Kylmän sodan salaisuudet??

Tästä ovat kauan sitten lopetetussa Hangon Rannikkopatteristossa silloin palvelleet julkaisseet väärää tietoa. Syynä on ilmeisesti se, että isänmaallinen mutta myös ainakin omasta mielestään salaisuuksia säilyttämään kykenevä paikallinen upseeristo närkästyi siitä, ettei heihin luotettu. Oikeasti asia meni vähän toisin:

Kosyginin vierailuasiasta oli tiedotettu Pääesikuntaan mutta siellä siitä tiesi ainoastaan operatiivinen osasto. Hankoon ei ilmoitettu ennalta mitään vaan paikalle lähti omalla autollaan (kuplavolkkarilla) myöhempi kenraalimajuri Juhani Ruutu. Hän ilmaantui Hangon rt-pston esikuntaan ja tiesi kertoa ettei venäläisalus tule vihamielisissä aikeissa. Kenties jopa Kosyginin laivallaolon. Esikunnasta oltiin tietenkin puhelinyhteydessä linnakkeelle koko ajan eikä mitään varoituslaukausten ampumista ollu tapahtumassa. Hämminkiä linnakkeella tietenkin oli ja aivan tarpeettomasti. PE:n majurilla ei myöskään ollut mitään käskyvaltaa rt:n aluevastuussa oleviin komentajiin, mutta häntä toki uskottiin. Asia oli tietenkin myös PE:sta puhelimitse tarkistettavissa mutta siihen ei varmaan olisi ollu aikaa.

Jokunen vuosi sitten edesmennyt Juhani Ruutu on myöhemmin muistellut, että hän olisi voinut ajaa matkalla ojaan tai auto särkyä. Silloin olisi syntynyt mielenkiintoinen tilanne....

Joo, niinpä olikin. Vuosituhannen vaihteessa ilmestyneessä Suomen Sotilaan numerossa (vai oliko joku lisälehti ?) Ruutu muisteli että mitä olisi mahtanut tapahtua jos hän olisi vaikka ajanut matkalla hirvikolarin.
 
^^^Stalin tuntuu olevan olleen hyvinkin oikukas ja ei ennustettava persoona. Kelkka saattoi kääntyä pelkästä vihjeestä.
Ja siitä seurasi ruumiita.

Totta. Stalinilla oli tapana kutsua politbyroon jäsenet datsalleen Moskovan lähelle syöpöttely ja juopottelukarkeloihin, jotka saattoivat kestää läpi yön. Ja jos Stalin käski miestä tanssimaan, niin viisas itsesuojeluvaistolla varustettu mies myös tanssi.

Suhteellisen realistinen näkemys Stalikan illanvietoista. N. kohdasta 1.50 eteenpäin.


Ja noin kohdasta 1 tunti 46 min eteenpäin.

 
SUPO:n pitkäaikaisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan n 20 neuvostotiedustelijaa karkotettiin Suomesta hänen aikanaan.

 
Mielenkiintoinen ohjelma tänään;

Historia: Lähikuvassa Nikita Hrushtshov (12)

  • 51 min
  • ma 21.10.2019
  • 2 kk 29 pv
  • 1107 katselua

Nikita Hrushtshov oli vannoutunut Stalinin kannattaja, mutta laittoi lopulta päätepisteen edeltäjänsä hirmuhallinnolle. Nyt hänen perheenjäsenensä yhdessä historioitsijoiden kanssa herättävät henkiin hänen tarinansa ja palan Neuvostoliiton historiaa.
 
Katso Yle Areenassa:

 
Kuuban ohjuskriisin aikaan U-2 -tiedustelulaivuetta komentanut USAF:n eversti muistelee.

 
Tässäpä erittäin mielenkiintoinen tutkimus!
Onko veli @Old Boy osallistunut tähän varusmiehenä? Ajallisesti aika lähellä sotilasurasi alkua.
Osaatko sanoa, ovatko nuo lihavoidulla olevat kohdat kuinka harvinaisia "opetuskohtia" meikäläisissä sotaharjoituksissa?

