Kylmän sodan salaisuudet??

Tästä on kirja ilmestynyt ainakin kymmen vuotta sitten.

Kirjasta mielenkiintoinen yksityskohta: Helsingin suedulla entisisten kaukopartiomiesten ja vakoilutoiminan yhteysmiehenä toimi Ravintola Ilveksen portieeri, entinen partiomies Loponen, jonka ehdin tuntea 1979-luvulla ennen kuin hän jäi eläkkeelle. Ikinä ei maininut kaukopartiotaustaansa. Se selvisi vasta paljon myöhemmin.
 
Tästä on kirja ilmestynyt ainakin kymmen vuotta sitten.

Kirjasta mielenkiintoinen yksityskohta: Helsingin suedulla entisisten kaukopartiomiesten ja vakoilutoiminan yhteysmiehenä toimi Ravintola Ilveksen portieeri, entinen partiomies Loponen, jonka ehdin tuntea 1979-luvulla ennen kuin hän jäi eläkkeelle. Ikinä ei maininut kaukopartiotaustaansa. Se selvisi vasta paljon myöhemmin.

Selviääkö siitä kirjasta, minkä tahon aloitteesta/hyväksynnällä Kuohun Pilke perustettiin?
 
Selviääkö siitä kirjasta, minkä tahon aloitteesta/hyväksynnällä Kuohun Pilke perustettiin?

Kuohun Pilke Oy
Kuljetus- ja pilkeyrityksen sijainniksi valikoitui kesällä 1945 Kuohun kylän Lampsilan tila. Yhtiön peitetoimia olivat liikennöinti ja häkäpönttöautoihin tarvitun pilkkeen tuottaminen. Samalla haluttiin turvata tiedusteluosaston pilkepolttoaineen saanti, mikäli Neuvostoliitto yrittäisi miehittää maan.

Pilkeyhtiön tarkoituksena ei silti ollut vain materiaalin säilyttäminen. Yritys oli aktiivinen yksikkö, jolle siirrettiin tiedustelun viranomaistehtäviä. Yhtiön myötä kaukotiedusteluun ja erikoisoperaatioihin aiemmin varautunut Pääesikunnan Ulkomaaosaston tilastotoimisto lakkautettiin.

Rakennus, jossa Kuohun Pilke Oy toimi 1940-luvun lopulla. Kannattamattoman toiminnan tappiot katettiin Tiedusteluosaston kirjanpidon ulkopuolisilla varoilla, jotta yhtiö pysyi pystyssä.
 

Kiitos. Olen tosin lukenut tuon jo aiemmin. Hämäräksi jää edelleen, oliko kyseessä entisten tiedustelu-upseerien tavallaan yksityinen hanke, vai oliko taustalla selkeästi puolustusvoimat tavalla tai toisella. Kirjoitettuja käskyjä tuosta operaatiosta on ilmiselvästi turha hakea, ja muutenkin kuvio vaikuttaa vaikealta jäljittää. Eli ammattimiehet ovat olleet asialla.

Historiankirjoituksen osalta olisi toki mukava tietää kuvion taustat, mutta mukana olleet eivät ilmeisesti ole myöhemminkään halunneet asiasta tarkemmin avautua, mikä on luonnollista sotien jälkeisen ilmapiirin ja alaan liittyvän vaikenemisen kulttuurin vuoksi.
 
Kiitos. Olen tosin lukenut tuon jo aiemmin. Hämäräksi jää edelleen, oliko kyseessä entisten tiedustelu-upseerien tavallaan yksityinen hanke, vai oliko taustalla selkeästi puolustusvoimat tavalla tai toisella. Kirjoitettuja käskyjä tuosta operaatiosta on ilmiselvästi turha hakea, ja muutenkin kuvio vaikuttaa vaikealta jäljittää. Eli ammattimiehet ovat olleet asialla.

