Kun kirjoitin A-12 Oxcart lennoista Suomen lähellä jäi tunne, ettei kaikki sittenkään kenties ihan tarkalleen noin mennyt. Siksi piti tarkistaa ja tarkempi taustoitus on myös tarpeen:
Kun kylmä sota käynnistyi pian II MS päätyttyä, oli jenkkien presidenttinä Truman. Hänen mielestänsä länsimainen demokraattinen valtio voisi käydä tätä uudenlaista rauhan ajan sotaa ainoastaan säännöillä, jotka tuovat mieleen myöhemmät Obaman ajat; demokraatteja olivatkin molemmat. Tämä käytännössä varsin hankalasti noudatettava periaate johti sitten moniin takaiskuihin, kun esimerkiksi valta tärkeissä öljyvaltioissa Iranissa sekä Guatemalassa vaihtui jenkkien vastustajille.
Uusi pressa ex-kenraali Eisenhower oli sitä mieltä, että Rokkaa mukaillen: "Kylmäkin sota loppuu sotimalla." Asiaa pohjusti ensin ns. Doolittle Report (juu, sama sotilasilmailun historiasta tuttu urallaan nyt edennyt hemmo), joka suositteli CIA lle valtuuksia tiedusteluun "by any mens". Siihen asti olivat joutuneet ulkomaiden alueelle tunkeutumiseen käyttämään alihankkijoita, kuten brittejä tiedustelulennoilla ja norskeja värväämässä meikäläisiä kaukopartiomiehiä.
en.wikipedia.org
Tuloksena CIA sai tarvittavat valtuudet ja Lockheedilta tilattiin U-2:n suunnittelu ja valmistus. Lennot alkoivat 1950-luvun viimeisinä vuosina ja Suomenkin yli joskus mentiin. Meikäläisten silloisilla tutkilla ei ilmatilan loukkausta edes havaittu, kun tutkien korkeusulottuvuus loppui kesken. Onnen aikaa ei kuitenkaan kestänyt pitkään, kun U-2 ammuttiin alas Sverdlovskissa vappuna 1961. Tässä voidaan nähdä selvä ajallinen yhteys meidän ”Nootti-kriisiimme”, joka käynnistyi saman vuoden lokakuussa neukkujen lähetettyä ”huoli-ilmoituksen” meidän ilmapuolustuskyvystämme. Aikaisemmin asia ei meitä liikuttanut, kun ei neukutkaan mitään tunkeilijoille mahtanu. Mutta ei kirjoiteta poliittista historiaa uusiksi, vaan jatketaan vain ilmasotateemalla.
Neukut myös alkoivat voimakkaasti kehittämään ilmapuolustusjärjestelmäänsä. Lopputulos sai jenkkien peitenimen TALLIN. Leningradin puolustus ulottui Kuolasta Baltiaan ja Moskovan ympärille rakennettiin samanlainen. Periaatteessa kiinteitä it-ohjuspattereita pystyttiin rajoitetusti liikuttelemaan varta vasten rakennettuja teitä pitkin, joihin suomalaiset sotahistoriaharrastajat saattoivat myöhemmin tutustua esim. Siiranmäkeen mennessä.
A-12 ja myöhemmin SR-71 oli rakennettu jättämään jälkeensä torjuntaohjukset, mutta ei silläkään enää Nliiton ilmatilaan saanut lentää. Jenkeillä oli kuitenkin tarve selvittää tämän TALLIN-järjestelmän toimintaperiaatteet, käytettävät radiotaajuusalueet ja hyvällä säkällä tutkien ns. sotamooditkin. Sitä varten vaan pitäisi luoda neukkujen suunnasta riittävän uhkaavan tuntuinen tilanne, jossa ilmapuolustus käynnistyisi kuten oikeassa sodassa tapahtuisi.
Aprillipäivänä 1968 tapahtui mystinen alueloukkaus, jonka on arveltu ehkä olleen salainen tiedustelulento korkealla ilmatilassamme. Rislakki kertoi koneen olleen Oxcart, mutta tapahtuma-aikaan alettiin operoida jo SR-71 llä eikä Oxcartin historiasta edes löydy muita, kun Kauko-Idän operaatioita. Ei tietysti olisi aivan tavatonta, että CIA n kaikkia lentoja ei laiteta kirjoihin ja kansiin... Kone siis todennäköisesti oli SR-71 ja juuri ilmatilamme loukkauksen ajaksi sammutettu tutka oli Rovaniemen valvontatutka. Kuinka sattuikaan, paikalla Roissa olivat PV:n kentsut, jotka kokoontuivat hiihtolomalleen "sattumalta" juuri silloin. Halusivat kenties nähdä tutka-antennin ihan vierestä. Sitä ei voi tehdä, kun sammuttamalla tutka eli pitämällä sinänsä tarpeellinen huoltotauko. Lisää sattumia: Myös USA n suurlähetystön lentokone oli ilmassa Rovaniemen lähellä juuri tähän samaan aikaan. Norjalaiset taas eivät tienneet mahdollisesta ilmatilan loukkauksesta mitään, joka myös on varsin epäilyttävää.
Ei tiedetä, lennettiinkö kyseinen lento, mutta aivan liian monta yhteensattumaa tässä ainakin on. Jos lennettiin, on puolueettoman Suomen parasta olla virallisesti tietämättä asiasta yhtään mitään… Tietysti on myös mahdollista, että lento keskeytyi jostain esim. teknisestä syystä.
Koneenhan ei tarvinnut lentää NL:n ilmatilassa kuvia saadakseen, sivulle osoittavat tehokkaat kamerat saivat tarkkoja kuvia kymmenien ellei satojen kilometrien päästä. Myös MiG-25:n tiedusteluversiota operoitiin näin, vaikkei kone ja laitteet yhtä tehokkaita olleetkaan.
Kyse ei ollut tiedustelukyvystä, vaan ilmatilan loukkaaminen antaisi jonkinlaisen oikeutuksen alasampumiselle. Joka tapauksessa tilanne oli jenkeille huippuvaarallinen. Neukut oli lennoista raivoissaan ja ilman svedujen hävittäjäsuojaa olisivat vaikka törmänneet SR-71 n ohjauspintoihin tahallaan. Se olisi pudottanut koneen ja sitten olisi alkanut kilpajuoksu hylylle, joka olisi ollut kansainvälisillä merialueilla vapaasti ensiksi ehtivän nostettavissa.