Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kylmän sodan tiedusteluhistoriaa. Rajavartiolaitoksen luettelo lentohavainnoista 25.9.1949. Lapin asukkaat ovat tehneet havaintoja Ruotsista itään lentäneestä lentokoneesta. Suomen rajan ylitys tapahtui Kemin ja Tornion välistä.

458754312_10161928633839206_2713985030195490317_n.webp

Kyseessä oli Ruotsin ilmavoimien korkealla lentänyt tiedustelu-Spitfire. Konetta lensi luutnantti Ingemar Wängström. Tämän tehtävänä oli kuvata Neuvostoliiton sotilaallisia varustelutöitä Kantalahden suunnalla.

 
Kauan Lapin ilmatila sai olla sotilaallinen tyhjiö, 1970-luvun alkupuolelle asti. Tosin oli siirtyminen suihkukoneaikaan hidas ja mutkikas joka tapauksessa, useista syistä. Neuvostoliitosta alkoi tulla painetta 1960-luvulla. Väitetään neukkujen haastaneen Kekkosta, että aikooko Suomi huolehtia itse ilmatilastaan vai ottaako Neuvostoliitto asian vastuulleen. Olisiko tuolla ollut sitten merkitystä.

Hämeen Lennosto siirrettiin Luonetjärveltä Rovaniemelle 16.8.1973. Itsenäisyyspäivänä vuonna 1974 lennosto ristittiin Lapin Lennostoksi.
 
Kauan Lapin ilmatila sai olla sotilaallinen tyhjiö, 1970-luvun alkupuolelle asti. Tosin oli siirtyminen suihkukoneaikaan hidas ja mutkikas joka tapauksessa, useista syistä. Neuvostoliitosta alkoi tulla painetta 1960-luvulla. Väitetään neukkujen haastaneen Kekkosta, että aikooko Suomi huolehtia itse ilmatilastaan vai ottaako Neuvostoliitto asian vastuulleen. Olisiko tuolla ollut sitten merkitystä.

Hämeen Lennosto siirrettiin Luonetjärveltä Rovaniemelle 16.8.1973. Itsenäisyyspäivänä vuonna 1974 lennosto ristittiin Lapin Lennostoksi.

Olihan tuo karmeaa aikaa. Vasta Drakenien myötä saatiin jokasään torjuntakyky erityisesti Pohjois-Suomeen. Inarin risteilyohjustapauksen aikana Rovaniemeltä taidettiin jopa saada pari konetta ilmaan tunnistamaan ilmatilan loukkaajaa.
 
Olihan tuo karmeaa aikaa. Vasta Drakenien myötä saatiin jokasään torjuntakyky erityisesti Pohjois-Suomeen. Inarin risteilyohjustapauksen aikana Rovaniemeltä taidettiin jopa saada pari konetta ilmaan tunnistamaan ilmatilan loukkaajaa.

Näin on ja tapaus pantiin merkille niin lännessä kuin idässä, eli ohjus havaittiin ja sitä lähdettiin tunnistamaan. Suomi siis osoitti kykenevänsä ylläpitämään ilmatilansa suvereniteettia, mistä ei ainakaan haittaa ummehtuneen puolueettomuuspolitiikan aikaan ollut. Tapaukseen oltaiisiin voitu vedota, mikäli Neuvostoliitto olisi jostain syystä kokenut Muurmannin laitansa uhatuksi ja vaatinut YYA-toimia.