Historiankirjoituksen osalta olisi toki mukava tietää kuvion taustat, mutta mukana olleet eivät ilmeisesti ole myöhemminkään halunneet asiasta tarkemmin avautua, mikä on luonnollista sotien jälkeisen ilmapiirin ja alaan liittyvän vaikenemisen kulttuurin vuoksi.

Asian arkaluontoisuuden huomioiden on täysin mahdollista että mahdolliset kirjalliset lähteet on a.) hävitetty tarkoituksella, tai b.) alkujaankaan mitään arkaluontoista ei ole haluttu laittaa ylös paperille.
 
Asian arkaluontoisuuden huomioiden on täysin mahdollista että mahdolliset kirjalliset lähteet on a.) hävitetty tarkoituksella, tai b.) alkujaankaan mitään arkaluontoista ei ole haluttu laittaa ylös paperille.

Vaihtoehto b on ajankohdan ynnä asian johdosta ainut vaihtoehto. Kuohun Pilkkeen kaltaisia oli toki muitakin, joista ainakin Arvo Mörö loi ihan kannattavan yrityksen. Tosin sillä taisi olla vanhaa pohjaa jo sotien edeltä.
 
Viimeksi muokattu:
Vaihtoehto b on ajankohdan ynnä asian johdosta ainut vaihtoehto. Kuohun Pilkkeen kaltaisia oli toki muitakin, joista ainakin Arvo Mörö loi ihan kannattavan yrityksen. Tosin sillä taisi olla vanhaa pohjaa jo sotien edeltä.
A. Mörö Oy ?
 
Titon kuoleman jälkeisestä ajasta ennen Jugoslavian sisällissotaa.Onko tuttu aihe ollut Suomen mediassa 80 luvulla?

 
1983 elettiin ns. uutta kylmää sotaa. Supervaltojen välit olivat jäissä. Reagan ja Thatcher vetivät kovaa linjaa suhteessa Neuvostoliittoon. USA:lla oli meneillään massiivinen varustautuminen ja mm. Tähtien Sota -ohjustentorjuntaohjelma. Samaan vuoteen ajoittuu myös eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampuminen NL:n ilmatilassa, USA:n Grenadan operaatio ym. Neuvostoliittoa johti ikäloppu ja vainoharhainen Juri Andropov, joka kuvitteli lännen aloittavan hetkellä minä hyvänsä ydinsodan Neuvostoliittoa vastaan. Luonnollinen reaktio Kremlissä oli että NL:n tulee iskeä ensin. Niinpä KGB sai käskyn aloittaa maailmanlaajuisen operaation, jonka tarkoituksena oli saada riittävä ennakkovaroitus lännen aikeista.

Kriisimielialat huipentuivat loppuvuodesta pidettyyn NATO:n esikunta- ja viestiharjoitukseen nimelta ABLE ARCHER. Tätä Neuvostoliitto piti savuverhona ja todellisen ensi-iskun aloituksena. Loppuvuodesta 1983 maailma kävi todella lähellä ydinsotaa.

 
Miksi Mauno Koivisto ja Kekkonen olivat niin järkyttyneitä? Luulivatko he todella, että Itä-Euroopan sosialistiset maat olivat sosialistisia omasta tahdostaan, eivätkä Neuvostoliiton pakottamana?

Kekkonen päiväkirjassaan kertoo olleensa "helvetin masentunut." Jatkoi että mikäli NL tekisi Suomelle saman mitä se teki tsekeille, ei länsi olisi meitä auttanut. Suomi olisi jätetty oman onnensa nojaan. Samoihin aikoihin 60-luvun lopulla Kekkonen myös yksityisesti leikitteli ajatuksella lakkauttaa puolustusvoimat. Hänen mukaansa ydinsodan syttyessä niillä ei olisi ollut mitään merkitystä. Piti kuitenkin mölyt mahassaan, koska katsoi ylipäällikkyyden velvoittavan häntä.
 
Kekkosella oli puolensa, hyvät ja vähemmän hyvät...

