Kylmän sodan salaisuudet??

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jostain luin että Sveitsin ja (Länsi)Saksan välisten rajasiltojen räjäyttämissuunnitelmista luopuivat vasta joskus 2000-luvulla.
Jep. Ja ne eivät olleet mitään pelkkiä -suunnitelmia-, kyllä niissä järjestelyissä solat olisivat olleet melkoisia konkeloita. Eikä muutkaan rajanaapurit olleet vailla silmälläpitoa. Rikas, itsenäinen valtio voi olla aika mustasukkainen omastaan.:cool:
 

Rannari

Ylipäällikkö
En tiedä mikä olisi lopulta SE oikea ketju mutta ehkä tämä on vähiten väärä.

PV:n 100-vuotisjuhlateoksessa on listattuna Saksasta tehtyjä hankintoja hieman tarkemmin kuin mitä ainakaan omiin silmiini on aiemmin osunut:

T-72M1 / 99kpl
BMP-1 / 140kpl
MT-LBu / 41kpl
BLG-60 / 16kpl
T-55T/TK / 21kpl
BTR-50PU / 3kpl

152 H 55 / 128kpl
130 K 54 / 166kpl
122 PSH 74 / 77kpl
122 H 63 / 223kpl
122 RAKH / 46kpl

23 ITK / 325kpl

Evakuointivaunujen määrä oli yllättävän pieni julkiset kokoonpanot huomioiden. Raketinheittimiä taas on yllättävän paljon. Muuta yllättävää tuosta ei varmaan löydy.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Hyvä dokumentti vuosituhannen vaihteen tienoilta. Käsittelee Suomen sotilastiedustelun kylmän sodan aikaisia salaisia länsiyhteyksiä. Äänessä mm. PV:n 60-luvun ja 70-luvun kenraalikuntaa (Ermei Kanninen, Paavo Junttila).

 

tulikomento

Ylipäällikkö
Täällä asiaa Neuvostoliiton sotasuunnitelmista Pohjolan suhteen erään neukkukenraalin näkökulmasta. Tuosta saisi sen kuvan että osana kolmannen maailmansodan sotatoimia Pohjolassa ja Skandinaviassa, Suomi olisi otettu YYA-sopimuksesta huolimatta jos tarvetta olisi ollut. Leningradin suunnalta Helsinkiin ja Vaasaan. Petroskoin suunnalta Ouluun. Kantalahdesta Pohjois-Ruotsin Bodeniin sekä Murmanskista Pohjois-Norjaan.

http://www.php.isn.ethz.ch/kms2.isn.ethz.ch/serviceengine/Files/PHP/47461/ipublicationdocument_singledocument/e8c5a111-0aec-4ab4-ab44-b945f04f3850/en/Cheremnikh+Report_9406_e.pdf
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuossa juuri kuulin ensikäden kokemuksen Sten-konepistoolilla ampumisesta joskus miekka ja kypärä. Oli kuulemma aivan ihmeellisen huono, kampesi sivulle ja sillä osui kaikkialle muualle kuin mihin tähtäsi.
Onko palstalla kokemusta Stenillä ampumisesta? Jäi kiinnostamaan. Isäni 60-luvun sotilaana puhuu aina jostain kertakäyttöaseesta Stenin kohdalla.
 

John Hilly

Kenraali
Tuossa juuri kuulin ensikäden kokemuksen Sten-konepistoolilla ampumisesta joskus miekka ja kypärä. Oli kuulemma aivan ihmeellisen huono, kampesi sivulle ja sillä osui kaikkialle muualle kuin mihin tähtäsi.
Onko palstalla kokemusta Stenillä ampumisesta? Jäi kiinnostamaan. Isäni 60-luvun sotilaana puhuu aina jostain kertakäyttöaseesta Stenin kohdalla.
Minä ammuin Stenillä vain räkäpäitä it:ssä vuonna 1972. Meille kokelaille jaettiin jostain syystä Stenit yhden harjoituksen ajaksi.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuossa juuri kuulin ensikäden kokemuksen Sten-konepistoolilla ampumisesta joskus miekka ja kypärä. Oli kuulemma aivan ihmeellisen huono, kampesi sivulle ja sillä osui kaikkialle muualle kuin mihin tähtäsi.
Onko palstalla kokemusta Stenillä ampumisesta? Jäi kiinnostamaan. Isäni 60-luvun sotilaana puhuu aina jostain kertakäyttöaseesta Stenin kohdalla.
Ainakin enomiehillä oli kokemusta Stenistä. Oli juurikin, että se kampesi (en nyt muista kumpaan suuntaan, sama muuten oli mainittu eräässä TV-dokkarissa pari päivää sitten) ja ei sillä kuulemma mihinkään osunut. Eivät tykänneet.