Muistaakseni Väyrynen oli ulkoministeri tuolloin jouluna 1984 ja ukkelin kiemurtelu uutisissa oli suorastaan tuskastustuttavaa kuultavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Väitetään neukkujen haastaneen Kekkosta, että aikooko Suomi huolehtia itse ilmatilastaan vai ottaako Neuvostoliitto asian vastuulleen. Olisiko tuolla ollut sitten merkitystä.
Pitää paikkansa. Sotilasasiamiehenä ollut kontra-amiraali Andruškevitš nosti Lapin tyhjiön esille päämajamestari Junttilalle yhteisellä illanvietossa, josta seurasi pitkään kestänyt neuvotteluvaihe. Erityisesti painotettiin ilmapuolustuksen puuttumista. Junttilan arvio oli vielä kyynisempi: tavoitteena oli saada Pohjois-Suomen alue Neuvostoliiton käyttöön strategista hyökkäystä varten tai vähintään varmistaa, etteivät suomalaiset tekisi vastarintaa kun aluetta hyödynnettäisiin sodassa NATOa vastaan.

Tiedustelupäällikkönä toiminut Raimo Heiskanen yhdisti tämän, SKP:n toiminnan ja myöhemmän ehdotuksen sotaharjoituksista mahdolliseksi pitkän aikavälin valtapolitiikaksi, jolla pyrittiin varmistamaan Suomen uskollisuus sodan uhatessa. Osa taistolaisistakin on todennut, että tavoitteena oli nakertaa Suomen puoluettomuus olemattomiin. Toisin sanoen: Suomen oli nimettävä sen vihollinen.

Heiskasen esittämä arvio on hyvinkin mahdollinen ja saa hyvin tukea esim. ruotsalaisten esittämistä johtopäätöksistä NL:n tavoitteiden suhteen. PV:n näkökulmasta vastauksena haluttiin osoittaa uskottavuutta niin länteen kuin itään, mutta se vaati aiemmin "ei-elintärkeäksi" luokitellun alueen muuttumista yhdeksi sotilaallisista painopisteistä. Selkeää oli, että joukkojen ja ilmapuolustuksen siirrot oli tavallaan vastaus molempiin suuntiin, tosin eri syistä.
 
Inarin risteilyohjustapauksen aikana Rovaniemeltä taidettiin jopa saada pari konetta ilmaan tunnistamaan ilmatilan loukkaajaa.
Kyllä. Lentokeli oli todella huono ja esim. Norjan ja Ruotsin hävittäjät pysyivät kentillä mutta Rovaniemeltä lähti päivystyskone torjuntalennolle. Maali ehti pudota ja konekin joutui laskeutumaan Ivaloon mutta naapureiden tutkat näkivät että suomen ilmapuolustus toimi.
 
Ilmavoimien tukikohdissa oli aikanaan kiinteinä pesäkkeinä (putki kohti kiitorataa) Stugeja ja myöhemmin Charrioteerejä. Jälkimmäisten torni sähköt olivat ainakin loppuajasta kytketty tukikohdan kiinteään sähköverkkoon, joten vähän vaivaakin tämän eteen oli nähty. Tykkiin tosin oli ainoastaan panssariammusta ja miehistöt olivat jotain OTO-miehiä, jotka tuskin koskaan olivat ampuneet tykillä.

Ennen Nato T-72 -joukkue olisi ollut ihan pätevä vastaanottokomitea esim. Utissa tai Rissalassa, jos Ryssä yrittäisi Hostomelin kaltaista maahanlaskua. Tukikohdan sisällä toimittaessa ei tukivaunujen puute haittaisi. Lisää momenttia se toki rahoitusriveille olisi tarvinnut ja on varmasti parempi, että silläkin rahalla ostettiin tukikohdan joukoille pimeätaisteluvälineitä ja suojaliivejä.

Uusimmassa Panssari -lehdessä on näemmä juttua noista Sturmeista ja muista lentokenttien vahteina. Pitänee homma tämä lehti.



Pesäkkeisiin kaivetut Sturmit ja Charioteerit olivat Suomen salainen ase Ahti Kaario
 
Asiaa Varsovan liiton suunnitelmista valloittaa Länsi-Berliini. Rekonstruoitu DDR:n kansanarmeijan arkistoista saatujen tietojen mukaan. Operaatio Stoss / Zentrum kuvaa 1980-luvun tilannetta. Itäsaksalaisilla oli vetovastuu. Operaatioajatuksena oli jakaa läntiset kaupunginosat kahteen puoliskoon. Tärkeää oli vallata mahdollisimman nopeasti länsiliittoutuneiden käyttämät lentokentät: Tegel, Gatow, Tempelhof.