Harjoitus 77 : alueellisen puolustusjärjestelmän testaustako?
Harjoituksesta muodostui alueellisen taistelun ”testipenkki”. Toisaalta se oli kuitenkin koulutustapahtuma, jossa toimittiin voimassa olevien ohjesääntöjen ja oppaiden mukaisesti, mutta toisaalta harjoitus oli pääesikunnan ohjaksen myötä näiden käytännön testaamista. Pääesikunnan ohjauksella harjoituksen tilanteet laadittiin voimassa olleisiin operatiivisiin tilanteisiin liittymättömänä niin haastaviksi puolustajalle, etteivät ne yksinkertaisesti voineet mennä hyvin. Tätä tuettiin harjoituksen suunnitelmallisella kiivaalla rytmillä, pitkillä välimatkoilla sekä tilanteiden ja toimintojen salaamisella. Harjoituksessa testattiin siis tämän järjestelmän romahtamista ja kykyä siitä selviytymiseen sen nostaen esiin runsaasti ja ainutkertaisia kokemuksia joukkojen suorituskyvystä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.

https://www.doria.fi/handle/10024/172764
 
Onko veli @Old Boy osallistunut tähän varusmiehenä? Ajallisesti aika lähellä sotilasurasi alkua.
Osaatko sanoa, ovatko nuo lihavoidulla olevat kohdat kuinka harvinaisia "opetuskohtia" meikäläisissä sotaharjoituksissa?
Enpä ollut tekemisissä muuten, kun katselin kotipaikkakunnalla lomalla ollessani harjoitukseen fillarilla polkevia joukkoja. RUKin kurssi oli silloin menossa. Muutaman kuukauden päästä aloitin ite PV:n hommissa ja tästä harjoituksesta puhuttiin paljon vielä seuraavan vuoden puolellakin. Läskiksihän se meni eikä osallistujille silloin kerrottu että niin oli tarkoituskin. Normaalistihan harjoitukset on aika pitkälle etukäteen käsikirjoitettuja.
 
Tätä tuettiin harjoituksen suunnitelmallisella kiivaalla rytmillä, pitkillä välimatkoilla sekä tilanteiden ja toimintojen salaamisella.

Tuo välimatkojen problematiikka ei poistu koskaan. Ja rytmin voi määrittää myös vihollinen. Ja kun jos joukkojen väsyminen osuu tuohon saumaan, niin se on soppa.

Välimatkat ja rytmin kiivaus plus muutama inhimillinen virhe jollain tasolla, se on soppa.

Mielenkiintoinen kysymyksensä onkin se, että miten viholliselta otetaan pois sen mahdollisuus määrittää vauhtia. Miten tst-kenttä muutetaan tahmean hitaaksi puuroksi?
 
Tuo välimatkojen problematiikka ei poistu koskaan. Ja rytmin voi määrittää myös vihollinen. Ja kun jos joukkojen väsyminen osuu tuohon saumaan, niin se on soppa.

Välimatkat ja rytmin kiivaus plus muutama inhimillinen virhe jollain tasolla, se on soppa.

Mielenkiintoinen kysymyksensä onkin se, että miten viholliselta otetaan pois sen mahdollisuus määrittää vauhtia. Miten tst-kenttä muutetaan tahmean hitaaksi puuroksi?

Kukin joukko, olkoon hyökkääjä tai puolustaja, varmasti haluaisi itse määrittää rytmin itselleen sopivaksi. Toisen sitten yrittäessä estää sitä. Joskus kontaktia säilyttäen, joskus siitä irrottautuen... Välimatkat ovat joskus liian pienet ja joskus liian isot, siinä kun sopivasti luullaan eikä tiedetä niin kyllähän siitä aika soppa syntyy. Joskus sen lusikoiminen ei vain ole niin kivaa...

Jälkimmäisin onkin sitten se ikiaikainen kysymys, miten? Ennen oli kaikenlaisia esteitä ja kaivantoja, sittemmin hidastettiin miinotteilla, epäsuoralla ja ohjuksilla. Ohjuslaukaus ja autolla karkuun. Vaunutykillä laukaus, pakki päälle ja seuraavaan asemaan. Toimivathan nuokin jos on hieman tilaa vetäytyä ja ammuskella.
Suomen uusin vastaus on tämä uudistettu taistelutapa uusine vaatimuksineen. Eipä tuokaan tule se viimeinen ja kaikkia muita ylivertaisempi tapa olemaan, mutta mennään nyt sillä kunnes keksitään jotain uutta ja parempaa...
 