Tässä ihan hyvää settiä:

 

Pandahki

Kapteeni
Tuossa juuri kuulin ensikäden kokemuksen Sten-konepistoolilla ampumisesta joskus miekka ja kypärä. Oli kuulemma aivan ihmeellisen huono, kampesi sivulle ja sillä osui kaikkialle muualle kuin mihin tähtäsi.
Onko palstalla kokemusta Stenillä ampumisesta? Jäi kiinnostamaan. Isäni 60-luvun sotilaana puhuu aina jostain kertakäyttöaseesta Stenin kohdalla.
Olen ampunut Stenillä, ja huonohan se on. Tyypillinen pula-ajan tuote, nopeasti ja halvalla kasattu. Ergonomia melko nollissa, myös suht vaarallinen kun ampuu avoimelta lukolta ja minkäänlaista varmistusta ei ole esim. iskua tai tiputtamista vastaan. Kuitenkin näiden suurin kompastuskivi on lippaat, jotka on melko häiriöherkkiä, sekä pidemmän päälle käy "pienoiskiväärit" kun hylsyt alkavat ahdistamaan pesässä ja tulee stovepipeä, jne. Maastossa ongelmaksi voi myös tulla metsän menninkäisten vapaa pääsy koneistoon lukuisista pikku aukoista (itse ammuin vain a-radalla). Tähtäimet kehitysmaa-mallia. Koko pyssyä kannattaa ajatella vähän kuin konepistooliversiona "liberator" pistoolista. Tarkkuuden osalta riittävä "huonekäyttöön" mutta kokonaisuutena ei herätä luottamusta. Jos jotain positiivista vielä, niin aseen kadenssi on melko helposti kontrolloitava, selvästi hitaampi kuin AKssa. Naapurin PPS-43 ja sen kotimainen kopio on ylivoimaisesti parhaat "peltiheikit" sodanajan vehkeistä, ja Stenin seuraaja Sterling olisi myös, vaikkei ehtinyt sotaan.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Tuossa juuri kuulin ensikäden kokemuksen Sten-konepistoolilla ampumisesta joskus miekka ja kypärä. Oli kuulemma aivan ihmeellisen huono, kampesi sivulle ja sillä osui kaikkialle muualle kuin mihin tähtäsi.
Onko palstalla kokemusta Stenillä ampumisesta? Jäi kiinnostamaan. Isäni 60-luvun sotilaana puhuu aina jostain kertakäyttöaseesta Stenin kohdalla.
Joillekin spolleille Sten koulutettiin vielä 90-luvun alussa. Kyseisen koulutuksen saanut kaverini vahvisti tuon epätarkkuuden ja -luotettavuuden ja kertoi ottavansa tosipaikkaan paljon mieluummin vaikka pystykorvakiväärin.
 

Hallinkorva

Kenraali
Joillekin spolleille Sten koulutettiin vielä 90-luvun alussa. Kyseisen koulutuksen saanut kaverini vahvisti tuon epätarkkuuden ja -luotettavuuden ja kertoi ottavansa tosipaikkaan paljon mieluummin vaikka pystykorvakiväärin.
Pystykorvan tarkkuudessa tai luotettavuudessa ei ainakaan ole vikaa.

Silloin kun kivääri oli vielä pääasiallinen ase (sotien läpi oli), ne jotka oikeasti osasivat kivääriä käyttää, ampuivat matalassa kyyryssä edetessään lonkalta viisi patruunaa muutaman kymmenen metrin päähän ihmisen kokoiseen kuvioon ja hyvin nopeasti. Katse oli maaliin ja ase kuin ruuvipenkissä. Kun elokuvissa amatöörit veivaavat kömpelösti pulttilukkoa kuin jotain helkkarin lentokoneen kampea ja siirtävät välillä katseensa omaan aseeseen ja piippu heiluu... se ei anna oikeaa kuvaa. Kivääriosaaminen on kadonnut. Mutta se oli paljon enemmän kuin nyt ehkä saatamme ymmärtää.

