Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hyvä esimerkki neuvostoasevoimien yhdestä perusheikkoudesta. Varsinkin maavoimissa palveli paljon ei slaavilaisia varusmiehiä. Nämä olivat kotoisin Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloista ja puhuivat huonosti tai ei juuri ollenkaan venäjää. Itä-Saksassa tämä johti mm. tähän kuuluisaan onnettomuuteen.

Tiettävästi tämän T-64 -vaunun ajamista opetellut sotilas oli juuri näitä miehiä. Ei osannut venäjää, joten ei sen ihmeemmin ymmärtänyt vaununjohtajan käskyjä. Ajoi vaunun rautatiekiskoille, johon vaunu myös kuskin osaamattomuuden vuoksi ökähti. Oli myös pimeää. Panssarivaunuun törmäsi Itä-Berliinistä Halleen matkalla ollut matkustajajuna. Törmäyksessä kuoli kuusi itäsaksalaista ja kymmeniä loukkaantui. Onnettomuus kiristi DDR:n ja Neuvostoliiton välejä, koska onnettomuuden syy oli päivänselvä, puna-armeijan osaamattomuus ja välinpitämättömyys.


Katso liite: 76643

Dokkari aiheesta.

 
Koska Putinin mukaan kylmä sota ei ole koskaan loppunut.

Niin kylmän sodan jälkeisestä maailmasta kysymys.

Muistanko oikein, mutta ostivatko tsetseenit neuvostoliittolaisen divisioonan tai kahden varusteet 90-luvun alussa.
 
Koska Putinin mukaan kylmä sota ei ole koskaan loppunut.

Niin kylmän sodan jälkeisestä maailmasta kysymys.

Muistanko oikein, mutta ostivatko tsetseenit neuvostoliittolaisen divisioonan tai kahden varusteet 90-luvun alussa.
Silloin kaikki oli kaupan. Jospa olisi ollut kanttia (ja vähän enempi rahaa) niin komppanian aseistuksen ja osan varustuksesta olisin voinut parin vuoden aikana ostaa, pari lähdettä oli eri rajojen takana. Ei mulla kuitenkaan tarvetta ollut, joten...
 
Silloin kaikki oli kaupan. Jospa olisi ollut kanttia (ja vähän enempi rahaa) niin komppanian aseistuksen ja osan varustuksesta olisin voinut parin vuoden aikana ostaa, pari lähdettä oli eri rajojen takana. Ei mulla kuitenkaan tarvetta ollut, joten...

Minulle myytiin siihen aikaan BTR-80 vaunua. Mutta se jäi ostamatta silloin.

Tuli vain mieleen päivällä ajaessa muistikuva, että Dudajev tms. olisi kerännyt Virossa sopivan määrän länsivaluuttaa. Ja lennättänyt ne Tsetseeniaan. Jossa paikallisen varuskunnan väeltä olisi ostettu yhden tai kahden divisioonan kalusto. Ja se olisi ollut runkona 1. Tsetseenian sodan asevoimalle.
 
Minulle myytiin siihen aikaan BTR-80 vaunua. Mutta se jäi ostamatta silloin.

Tuli vain mieleen päivällä ajaessa muistikuva, että Dudajev tms. olisi kerännyt Virossa sopivan määrän länsivaluuttaa. Ja lennättänyt ne Tsetseeniaan. Jossa paikallisen varuskunnan väeltä olisi ostettu yhden tai kahden divisioonan kalusto. Ja se olisi ollut runkona 1. Tsetseenian sodan asevoimalle.

Minä olen kuullut tästä version että Viro ja Tsetsenia olisivat vaihtaneet valuuttavaranrtoja päikseen.

Virolla oli mittava Rupla-varanto, mutteivät voineet niitä käyttää kuin pienissä määrin. Tsetseeillä oli dollareita, mutta heille kelpasi Ruplatkin. Vaihtokaupan rahavarannot kuljetettiin rekoilla Venäjän halki tms. Viro tarvitsi länsivaluuttaa oman Kruununsa ankkuriksi, ja tsetseenit saivat ruplilla ostettua/lahjottua kaikki alueen venäläiset sotilaat ja virkamiehet.
 
Minä olen kuullut tästä version että Viro ja Tsetsenia olisivat vaihtaneet valuuttavaranrtoja päikseen.

Virolla oli mittava Rupla-varanto, mutteivät voineet niitä käyttää kuin pienissä määrin. Tsetseeillä oli dollareita, mutta heille kelpasi Ruplatkin. Vaihtokaupan rahavarannot kuljetettiin rekoilla Venäjän halki tms. Viro tarvitsi länsivaluuttaa oman Kruununsa ankkuriksi, ja tsetseenit saivat ruplilla ostettua/lahjottua kaikki alueen venäläiset sotilaat ja virkamiehet.