Itse en osaa vieläkään sanoa oliko Urkki lintu vai kala. Vahva johtaja. Ehkä tietyssä mielessä sopiva luotsaamaan isänmaan läpi kylmän sodan. Mutta itsekeskeinen, egoistinen, pitkävihainen ja vallanhimoinen mies hän oli. Suomalaisen parlamentarismin häpeätahra on Kekkosen poikkeuslailla jatkettu presidenttikausi. Lisäksi Kekkonen sumeilematta pelasi neuvostoyhteyksillään tehden itsestään korvaamattoman venäläisten silmissä. Toisin sanoen Kekkonen yhdisti häpeilemättä isänmaan edun ja oman henkilökohtaisen etunsa.
 
Mielestäni Urkki hoiti hommansa hienosti, toki en tiedä mitä työkaluja ja mitkä olosuhteet hänellä oli. Kansa tuskin tietää kaikkea.

Edit.

Kyllä Urkin housuissa useimmilla olisi housuihin tullut vahvat jarrutusjäljet, sen verran kuumottavia on neuvottelut hänellä olleet..
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni Urkki hoiti hommansa hienosti, toki en tiedä mitä työkaluja ja mitkä olosuhteet hänellä oli. Kansa tuskin tietää kaikkea.

Edit.

Kyllä Urkin housuissa useimmilla olisi housuihin tullut vahvat jarrutusjäljet, sen verran kuumottavia on neuvottelut hänellä olleet..

Tämä filmi kannattaa katsoa. Urkki elementissään kun on Hrutsovin vieraana Zavidovossa Moskovan liepeillä talvella 1963. Ystävykset metsästävät yhdessä. Sitten istutaan nuotiolla. Lauletaan ja otetaan viinaa. Tämän Kekkonen eittämättä osasi, nimittäin venäläisten oikeaoppisen käsittelyn.

 
Ihmeen hyvin Urkki hallitsi vieraanvaraisuuden niksit, vaikka oli itse kotoisin Kainuusta. Karjalaisethan olen mieltänyt hyvin vieraanvaraisiksi, etenkin jos Salmesta kotoisin ollutta mummoani muistan.
 
Tässä muuten mielenkiintoinen arkistopätkä. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin kalassa Kekkosen kanssa Hiittisten vesillä lokakuussa 1968. YLE:n uutisista jää vain kertomatta että suomalainen rannikkotykistö oli vähällä upottaa Kosyginiä Suomen aluevesille kuljettaneen punalaivaston hävittäjän. Tshekkoslovakian miehitys järkytti Kekkosen ja neuvostojohto ilmeisesti päätti lepytellä luottomiestään.

Niinpä sovittiin kalastusretkestä jolle ottaisivat osaa presidentti Kekkonen ja pääministeri Kosygin. Erittäin pieni piiri sopi, että Kosygin purjehtisi ohjushävittäjällä Suomen saaristoon Hangon alueella. Tämän jälkeen Kekkonen ja Kosygin tapaisivat jäänmurtaja Tarmolla, joka oli myös alueella. Herrat kalastaisivat ja puhuisivat päivänpolttavista asioista (Tshekkoslovakian miehitys).

Kävi vaan niin, että asia oli todella pienen piirin tiedossa ja tietoa mm. ei jaettu aluevastuussa oleville suomalaisupseereille. Niinpä kävi, että Kosyginiä kuljettanut neuvostolaisvaston alus ylitti Suomen aluevesirajan ja päätyi sitten suomalaisen rannikkotykistölinnakkeen komentajan tähtäimiin. Linnakkeen päällikkö varautui ampumaan ensin varoituslaukaukset ja jos alus ei kääntyisi, valmistautui päällikkö ampumaan tuhoamistulta. Hänen tehtävänsä oli ohjesäännöissä määritelty, Suomen alueellinen koskemattomuus oli säilytettävä. Viime hetkellä päällikkö kuitenkin eväsi tulenavausluvan. Hän nimittäin huomasi, että neuvostoalus ei ollut taisteluvalmis. Sen miehistö oli kuin paraatiin valmiina kannella seisoen. Suomalaisupseeri piti päänsä kylmänä.