Jälkimmäisin onkin sitten se ikiaikainen kysymys, miten? Ennen oli kaikenlaisia esteitä ja kaivantoja, sittemmin hidastettiin miinotteilla, epäsuoralla ja ohjuksilla. Ohjuslaukaus ja autolla karkuun. Vaunutykillä laukaus, pakki päälle ja seuraavaan asemaan. Toimivathan nuokin jos on hieman tilaa vetäytyä ja ammuskella.
Näin tehdään mutta tarkoitat sanomallasi joukkue- ja komppaniatasoa. Nämähän on tyypillinen ressunäkökulma, koska aniharvat on koskaan edes käyny ylemmissä esikunnissa saati sitten sijoitettu niihin. Tutustumalla veli @JR49 n postaaman tutkimuksen liitteinä oleviin karttoihin näkee kerrankin armeijakuntatason toimintaa. Siis jos ei jaksa lukea koko tutkimusta. Lähdeluettelossa on ao Kansallisarkiston viitteet, joilta MaaVE on tutkimusta varten poistanu salattavuuden. Ne on julkisia siitä lähtien eli jos haluaa nähdä vähän vaivaa pystyy kurkistamaan tämän langan otsikon alle kunnolla. PV:llä ei valitettavasti ole mitään vuosirajaa, jonka jälkeen arkistomateriaalit tulee julkisiksi.
 
Tuosta tutkimuksesta löysin vanhoja "tuttuja", eli UudJP:n perustamien joukkojen komentaja, päälliköt ja erotuomarit olivat inttiaikani kapiaisia. Joukossa UudJP komentaja, RAuK:n johtaja, RAuK:n apulaisjohtaja, mun RAuK:n aikainen jjoht ja myös silloisen 3.JK:n ( missä palvelin ) varapäällikkö. Silloisesta RAuK:n apulaisjohtajasta ( ylil Aspara ) tuli myöhemmin maavoimien komentaja ( kenrl ). Elävästi vielä tuli noiden miesten naamat mieleen...
 
Kyllä ehdottomasti kannattaa lukea koko tutkimus.
Tällaiselle amatöörillekin nousee muutama ajatus mieleen.
Ensinnäkin veli @baikal kyseli miten tst-kenttä muutetaan puuroksi vihollisen edetä ja veli @Old Boy vahvisti muistikuvana, että sotaharjoitukset olivat (ovat?) vahvasti käsikirjoitettuja.
Tutkimusta kun lukee, niin mieleen tulee, että pienikin osasto pystyy ympäristössä, jossa vihollinen suuntautuu muutaman tien kautta, tehokkaaseen viivytykseen. Muutamalla ehdolla, pitää olla tulenjohtokykyä, epäsuoraa voimaa ja muutenkin riittävästi aseistettu tehtävään nähden ja edes kohtuullisen hyvin koulutettu.
Tekstissä mainitaan, kuinka sinisten partio tarkkailee keltaisten pahasti tahmonutta joen ylimenoa, ja maininta, että tappioita olisi pystytty tuottamaan, jos tj olisi ollut mukana. Ihan varmasti.
Tulee mieleen vahva painotuksemme epäsuoraan sekä valmiuskomppaniat, joita pataljooniksi ollaan laajentamassa, sekä muut vastaavat nopean reagoinnin yksiköt. Ennen sissit, ja mitä se porukka nyt sitten nimeltään onkaan
Eli vauhdilla ollaan vihollista vastassa, hyvin koulutettuna ja vahvasti aseistettuna. Ei välttämättä kuin r/joukkue/komppania-kokoonpanossa, mutta kyllä niillä liikkeen katkoo.

