Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Paketti Latviasta sisälsi uutta tutkittavaa. Neuvostoarmeijan 1:10000 mittakaavan kartta vuodelta 1978. Esittää Lappeenrantaa. Yksityiskohtien määrä on aika huikea. Löytyy tiedot mm. siltojen kantokyvystä, vesistöjen syvyyksistä ja virtausnopeuksista jne. Myös venäläisille hallinnollisesti tärkeät kohteet on merkitty karttaan. Tulee väkisinkin mieleen, että joku nämä on käynyt paikan päällä tutkimassa ja kuvaamassa (KGB & GRU).

Sen verran tilaa vievä, että ei mahdu kunnolla keittiön pöydälle.

Katso liite: 98735

Lappeenrannan lentokenttä.

Katso liite: 98736

Rakuunamäki, keskustaa, sekä Linnoituksen maastoja.

Katso liite: 98737
Mielenkiintoisia.
Onko Salpalinjaa merkitty noihin mitenkään? Olisiko mahdollista saada valokuvat mitä kartta näyttää Rutolan, Tyysterniemen ja Voisalmen seuduista, niin voisi poissulkea sitä millä tarkkuudella maastontiedustelu on tehty.
 
Viimeksi muokattu:
Vanhoja karttoja voi tutkailla myös täältä:

Löytyy myös äppinä.

Vanhatkartat.fi -palvelu sisältää yli 10 000 vanhaa karttalehteä vuosilta 1870 - 1997 lähes koko Suomesta.
Kartat on kohdennettu skannatuista paperikartoista, joten niiden tarkkuus ja laatu vaihtelee. Kartan vuosiluku ilmaisee karttalehden julkaisuvuoden. Sisältö voi perustua tätä vanhempaan tietoon.
 
Ruotsalaisethan tekivät myös maastontiedusteluita Pohjois-Suomessa liittyen omaan operatiiviseen suunnitteluun. Tehtiinhän salaa myös matkoja Ahvenanmaalle. Kanninen kirjoitti muistelmissaan siitä, miten omalla tiedusteluretkellään huomasivat ruotsalaiset kollegat samoissa puuhissa.
 
Ruotsalaisethan tekivät myös maastontiedusteluita Pohjois-Suomessa liittyen omaan operatiiviseen suunnitteluun. Tehtiinhän salaa myös matkoja Ahvenanmaalle. Kanninen kirjoitti muistelmissaan siitä, miten omalla tiedusteluretkellään huomasivat ruotsalaiset kollegat samoissa puuhissa.
Ahvenanmaan osalta täytyy muistaa Rajavartiolaitoksen sotilaineen olleen koko ajan paikan päällä. Varmasti on tiedustelutehtävä ollut aika korkealla tehtävälistalla, kuten se oli maarajallakin rajamiesten tehtävänä.
 
Neuvostoarmeijan 1:10 000 mittakaavainen kartta vuodelta 1978.
Sen verran tilaa vievät, ettei mahdu kunnolla keittiön pöydälle.
Eipä ihme, sillä Lappeenrannnan lentokentän 2 km (silloin) pitkä kiitorata on 20 cm tässä mittakaavassa. Yksityiskohtia ei ole vastaavasti eli kartta on laadittu meidän peruskarttamme perusteella, joiden uudet lehdet neukut ja britit kävi ostamassa heti niiden ilmestyttyä.
 
Ahvenanmaan osalta täytyy muistaa Rajavartiolaitoksen sotilaineen olleen koko ajan paikan päällä. Varmasti on tiedustelutehtävä ollut aika korkealla tehtävälistalla, kuten se oli maarajallakin rajamiesten tehtävänä.
Kyllä, pitää paikkansa. Tuossa tapauksessa oli kyse Pääesikunnan operatiivisen osaston maastontiedustelusta, jota myös Ruotsinkin asevoimat harjoittivat. Neuvostoliittolaisille se oli vielä hivenen helpompaa...
 
Salpalinjan kiviesteet ja panssarikaivannot tuli peeuskarttoihin vasta vuonna 2007. Erään tutun takapihan takana kulkee Salpalinja ja hän on aikoinaan vuokrannut korsun varastokäyttöön. Kuulemma aikoinaan valtion henkilöstö kävi vuosittain tsekkaamassa paikat ja rasvaamassa oven saranat yms.
 
Pitkähkö ja mielenkiintoinen pätkä Seppo Tiitisestä


Savon sydämessä on mökki, jossa Supoa johtanut Seppo Tiitinen kestitsi KGB:n ja CIA:n pomoja.

HS vieraili Tiitilässä ja kuuli, miten Tiitinen antoi luvan CIA:n vakoiluoperaatiolle Helsingissä. Siitä ei saanut tietää edes presidentti.
 
Pitkähkö ja mielenkiintoinen pätkä Seppo Tiitisestä


Savon sydämessä on mökki, jossa Supoa johtanut Seppo Tiitinen kestitsi KGB:n ja CIA:n pomoja.