Following the political decision to occupy West Berlin, a “Berlin Group” field command would be formed out of the East German Army High Command, located in Wildpark West near Potsdam. The “Berlin Group” command was to direct over 32,000 East German and Soviet troops in operations against an estimated 12,000 Allied troops and 6,000 West Berlin police men. The equipment levels used in the Border’s Edge 86 exercise would be significantly raised in real operations – approximately 390 tanks, 450 guns and mortars, 400 antitank units, and 400 armored personnel carriers would be committed.

The two major assault thrusts, one from the east and one from the west, were to meet at the Kaiserdamm Bridge near Radio Free Berlin, thereby cutting the city in two. Tegel airport, in the French sector, was to be captured by two airborne companies while Tempelhof Airport in the American sector was to be captured by another.



Kaupungin puolustussuunnitelmista kertova opus parhaillaan luettavana. Tässä käsitellään jenkkiarmeijan Berliinin prikaatin roolia ja tehtäviä.

COLD WAR BERLIN VOL 4 Front Cover small.webp
 
Länsi-Berliiniin liittyen, NATO:n sotasuunnitelmissa lähdettiin 50-60 -lukujen taitteessa siitä, että Neuvostoliitto tulisi vielä saartamaan Länsi-Berliiniin toistamiseen koettaessaan savustaa länsiliittoutuneet pois kaupungista. Uuden saarron varalta NATO:n salainen suunnitteluelin, joka sai peitenimen Live Oak, ryhtyi laatimaan tämän varalle vastatoimia.


Jos en nyt ihan väärin muista, oli alkuvaiheessa tarkoitus ajattaa amerikkalainen pataljoona Länsi-Saksasta DDR:n puolelle autobaanille, joka johtaisi Länsi-Berliiniin. Tarkoitus oli kokeilla kepillä jäätä ja venäläisten reaktioita. Normioloissahan maantieliikenne liittotasavallan ja Länsi-Berliinin välillä rullasi näitä moottoriteitä pitkin, mutta kiinnihän nämä olisi menneet mikäli venäläiset olisivat päättäneet blokata vielä kertaalleen maayhteydet kaupunkiin.

pix580_GHI_pTransit972_E.webp
 
Täällä kotimaisessa kylmän sodan pyhätössä pitäisi joskus käydä vierailulla. Ei ole tullut koskaan aiemmin käytyä. Täältä käsin Kekkonen ohjaili isänmaan kohtaloita.

 
Täällä kotimaisessa kylmän sodan pyhätössä pitäisi joskus käydä vierailulla. Ei ole tullut koskaan aiemmin käytyä. Täältä käsin Kekkonen ohjaili isänmaan kohtaloita.

Käy ihmeessä. Oli siellä muitakin kuin Kekkonen. Vaikka Kekkonen leimaa nyt rakennuksen muistoa, ensimmäinen Tamminiemeä virka-asuntonaan (ilmeisesti vain ajoittain) käyttänyt presidentti oli Risto Ryti vuosina 1941–44. Mannerheimin aikana 1944–46 päärakennuksen alle rakennettiin kalliosuoja ja Seurasaarentien varteen vahtitupa. Paasikivi ei koskaan muuttanut Tamminiemeen.

Kekkoset ihastuivat siihen, ja tehtiin se rantasauna, jossa on monet kylmän sodan löylyt ilmeisesti heitetty ja neuvotteluja pidetty. Kekkosen tavarat siellä ovat vieläkin.
 