Tuossahan myös selvästi kokeiltiin, miten pärjätään, jos joukot pannaan rintamalle käytännössä suoraan reservistä, hyvin vähäisellä koulutuksella. Sodan kitka näkyi paitsi johdon tarkoittamana, niin myös tahattomana, kun joukot eivät oikein pysyneet kokemattomien johtajien käsissä. Epäilemättä resjohtajille ollut kova paikka, ja jossain mainittiin kadetin kahden tunnin hyökkäyskäskyn miettiminen, kun porukka odottaa traktorin lavalla. Kun nämä kitkatekijät yhdistetään, niin ei ihme, että läskiksi saattoi mennä. Maininta oli myös, en nyt muista termiä, mutta jonkun tyyppistä vakavampaa purnausta oli väsymyksen takia tullut esille.
Eli vahvasti realismia siinä mielessä mitä tapahtuu, jos ennakkovaroitusta ei saada ja/tai kukaan ei uskalla antaa LKP-lupaa. Sähläykseksi menee joukkojen kokemattomuuden vuoksi. Antoiko liiankin inhorealistisen kuvan, mene ja tiedä. Olen käsittänyt, että nykyään, ainakin julkisuuteen kerrotun mukaan, enemmän vannotaan vapaan taistelun nimiin, eikä sidota johtajien ratkaisuja käsikirjoitukseen.

Viivytys oli ainakin minun aikaan niitä taistelulajeja, jonka harjoittelun omanaan sanottiin oleman harvinaista länsiarmeijoissa. Tutkimuksessa tulee esille, miten vaikeaa viivytys oli, ja että siinä taidettiin aika pitkälle epäonnistua. Oliko Suomi sitten kuitenkin edelläkävijä, kun oli tarve tunnistettu harjoitella erikseen viivytystä. Sankariarmeijat idässä ja lännessä eivät tietenkään viivyttäneet, kun hyökkäys oli pääasia ja puolustuskin vain tilapäinen lepotauko ennen hyökkäystä. Ei välttämättä kovin realistinen kuva.
Tulee mieleen, että Suomi tunnisti heikkoutensa, eli sen, että joukkoja lyödään väistämättä hajalle puolustuksessa ja että ne piti kuitenkin saada jotakuinkin hallitusti omille linjoille. Kokemusta 40-luvulta. Viivytystä 1990-luvun alussa harjoiteltiin vielä huolella kokelaan näkökulmasta.

Paikallisjoukkojen taistelua tuossa ei juuri edes pystytty harjoittelemaan kunnolla, niin nopeasti tapahtumat etenivät ja välinekin oli vielä keskeneräinen. Oli hieno kuvaus, kuinka jostain viivyttävästä pataljoonasta oli jäänyt komppania eristyksiin ja väistynyt sivulle. Joku etsi sen (henkilöautolla teitä kammaten!), täydensi paikallisjoukkojen huollosta, ja nehän iskivät sitten komentopaikalle ja huoltokeskukseen kuin sissit ikään. Näinhän meillekin vielä opetettiin. RUK:n sissiharjoitus käynnistyi juurikin, että puolustuksesta siirryttiin viivytykseen ja sitten jäätiin sivustalle sisseiksi, vaikka yleisjoukkojen porukkaa oltiinkin skenaariossa.
Tässä näin nopeasti ajatuksenvirtaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tässäpä erittäin mielenkiintoinen tutkimus!
Onko veli @Old Boy osallistunut tähän varusmiehenä? Ajallisesti aika lähellä sotilasurasi alkua.
Osaatko sanoa, ovatko nuo lihavoidulla olevat kohdat kuinka harvinaisia "opetuskohtia" meikäläisissä sotaharjoituksissa?

Harjoitus 77 : alueellisen puolustusjärjestelmän testaustako?
Harjoituksesta muodostui alueellisen taistelun ”testipenkki”. Toisaalta se oli kuitenkin koulutustapahtuma, jossa toimittiin voimassa olevien ohjesääntöjen ja oppaiden mukaisesti, mutta toisaalta harjoitus oli pääesikunnan ohjaksen myötä näiden käytännön testaamista. Pääesikunnan ohjauksella harjoituksen tilanteet laadittiin voimassa olleisiin operatiivisiin tilanteisiin liittymättömänä niin haastaviksi puolustajalle, etteivät ne yksinkertaisesti voineet mennä hyvin. Tätä tuettiin harjoituksen suunnitelmallisella kiivaalla rytmillä, pitkillä välimatkoilla sekä tilanteiden ja toimintojen salaamisella. Harjoituksessa testattiin siis tämän järjestelmän romahtamista ja kykyä siitä selviytymiseen sen nostaen esiin runsaasti ja ainutkertaisia kokemuksia joukkojen suorituskyvystä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.