Jotain tämmöistä tosiaan suhmuroitiin. Virolaisista ainakin Mart Laar on tästä myöhemmin kertonutkin ihan avoimesti.
 
Minä olen kuullut tästä version että Viro ja Tsetsenia olisivat vaihtaneet valuuttavaranrtoja päikseen.

Virolla oli mittava Rupla-varanto, mutteivät voineet niitä käyttää kuin pienissä määrin. Tsetseeillä oli dollareita, mutta heille kelpasi Ruplatkin. Vaihtokaupan rahavarannot kuljetettiin rekoilla Venäjän halki tms. Viro tarvitsi länsivaluuttaa oman Kruununsa ankkuriksi, ja tsetseenit saivat ruplilla ostettua/lahjottua kaikki alueen venäläiset sotilaat ja virkamiehet.

Suomihan lahjoitti "salaa" noin 500 miljoonaa Suomen markkaa Virolle. Lahjoitukset olivat kulttuuriyhteistyötä.
 
Kylmän sodan aikainen "blood chit", mikä oli jenkkilentäjillä taskussa tunnistautumistarkoitukseen, jos putosivat linjojen taa. Ei ole ainakaan suomalaisen kääntämä.

cold war blood chit.jpeg
 
Kylmän sodan aikainen "blood chit", mikä oli jenkkilentäjillä taskussa tunnistautumistarkoitukseen, jos putosivat linjojen taa. Ei ole ainakaan suomalaisen kääntämä.

Katso liite: 77900
Ehkä toisen polven amerikansuomalaisen kääntämä. Niitähän oli tuolla erilaisissa sotilas- ja tiedustelutehtävissä kylmän sodan aikaan ja heitä tuli suomalaisillekin tutuiksi työssään.
 
Pohdinta: Jos tekisin suurelle yleisölle jonkinlaisen esittely-videon YYA-aikakauden maanpuolustuksesta, niin minkälaisia asioita siinä pitäisi käsitellä?

Teen harrastuksena sotilashistoriaa käsitteleviä YouTube -videoita, kommenttiosioissa on kasvava määrä ihmettelyä ja väittämiä YYA-aikakaudesta. Olisi mukavaa voida vähän purkaa yleisimpiä myyttejä ja hokemia.

Selitettäviä asioita olisi ainakin (saa täydentää):

- Virallinen liturgia YYA-ystävyydestä. Mm kaikissa kartoissa ja sotaharjoituksissa vihollinen tulee lännestä, mutta on saattanut koukata idän kautta.

- A2 keltainen. Oli tärkeää olla identifioimatta vihollista ääneen. Siksi jumituttiin käyttämään A2 keltainen kaltaisia kiertoilmaisuja.

- Aseostot idästä: Osittain ulkopolitiikkaa, osittain hinta/laatu, osittain työllistämispolitiikkaa (clearing vaihtokauppa).

- Tasapainoilun vaikeus. Itään piti olla mieliksi ja kaveri. Länteen piti esittää ettei kuitenkaan olla liian kavereita NL kanssa.

Oma ajatuskuvio YYA-ajan maanpuolustuksesta, (saa täydentää):

- Ainoa realistinen (maa)hyökkääjä oli NL. Läntinen uhka olisi olleet kauttakulkuhyökkäykset, lähinnä ilmatila. Kumpikin osapuoli oli haarukoinut täältä valmiit maalit ydinaseille siltä varalta että vastapuoli miehittää maan.

- Suomi pyrki ylläpitämään niin korkeaa puolustusvailmiutta, että NL ei heräisi intressi miehittää maata eikä myöskään väkisin tulla "auttamaan" puolustusjärjestelyissä.

- Suomen "puolueettomuus" oli YYA-aikana hyvin hataralla pohjalla. Mutta siitä sävyerosta oli tärkeä pitää kiinni. Suomi viestitti NATO-maille joka välissä että vaikka itäkalustoa niin puolustusta ei ole integroitu NL:oon.

- Suomen puolustussuunnitelma perustui ajatukseen: "Liian vaivalloinen valloittaa hyötyynsä nähden". Etenkin tykistössä ja PST:ssa oli panostettu määrään kautta saatavaan tuhovoimaan. Oli kyky tuottaa tappioita hyökkääjälle, mutta eipä juuri enempää.

- Puolustus oli hajautettu sotilaslääneihin, joista jokainen kykeni itsenäiseen sodankäyntiin.
 
Back
Top