Minulta jäi muuten Sten kokeilematta. Ilmeisesti en menettänyt mitään. Rynkyn ja Kvkk:n lisäksi PKM tuli tutuksi, samoin Suomi-kp ja Ukko-Pekka.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Joillekin spolleille Sten koulutettiin vielä 90-luvun alussa. Kyseisen koulutuksen saanut kaverini vahvisti tuon epätarkkuuden ja -luotettavuuden ja kertoi ottavansa tosipaikkaan paljon mieluummin vaikka pystykorvakiväärin.
Taisi olla spolle-kouluttajasta kiinni, koska meidänkin saapumiserässä vain spollet sillä ampuivat. Kouluttajaa on kiinnostanut tämä ase. Muistan, että kaverit moittivat juurikin lipasta, kuten moni tässä on kertonut.

Hyvää settiä kaikilta kommentoijilta, kiitän.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ainakin enomiehillä oli kokemusta Stenistä. Oli juurikin, että se kampesi (en nyt muista kumpaan suuntaan, sama muuten oli mainittu eräässä TV-dokkarissa pari päivää sitten) ja ei sillä kuulemma mihinkään osunut. Eivät tykänneet.

Tässä ihan hyvää settiä:

Olipas kiintoisaa nähdä kuinka Sten puretaan! Aikaisemmin ei ole sattunutkaan kohdalle.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Joillekin spolleille Sten koulutettiin vielä 90-luvun alussa. Kyseisen koulutuksen saanut kaverini vahvisti tuon epätarkkuuden ja -luotettavuuden ja kertoi ottavansa tosipaikkaan paljon mieluummin vaikka pystykorvakiväärin.
Meillä oli Aukin koulutuskoulutuksessa mukana myös Sten samoin kuin molemmat pikakiväärit.. Ammunnoissa niitä ei näkynyt . Tämä siis 80-luvun loppuouolella.
 

scip10

Kenraali
Pystykorvan tarkkuudessa tai luotettavuudessa ei ainakaan ole vikaa.

Silloin kun kivääri oli vielä pääasiallinen ase (sotien läpi oli), ne jotka oikeasti osasivat kivääriä käyttää, ampuivat matalassa kyyryssä edetessään lonkalta viisi patruunaa muutaman kymmenen metrin päähän ihmisen kokoiseen kuvioon ja hyvin nopeasti. Katse oli maaliin ja ase kuin ruuvipenkissä. Kun elokuvissa amatöörit veivaavat kömpelösti pulttilukkoa kuin jotain helkkarin lentokoneen kampea ja siirtävät välillä katseensa omaan aseeseen ja piippu heiluu... se ei anna oikeaa kuvaa. Kivääriosaaminen on kadonnut. Mutta se oli paljon enemmän kuin nyt ehkä saatamme ymmärtää.

Minulta jäi muuten Sten kokeilematta. Ilmeisesti en menettänyt mitään. Rynkyn ja Kvkk:n lisäksi PKM tuli tutuksi, samoin Suomi-kp ja Ukko-Pekka.
John Keeganin mukaan 1 MS:n alkuvaiheessa Ypresin rintamalla hyökänneet saksalaiset raportoivat hyökkäyksen pysähtyneen vihollisen konekiväärituleen. Tosiasiassa vastassa oli koulutettu brittiläinen jalkaväki joka ampui kivääreillään tähdättyjä laukauksia noin sekunnin välein.
 

EK

Kenraali
John Keeganin mukaan 1 MS:n alkuvaiheessa Ypresin rintamalla hyökänneet saksalaiset raportoivat hyökkäyksen pysähtyneen vihollisen konekiväärituleen. Tosiasiassa vastassa oli koulutettu brittiläinen jalkaväki joka ampui kivääreillään tähdättyjä laukauksia noin sekunnin välein.
Joo. Enfieldin rakenne mahdollistaa pikatulen, eli keskisormi liipasimelle, etusormella lukon kampi ylös ja taakse ja peukalolla eteen ja kiinni. Tästä ja kymmenen patruunan makasiinista johtuen britti-ammattisotilaat päihittivät pulttilukolla Garandilla (8 patruunaa) varustautuneet jenkit, kun mitattiiin sekä tulinopeutta että tulen tarkkuutta joskus 1940-41. Garandia vasta testattiin ja itselataavaa palveluskivääriä vastustaneet vanhoilliset saivat tästä(kin) uutta vettä myllyynsä.

Mutta tuo pikatuli vaatii jonkin verran opettelua, eli se oli tosiaan tuon 1914 siirtoarmeijan juttu. En tiedä missä määrin sitä edes opetettiin asevelvollisina ja vapaaehtoisina värväytyneille massoille sodan aikana. Pistin oli tuolloin se ase, jolla taistelut voitettiin. Sommenkin ensimmäisellä aallolla aseet eivät olleet edes ladattuina (patruunat olivat tietenkin mukana), etteivät jätkät vain olisi jääneet välimaastoon ammuskelemaan vihollista. Sitten sotien välillä se taas opetettiin, kun armeija muuttui taas ammattiarmeijaksi ja (erästä kenraalia lainaten) "Se hullunmylly loppui ja voidaan taas keskittyä oikeaan sotimiseen."
 