https://www.doria.fi/handle/10024/172764
Mielenkiintoinen tapaus, olin silloin Rauk:ssa ja osallistuimme myös Sota-seiskaseiskaan.
En muista siitä muuta kuin, että noutaja tuli kun oli tilanteessa oltu 1 min. Olimme puolen päivää levyttäneet Nummelan lentokentällä ja odottaneet helikopteria. Luulin sitä hevosmiesten tietotoimiston jutuksi, mutta kyllä Mi-8 tuli rannikkojääkäreitä kuskaamaan, kerrankin kuivin jaloin. En tiedä menikö muu pataljoona syösyveneillä Hiidenveden yli, kun niitäkin siellä oli. Vispilän jätettyä meidät, se poistui hakemaan uutta ryhmää, ja meidät suolattiin siihen. Se oli lähinnä koomista, oppilaat nauraa kaksinkerroin, mutta kapiaiset ja erotuomarit huutavat pää punaisena toisilleen. Suunniteltu juttu, koska siinä oli tuomareita yhtä paljon kuin meitä mosureita. Menimme siitä "uudestisyntymään" ja nuolemaan haavamme, niin sota sai jatkua.
Muuta en juuri muuta muistakaan, kovaa mentiin ja saatiin huutista, as usuall.


Edit. Äskeinen vähän ohi aiheen, tai sitten ei. Ei meillä au:lla ollut missään harjoituksessa tajua yleistilanteesta, eikä varmaan koksuillakaan. Heilläkin joukkueen-, tai korkeintaan koppaniatasolla.
Olisi joskus pidetty debriefing, vaikka seuraavalla viikolla kassulla, se olisi muuten avartanut sotimista.
Jos karttaa olisi näytetty puolessa välissä harjoitusta, niin 10% olisi tiennyt kuntatasolla, missä ollaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen tapaus, olin silloin Rauk:ssa ja osallistuimme myös Sota-seiskaseiskaan.
En muista siitä muuta kuin, että noutaja tuli kun oli tilanteessa oltu 1 min. Olimme puolen päivää levyttäneet Nummelan lentokentällä ja odottaneet helikopteria. Luulin sitä hevosmiesten tietotoimiston jutuksi, mutta kyllä Mi-8 tuli rannikkojääkäreitä kuskaamaan, kerrankin kuivin jaloin. En tiedä menikö muu pataljoona syösyveneillä Hiidenveden yli, kun niitäkin siellä oli. Vispilän jätettyä meidät, se poistui hakemaan uutta ryhmää, ja meidät suolattiin siihen. Se oli lähinnä koomista, oppilaat nauraa kaksinkerroin, mutta kapiaiset ja erotuomarit huutavat pää punaisena toisilleen. Suunniteltu juttu, koska siinä oli tuomareita yhtä paljon kuin meitä mosureita. Menimme siitä "uudestisyntymään" ja nuolemaan haavamme, niin sota sai jatkua.
Muuta en juuri muuta muistakaan, kovaa mentiin ja saatiin huutista, as usuall.

Kylläpä rannikkojääkärit olivat Hiidenvedellä, joka siis näyttää olevan järvi, eikä joki, kuten luulin. Muodostitte pataljoonan JP15 keltaisissa. Onpa kiinnostavaa, että saatiin aikalaiskuvaus!
Sivulta 58-60.