Käy ihmeessä. Oli siellä muitakin kuin Kekkonen. Vaikka Kekkonen leimaa nyt rakennuksen muistoa, ensimmäinen Tamminiemeä virka-asuntonaan (ilmeisesti vain ajoittain) käyttänyt presidentti oli Risto Ryti vuosina 1941–44. Mannerheimin aikana 1944–46 päärakennuksen alle rakennettiin kalliosuoja ja Seurasaarentien varteen vahtitupa. Paasikivi ei koskaan muuttanut Tamminiemeen.

Kekkoset ihastuivat siihen, ja tehtiin se rantasauna, jossa on monet kylmän sodan löylyt ilmeisesti heitetty ja neuvotteluja pidetty. Kekkosen tavarat siellä ovat vieläkin.

Joo, tämä pitää ehdottomasti ottaa työn alle. Marskin Kaivopuiston kodissa tuli käytyä viime vuonna. Tamminiemi kiinnostaisi ennen kaikkea kylmän sodan historiansa takia. Tässä hyvä aikalaisdokumentti jossa sangen paljon liikutaan Tamminiemessä.

 
Asiaa Varsovan liiton suunnitelmista valloittaa Länsi-Berliini. Rekonstruoitu DDR:n kansanarmeijan arkistoista saatujen tietojen mukaan. Operaatio Stoss / Zentrum kuvaa 1980-luvun tilannetta. Itäsaksalaisilla oli vetovastuu. Operaatioajatuksena oli jakaa läntiset kaupunginosat kahteen puoliskoon. Tärkeää oli vallata mahdollisimman nopeasti länsiliittoutuneiden käyttämät lentokentät: Tegel, Gatow, Tempelhof.





Following the political decision to occupy West Berlin, a “Berlin Group” field command would be formed out of the East German Army High Command, located in Wildpark West near Potsdam. The “Berlin Group” command was to direct over 32,000 East German and Soviet troops in operations against an estimated 12,000 Allied troops and 6,000 West Berlin police men. The equipment levels used in the Border’s Edge 86 exercise would be significantly raised in real operations – approximately 390 tanks, 450 guns and mortars, 400 antitank units, and 400 armored personnel carriers would be committed.

The two major assault thrusts, one from the east and one from the west, were to meet at the Kaiserdamm Bridge near Radio Free Berlin, thereby cutting the city in two. Tegel airport, in the French sector, was to be captured by two airborne companies while Tempelhof Airport in the American sector was to be captured by another.



Kaupungin puolustussuunnitelmista kertova opus parhaillaan luettavana. Tässä käsitellään jenkkiarmeijan Berliinin prikaatin roolia ja tehtäviä.

Katso liite: 104372

Palaan vielä teemaan Länsi-Berliini. Länsiliittoutuneiden joukkojen lisäksi kaupungin suojelu ja puolustaminen oli myös Länsi-Berliinin poliisivoimien käsissä. Normioloissa polizei vastasi yleisen järjestyksen ylläpidosta. Sotatilanteessa kytille olisi langennut puolisotilaallinen rooli, käytännössä olisivat taistelleet kevyenä jalkaväkenä. Aseistus oli luokkaa rynnäkkökiväärit ja kessit. Harjoittelivat jatkuvasti kaupunkisotaa yhteistyössä amerikkalaisten, brittien ja ranskalaisten kanssa. Ei ollut mikään pieni satsaus kun läntisten kaupunginosien poliisin miesvahvuus oli useita tuhansia miehiä. Tämä selittyy mm. sillä, että Länsi-Saksan Bundeswehrillä ja rajavartiostolla (Bundesgrenzschutz) ei ollut toimivaltuuksia Berliinissä. Tämä oli toisen maailmansodan voittavaltojen tahtotila.

1280px-Berliner_FPR_1964.webp

oct-10-1961-small-machine-guns-for-the-west-berlin-police-today-the-E0W79G.webp
 
Andrew Longilta löytyy myös muuta mielenkiintoista.
Ei nyt mikään tajunnanräjäyttäjä mutta lukemisen arvoinen kuitenkin.
 

Liitteet

  • Andrew Long.webp
    Andrew Long.webp
    99 KB · Luettu: 16
Back
Top