EK

Kenraali
Kun kuvittelee joukkueellisen tai jopa komppanianvahvuisen joukon suorittavan tuommoista pika-ammuntaa niin kuka tarvitsee konekiväärejä.
Niin ne brittikenraalitkin arveli ja vastustivat konekiväärejä. Jostakin syystä joukot olivat toista mieltä. Haig arveli vielä 1915, että konekivääriä ei tarvita pataljoonan komentopaikkaa alempana ja kaksi per pataljoona riittää, koska "konekivääri on erittäin yliarvostettu ase". Lloyd George pääministeriksi tullessaan 1916 runnoi sitten läpi konekiväärien määrän kasvattamisen myös brittiarmeijassa. Sama koski myös kranaatinheittimiä ja ensimmäiset isommat Stokesin sarjat tehtiin jonkun intialaiset maharadzan rahoituksella, Lloyd Georgen keplottelujen ansiosta.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Joillekin spolleille Sten koulutettiin vielä 90-luvun alussa. Kyseisen koulutuksen saanut kaverini vahvisti tuon epätarkkuuden ja -luotettavuuden ja kertoi ottavansa tosipaikkaan paljon mieluummin vaikka pystykorvakiväärin.
Tuo ei kerro Sten konepistolista mitään.

Aseet olivat käytettyjä (WW2 käyneitä Brittien ylijäämää) jo 1956 kun ne tulivat vaihdossa Italiasta.
90 luvulla käytössä olleet yksilöt ovat olleet koulutuskäytössä jo pitkään.
Joten ne todennäköisesti olivat huonoimmista, huonoimpia.
Huonoimmista parhaat olivat jo matkalla ”pataan”.

Puolustusvoimat teki vaihtokaupan, 1956 jossa saatiin yhtä Terni kivääriä ja 500 patruunaa vastaan.
Sten konepistooli ja neljä lipasta.

https://www.jaegerplatoon.net/RIFLES6.htm
http://www.waffenlager.net/ammo/735x51.html


Ternien jälkeen vaihdettiin vielä Ranskalaiset pikakiväärit (Chauchat 2117 kpl) ja ruotsalaiset 6,5mm Brownig pikakiväärit (M/21 217 kpl).
Vaihdossa saatiin 6115 konepistoolia ja 99460 lipasta.
Chauchat m1915

https://fi.wikipedia.org/wiki/Chauchat_m1915_(pikakivääri)



https://www.jaegerplatoon.net/LMG2.htm

Yhteensä kaupat tuottivat puolustusvoimille 76115 kpl Sten konepistoolia (M2-M3) ja 5 lipasta aseeseen.

( Kaupoista innostuttiin puolustusvoimissa tosissaan.
Käytettiin enemmän intoa kuin harkintaa.
Eli vaihdettiin/myytiin tavaraa jota olisi tarvittu.
Mutta tämä on taasen toinen tarina.)

Kun Sten konepistoolit saatiin maahan todettiin että ne olivat kunnoltaan sekalaisia ja malli merkinnät eivät pitäneet paikkaansa.
Tästä syystä aseet jouduttiin perushuoltamaan.
Samalla patruunapesään tehtiin muutoskorjaus.
Osien tarkastuksen, korjaamisen ja sinistämisen jälkeen, vaippaan hitsattiin hihna lenkki.
Osalle M3 tyypin aseisiin valmistettiin paukkupatruuna piippu.
Työstämällä piipunpäähän kierre sysäyksenvahvistimelle.

Asetta käytettiin koulutuksessa yleisesti 1960- luvulla.
Suurin osa oli kuitenkin varattu reserviä varten.

Tapaturmien ja toimita häiriöiden johdosta jotka johtuivat aseiden pelkistetystä rakenteesta. Käyttöä vähennettiin tuntuvasti 1970- luvulla ja rynnäkkökiväärin tultua varusmiesten käyttöön, se loppui lähes kokonaan.

Vuonna 1988 Sten oli jo puolustusvoimien vara-ase joka siirtyisi romutukseen kun rynnäkkökivääreitä saataisiin tarpeeksi.


Ps.
MP 3008

http://www.waffenlager.net/automatic/mp3008.html

 
Viimeksi muokattu:
Top