Harjoituksen alkuun sijoitettu ylimenohyökkäys oli keltaiselle vaativa suoritus, eikä sen toteutus ollut kaikin puolen onnistunut, vaikka sinisen puolen valmius torjuntaan oli vielä heikko meneillään olevista keskitysmarsseista johtuen. Ylimenon suorittaneen JP15 laatima suunnitelma poikkesi ylemmän johtoportaan, 3.Pr:n, suunnitelmasta, eikä pataljoona saanut minkäänlaista käskyä tai edes aikataulukkoa sille alistetuille syöksyvenejoukkueelle ja uiskoryh-mälle. Yhteistoiminta ylimenon suorittamisessa tukevan ja tuettavan osapuolen välillä puuttui siis kokonaan.161

Ylimenon osalta kohdattiin myös suoritusvaiheessa ongelmia sekä lähtö- että tulorannan osalta. Ylimenon vesistökalusto tuotiin rantaan ja rantaveteen tunteja ennen varsinaisen ylimenon alkamista ja ylimeno paljastuikin siniselle hyvin aikaisessa vaiheessa. Lisäksi keltaisen joukot siirtyivät lähtörannalle liian ajoissa odottelemaan veneiden tuloa ja tulorannalla uineet panssarivaunut ja syöksyveneet suorittivat yhtäaikaisen ylimenon samalle alueelle. Siniset eivät kuitenkaan kyenneet ylimenon vastarannan miehittämiseen, mutta havaintona oli että yksikin tulenjohtopartio olisi voinut tehdä koko pataljoonan ylimenon mahdottomaksi. Sinisten paikallisjoukot valokuvasivat kuitenkin ylimenon aikana toiminnan lähtörannalla.162 Kuvassa 12 on esitetty ylimenon toteutus aikatauluineen ja huomioineen.

Pekka Visurin mukaan alun ylimenohyökkäyksellä haluttiin saada ”räyhäkkä” aloitus harjoitukseen, joka varmasti toiminnalla saavutettiinkin. Verrattain suuri ylimeno toi luonnollisesti paikalle myös yleisöä toimintaa seuraamaan kuten myös Puolustusvoiman komentajan kenraali Lauri Sutelan.

Ylimenon onnistuminen oli aluksi kuvattu harjoituskertomukseen toteutuneen ”verrattain hyvin”. Kuitenkin kertomusta esiteltäessä Etelä-Suomen sotilasläänin komentajalle, kenraaliluutnantti Pajulalle, ei hän hyväksynyt kyseistä toteamusta. Hän oli ollut seuraamassa ylimenon suorittamista paikanpäällä yhdessä Puolustusvoimain komentajan kanssa. Puolustusvoimain komentaja, pioneeritaustaisena henkilönä, oli todennut ylimenossa tapahtuneen lukuisia virheitä, eikä se hänen mukaansa ollut kokonaisuutena ollut kovinkaan hyvin onnistunut. Näin ollen kertomukseen kirjattiin ylimenon onnistuneen ”jotenkuten”. Tämän lisäksi Pajulan vaatimuksesta kertomukseen kirjattiin edellä mainitut selkeät virheet toimenpiteissä.


1572610938920.png

Nähtiinkö Hiidenvedellä siis uivia PT-76:iä?
 
Näin tehdään mutta tarkoitat sanomallasi joukkue- ja komppaniatasoa. Nämähän on tyypillinen ressunäkökulma, koska aniharvat on koskaan edes käyny ylemmissä esikunnissa saati sitten sijoitettu niihin. Tutustumalla veli @JR49 n postaaman tutkimuksen liitteinä oleviin karttoihin näkee kerrankin armeijakuntatason toimintaa. Siis jos ei jaksa lukea koko tutkimusta. Lähdeluettelossa on ao Kansallisarkiston viitteet, joilta MaaVE on tutkimusta varten poistanu salattavuuden. Ne on julkisia siitä lähtien eli jos haluaa nähdä vähän vaivaa pystyy kurkistamaan tämän langan otsikon alle kunnolla. PV:llä ei valitettavasti ole mitään vuosirajaa, jonka jälkeen arkistomateriaalit tulee julkisiksi.

Pääasiassa sitä, sattuneesta syystä. Mutta on siinä taustalla isompaakin, eli mitä laitetaan eteen kun sinne pitää jotain kuitenkin laittaa. Mikä on "hyväksyttävissä oleva hinta".

