lukemisesta alkaa olla 10 vuotta, mutta muistini mukaan kaikkialla rehottava korruptio yökötti. Ja avioliitto meni päin persettä.

 

[tulikomento]

Mielenkiintoista lukemista. Kainuun rajavartiostossa palvelleen yliluutnantti Arto Lavennon (nyk. everstiluutnantti evp.) matkakertomus osallistumisesta norjalaiselle tiedustelu- ja sissitoimintakurssille syksyllä 1966.