HS vieraili Tiitilässä ja kuuli, miten Tiitinen antoi luvan CIA:n vakoiluoperaatiolle Helsingissä. Siitä ei saanut tietää edes presidentti.
Oliko tämä se rantamökki johon ei ollut alun perin edes tietä ja mistä neukku/KGB vieraat automattisesti olettivat että kyseessä on valtion työntekijälleen myöntämä palkkio datsa. Tiitisen isä-ukko selvitti vieraille miten pitkään tila ja rantasauna olivat suvulla olleet, mistä neukku vieraat hämmästyivät kovasti, eivät olleet tutustuneet kohdemaansa todellisuuteen ja yksityiseen omistusoikeuteen juurikaan.
 
Ei liity oikeastaan kylmään sotaan mitenkään, mutta välillä tulee liikuttua Helsingin Keskuspuistossa niin pakko sanoa että ne 1.ms aikaiset betonista valetut ja kallioon louhitut juoksuhaudat ja tuliasemat on kyllä aika vaikuttavia. Ja niitä on paljon ja laajalla alueella. Että on ne ryssät osannut linnoittamisen silloin yli 100 vuotta sitten. Tai no olihan niillä kiinalaisia apuna. Silloinkin, ei tosin vapaaehtoisesti. Viimeaikoina olen ollut huomaavani että ainakin osaa haudoista ja linnoitteista on jotenkin raivattu ja avattu. Joitakin katettuja bunkkereita on avattu, luultavasti kattojen romahtamisen pelossa. Silti ihmettelen että ne on jätetty muuten käytännössä oman onnensa nojaan; roskiksiksi ja kaljoittelu- tai narkkiporukoiden piilopaikoiksi. Olisi kai joku osa voinut kunnostettuna kiinnostaa suurta yleisöäkin? Nythän ne on käytännössä täysin unohdettuina, no alueen tiennimissä näkyy sentään vaikutus. Taitaa se Juoksuhaudantie olla tunnetuin, tosin muista syistä.
 
Onko missään julkaisussa kerrottu, miten pulttilukkokiväärit, pikakiväärit ja konepistoolit oli suunniteltu jaettavan 1980 luvulla liikekannallepanossa? Mitkä joukot olisivat saaneet rynkyt ja ketkä vanhat romut? Esimerkiksi olisiko jääkäriprikaatin selustan ukot, kuten tykkimiehet, saaneet rynkyt, mites torjuntapataljoonan miehet?
 
Onko missään julkaisussa kerrottu, miten pulttilukkokiväärit, pikakiväärit ja konepistoolit oli suunniteltu jaettavan 1980 luvulla liikekannallepanossa? Mitkä joukot olisivat saaneet rynkyt ja ketkä vanhat romut? Esimerkiksi olisiko jääkäriprikaatin selustan ukot, kuten tykkimiehet, saaneet rynkyt, mites torjuntapataljoonan miehet?
1980-luvulta ei ole saatavilla kovinkaan kattavasti aineistoa ja merkittävä osa harjoitus/määrävahvuuksista on yhä leimallisia. Asiaa on tutkittu vähän. 1970-luvun alusta voidaan sanoa jo varmasti.

KA:n syövereistä löysin kuukausi takaperin PE:n käsiasetyöryhmän ehdotuksen aseiden jaosta 1970-luvulla. Sen mukaan yksiköittäin piti siirtyä yksi- tai kaksipatruunajärjestelmään huollon selkiyttämiseksi.

Jo tuolloin tavoitteeksi asetettiin, että taistelevat joukot saataisiin varustettua rynnäkkökiväärillä. Tähän päästiin suurimmilta osin 70-luvun kuluessa. Siirtymävaiheessa esim. Erillispataljoonien kivääriryhmissä saattoi olla 2 pikakivääriä ja puolet/puolet jaolla kiväärit ja konepistoolit. Tuolloin lisäksi luovuttiin Stenin käytöstä jv-yksiköissä ja siirrettiin peltiheikit Panssariprikaatiin ja erillisille pst-yksiköille. Stenejä olisi jaettu siten etenkin kenttätykistölle.

Selvityksen marginaalimerkinnöistä selviää ainakin se, että osa tavoitteista saavutettiin jo 70-luvulla.

Niissä harjoitusvahvuuksissa joita 80-luvulta on julkistettu, ilmenee, että kaikki etulinjan taistelutoimintaan tarkoitetut osat prikaateista, torjuntapataljoonista ja erilliskomppanioista olisi varustettu rynnäkkökiväärein (pl. paikallisjoukoissa esim tukiaseiden käyttäjät ym). Toki prikaatien 80 kaasusuojelu-, SPOL-ym ryhmät olisivat toimineet konepistoolein ja ks-ryhmä lisäksi oto-pikakiväärein. Vartiokomppaniat taas olisi varustettu lähinnä kiväärein ja konepistoolein.

Jääkäriprikaateista ei ole lähes mitään julkisena, mutta ne olisivat olleet suojajoukkoja eli parhaiten varustettua osaa sodan ajan joukoista.

Markku Palokankaan asekirjojen mukaan paljon vanhoja aseita meni hylkyyn 1980-luvun loppupuoliskolla. Juuri tuolloin tuli voimaan uudet määrävahvuudet ja joukkotyyppejäkin ja niiden määrää tarkastettiin. Tällöin poistettiin mm. pst-kiväärit, vanhemmat kolmen linjan kiväärit ja osa konekivääreistä.

Laitan huomenna kuvia mainitusta esityksestä liitteeksi jos satun löytämään.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top