Luin tuon tutkimuksen pintapuolisesti ja ajattelin paneutua siihen myöhemmin paremmin. Lähtökohtaisesti sellainen.. no, kunnon katotaan miten taktiikka toimii. Siis ylemmällä tasolla, ja sitähän noissa yleensä harjoitellaan. Se saako siitä alun jälkeen se ressukin itselleen jotain on sitten vain plussaa. Lähtökohtaisesti siellä treenataan vähän isompaa kuin komppaniaa...
 
Kylläpä rannikkojääkärit olivat Hiidenvedellä, joka siis näyttää olevan järvi, eikä joki, kuten luulin. Muodostitte pataljoonan JP15 keltaisissa. Onpa kiinnostavaa, että saatiin aikalaiskuvaus!
Sivulta 58-60.

Harjoituksen alkuun sijoitettu ylimenohyökkäys oli keltaiselle vaativa suoritus, eikä sen toteutus ollut kaikin puolen onnistunut, vaikka sinisen puolen valmius torjuntaan oli vielä heikko meneillään olevista keskitysmarsseista johtuen. Ylimenon suorittaneen JP15 laatima suunnitelma poikkesi ylemmän johtoportaan, 3.Pr:n, suunnitelmasta, eikä pataljoona saanut minkäänlaista käskyä tai edes aikataulukkoa sille alistetuille syöksyvenejoukkueelle ja uiskoryh-mälle. Yhteistoiminta ylimenon suorittamisessa tukevan ja tuettavan osapuolen välillä puuttui siis kokonaan.161

Ylimenon osalta kohdattiin myös suoritusvaiheessa ongelmia sekä lähtö- että tulorannan osalta. Ylimenon vesistökalusto tuotiin rantaan ja rantaveteen tunteja ennen varsinaisen ylimenon alkamista ja ylimeno paljastuikin siniselle hyvin aikaisessa vaiheessa. Lisäksi keltaisen joukot siirtyivät lähtörannalle liian ajoissa odottelemaan veneiden tuloa ja tulorannalla uineet panssarivaunut ja syöksyveneet suorittivat yhtäaikaisen ylimenon samalle alueelle. Siniset eivät kuitenkaan kyenneet ylimenon vastarannan miehittämiseen, mutta havaintona oli että yksikin tulenjohtopartio olisi voinut tehdä koko pataljoonan ylimenon mahdottomaksi. Sinisten paikallisjoukot valokuvasivat kuitenkin ylimenon aikana toiminnan lähtörannalla.162 Kuvassa 12 on esitetty ylimenon toteutus aikatauluineen ja huomioineen.

Pekka Visurin mukaan alun ylimenohyökkäyksellä haluttiin saada ”räyhäkkä” aloitus harjoitukseen, joka varmasti toiminnalla saavutettiinkin. Verrattain suuri ylimeno toi luonnollisesti paikalle myös yleisöä toimintaa seuraamaan kuten myös Puolustusvoiman komentajan kenraali Lauri Sutelan.

Ylimenon onnistuminen oli aluksi kuvattu harjoituskertomukseen toteutuneen ”verrattain hyvin”. Kuitenkin kertomusta esiteltäessä Etelä-Suomen sotilasläänin komentajalle, kenraaliluutnantti Pajulalle, ei hän hyväksynyt kyseistä toteamusta. Hän oli ollut seuraamassa ylimenon suorittamista paikanpäällä yhdessä Puolustusvoimain komentajan kanssa. Puolustusvoimain komentaja, pioneeritaustaisena henkilönä, oli todennut ylimenossa tapahtuneen lukuisia virheitä, eikä se hänen mukaansa ollut kokonaisuutena ollut kovinkaan hyvin onnistunut. Näin ollen kertomukseen kirjattiin ylimenon onnistuneen ”jotenkuten”. Tämän lisäksi Pajulan vaatimuksesta kertomukseen kirjattiin edellä mainitut selkeät virheet toimenpiteissä.


Katso liite: 34122

Nähtiinkö Hiidenvedellä siis uivia PT-76:iä?
Se on hyvä, että harjoitellaan. Niin pienestä on kiinni ja paljon menee pieleen, että ei uskoiskaan.
 