 
Ihmeen hyvin Urkki hallitsi vieraanvaraisuuden niksit, vaikka oli itse kotoisin Kainuusta. Karjalaisethan olen mieltänyt hyvin vieraanvaraisiksi, etenkin jos Salmesta kotoisin ollutta mummoani muistan.

Kerrotaan että vuoden 1948 YYA-neuvotteluissa Moskovassa tuolloinen kansanedustaja Urho Kekkonen uskalsi yhteisen illanvieton aikana laskea leikkiä ja vitsailla itsensä Stalinin kanssa. Ja tuohon aikaan hirmuhallitsija oli taas aloittamassa kurinpalautusta ja terroritoimia omassa maassaan voitokkaan Saksaa vastaan käydyn sodan jälkeen. Hänen omat apurinsa ja alaisensa olivat totaalisen kusi sukassa ja pelko persiissä oman turvallisuutensa suhteen.
 
Kerrotaan että vuoden 1948 YYA-neuvotteluissa Moskovassa tuolloinen kansanedustaja Urho Kekkonen uskalsi yhteisen illanvieton aikana laskea leikkiä ja vitsailla itsensä Stalinin kanssa. Ja tuohon aikaan hirmuhallitsija oli taas aloittamassa kurinpalautusta ja terroritoimia omassa maassaan voitokkaan Saksaa vastaan käydyn sodan jälkeen. Hänen omat apurinsa ja alaisensa olivat totaalisen kusi sukassa ja pelko persiissä oman turvallisuutensa suhteen.

Urkilla saattoi olla iskias.
 
Niinpä kävi, että Kosyginiä kuljettanut neuvostolaisvaston alus ylitti Suomen aluevesirajan ja päätyi sitten suomalaisen rannikkotykistölinnakkeen komentajan tähtäimiin. Linnakkeen päällikkö varautui ampumaan ensin varoituslaukaukset ja jos alus ei kääntyisi, valmistautui päällikkö ampumaan tuhoamistulta. Hänen tehtävänsä oli ohjesäännöissä määritelty, Suomen alueellinen koskemattomuus oli säilytettävä. Viime hetkellä päällikkö kuitenkin eväsi tulenavausluva
Tästä ovat kauan sitten lopetetussa Hangon Rannikkopatteristossa silloin palvelleet julkaisseet väärää tietoa. Syynä on ilmeisesti se, että isänmaallinen mutta myös ainakin omasta mielestään salaisuuksia säilyttämään kykenevä paikallinen upseeristo närkästyi siitä, ettei heihin luotettu. Oikeasti asia meni vähän toisin:

Kosyginin vierailuasiasta oli tiedotettu Pääesikuntaan mutta siellä siitä tiesi ainoastaan operatiivinen osasto. Hankoon ei ilmoitettu ennalta mitään vaan paikalle lähti omalla autollaan (kuplavolkkarilla) myöhempi kenraalimajuri Juhani Ruutu. Hän ilmaantui Hangon rt-pston esikuntaan ja tiesi kertoa ettei venäläisalus tule vihamielisissä aikeissa. Kenties jopa Kosyginin laivallaolon. Esikunnasta oltiin tietenkin puhelinyhteydessä linnakkeelle koko ajan eikä mitään varoituslaukausten ampumista ollu tapahtumassa. Hämminkiä linnakkeella tietenkin oli ja aivan tarpeettomasti. PE:n majurilla ei myöskään ollut mitään käskyvaltaa rt:n aluevastuussa oleviin komentajiin, mutta häntä toki uskottiin. Asia oli tietenkin myös PE:sta puhelimitse tarkistettavissa mutta siihen ei varmaan olisi ollu aikaa.

Jokunen vuosi sitten edesmennyt Juhani Ruutu on myöhemmin muistellut, että hän olisi voinut ajaa matkalla ojaan tai auto särkyä. Silloin olisi syntynyt mielenkiintoinen tilanne....
 
Back
Top