Mielenkiintoinen tapaus, olin silloin Rauk:ssa ja osallistuimme myös Sota-seiskaseiskaan.
En muista siitä muuta kuin, että noutaja tuli kun oli tilanteessa oltu 1 min. Olimme puolen päivää levyttäneet Nummelan lentokentällä ja odottaneet helikopteria. Luulin sitä hevosmiesten tietotoimiston jutuksi, mutta kyllä Mi-8 tuli rannikkojääkäreitä kuskaamaan, kerrankin kuivin jaloin. En tiedä menikö muu pataljoona syösyveneillä Hiidenveden yli, kun niitäkin siellä oli. Vispilän jätettyä meidät, se poistui hakemaan uutta ryhmää, ja meidät suolattiin siihen. Se oli lähinnä koomista, oppilaat nauraa kaksinkerroin, mutta kapiaiset ja erotuomarit huutavat pää punaisena toisilleen. Suunniteltu juttu, koska siinä oli tuomareita yhtä paljon kuin meitä mosureita. Menimme siitä "uudestisyntymään" ja nuolemaan haavamme, niin sota sai jatkua.
Muuta en juuri muuta muistakaan, kovaa mentiin ja saatiin huutista, as usuall.


Edit. Äskeinen vähän ohi aiheen, tai sitten ei. Ei meillä au:lla ollut missään harjoituksessa tajua yleistilanteesta, eikä varmaan koksuillakaan. Heilläkin joukkueen-, tai korkeintaan koppaniatasolla.
Olisi joskus pidetty debriefing, vaikka seuraavalla viikolla kassulla, se olisi muuten avartanut sotimista.
Jos karttaa olisi näytetty puolessa välissä harjoitusta, niin 10% olisi tiennyt kuntatasolla, missä ollaan.
Harjoitella pitää, muuten ei opita. Tässä yksityiskohtia. Mieleeni juolahti tutkimuksessa illalla sängyssä lukiessani, että mitenköhän tuo keltaisten maahanlasku on toteutettu. Nyt siitä kuultiin.
Muistatko yhtään, oliko useampi kuin yksi MI-8 käytössä?
Vaikka äidin suku on Lohjalta, ja tulipa noilla seuduilla oltua kerran kertauksissa, niin nolostuttavan huono tietämys seudun maantieteestä minulla. Eli Hiidenveden ylimenon suoritti JP15 ja viereisessä Nummelan lentokentällä oli siitä muodostettu maahanlaskuosasto.
https://www.google.fi/maps/@60.3496008,24.2474794,13.26z

Harjoitukseen osallistui maavoimien kaikkien aselajien sekä ilmavoimien joukkoja. Sotilasläänien joukoista, sotilasopetuslaitoksista sekä kertausharjoituksiin kutsuttavista reserviläisistä muodostettiin yhteensä yli 15 000 henkeä käsittänyt sotaharjoitusjoukko, jossa reserviläisten osuus oli noin kolmannes. Harjoitusjoukot perustettiin pääosin 24.9. aikana Lappeenrannan, Mikkelin, Jyväskylän, Tampereen itäisten ja läntisen sekä Itä-Uudenmaan sotilaspiirien alueilla. 25.–26.9. toteutettuun koulutusvaiheeseen kuului mm. kovapanosammuntojen suorittaminen Syndalenin, Säkylän, Niinisalon ja Hätilän ampuma-alueilla. Joukkojen keskittäminen varsinaisille harjoitusalueille toteutettiin pääosin 27.9. Kertausharjoitusjoukot kotiutettiin 1.10.1977.

Pääopetustarkoituksena harjoituksessa oli puolustavalle, sinisen osapuolen joukolle:

- prikaatin taistelu suoja-alueella,

- viivytys- ja puolustustaistelut,

- armeijakunnan, prikaatin ja pataljoonan vastahyökkäys sekä

- yhteistoiminta paikallisjoukkojen ja ilmavoimien kanssa.

Keltaisen, hyökkäävän joukon, pääopetustarkoituksena oli:

- prikaatin nopea hyökkäys maahanlaskuja hyväksikäyttäen,


- sivustojen ja huoltoyhteyksien suojaaminen,

- puolustustaistelu sekä taistelu saarroksissa.
 
Back
Top