Kylmän sodan salaisuudet??

@JR49 En usko, että satuin. Siinä kurssijulkaisun sivun127 kuvassa on tuttuja kavereita ja muistan tuon (tai jonkun vastaavan) tilanteen siitä, että ilmavoimien Mig lensi meidän asemien yli ja jälkikäteen saimme ihmetellä niitä yllättävän tarkkoja ilmakuvia, joita koneesta otettiin ylilennon ainana.

Sinänsä kuva kuvaa hyvin It-miehen elämää. "It-mies on herrasmies, harvoin häll' on paita hies'". Antaa mosureiden juosta, it-mies on eri mies.;)

Näin oli, mutta haittana oli tolkuton valvominen, kun jaoksessa miehiä oli suhteellisen vähän.
 
Kurssiveli @Umkhonto Kuvasta ei puutu kuin päivänvarjo ja drinkit. Tuossa on varmaan suuressa vaarassa unohtaa rynkky johonkin, kun tulee siirtymä :sleep:.
Mites teillä hoidettiin lähipuolustus ja oman toiminnan suojaaminen? Niin Kylmän sodan aikaan kuin 90-luvullakin lienee hyvinkin mahdollista, että vihollisen maaelementin sissiluonteisia iskuja olisi suunnattu ilmatorjunnankin asemiin.

IMG-20200425-WA0000.jpg
 
Kurssiveli @Umkhonto Kuvasta ei puutu kuin päivänvarjo ja drinkit. Tuossa on varmaan suuressa vaarassa unohtaa rynkky johonkin, kun tulee siirtymä :sleep:.
Mites teillä hoidettiin lähipuolustus ja oman toiminnan suojaaminen? Niin Kylmän sodan aikaan kuin 90-luvullakin lienee hyvinkin mahdollista, että vihollisen maaelementin sissiluonteisia iskuja olisi suunnattu ilmatorjunnankin asemiin.

@JR49 Arska oli väijyssä ja hoiti lähipuolustuksen yhdessä herrojen Hackman & Sorsakoski kanssa.;)
 
Oliko niin, että Autoiitepatteri oli suunniteltu nimenomaan tykistön kuljetusten suojaamiseen? Hitto mulla on jossain vanha divarista ostettu 30 vuotta vanha Iiteemiehen käsikirja, siinä oli jotain tästä miten niitä olisi käytetty :unsure:
Ai tässä olikin mukana "suomalaisia erityisolosuhteita " annos. Se oli minusta komean näköistä, kun RUK:ssa lähdettiin traktoreilla etenemään (säästöt, säästöt), ja iiteen pojat oli jollain rantaväylällä tien vieressä meitä suojaamassa juurikin tuollaisella Masin lavalla olleella Sergeillä. Mites siitä osuu, eikös se keinukin rekyylistä?
Kylmän sodan auto-it ei ollu mikään lavalle nostettu Sergei, sillä ne oli silloin orgaanisen it:n ykköslinjan kalustoa. Pr70:ssä it-patterin toinen jaos sai tyytyä 7,62 ITkK:n. Autojen lavoille sijoitettiin II MS:n jäljiltä jääneitä lukuisia 20 mm tykkejä, jotka olisi pitäny poistaa jo 60-luvulla. Laskuesimerkki antaa kuvan niiden hyödyllisyydestä. Kahden sekunnin lentoajan päähän ammuttaessa 250 m/s kulkevaa ohittavaa maalia
oli ennakko vaatimattomat 500 m. Maalin liikesuunnat huomioitiin rengastähtäimen "tikkataulun" avulla ja maalin nopeus ennalta kuulohavainnoin: Sukolle oli yksi ja hekolle toinen asetus joka tarkoitti rengastähtäinen etäisyyttä tähtääjän silmästä.

Kaksi selvää etua näillä ikivanhoilla tykeillä oli: Ei tarvinu kouluttaa tykkilaskimen monimutkaista käyttöä maalin liiketilan ja nopeuden asetuksineen kun sellaista ei ollut. Ja toinen etu varsinkin oli merkittävä: Jokainen koulutettu varusmiesjoukko saavutti tavoitteen, johon oli mahdollista päästä. Eli ei osunu mihinkään!
 
Kurssiveli @Umkhonto Kuvasta ei puutu kuin päivänvarjo ja drinkit. Tuossa on varmaan suuressa vaarassa unohtaa rynkky johonkin, kun tulee siirtymä :sleep:.
Mites teillä hoidettiin lähipuolustus ja oman toiminnan suojaaminen? Niin Kylmän sodan aikaan kuin 90-luvullakin lienee hyvinkin mahdollista, että vihollisen maaelementin sissiluonteisia iskuja olisi suunnattu ilmatorjunnankin asemiin.

Katso liite: 39665

Kuvassa on ilmiselvästi kaksi aktiivista tähystäjää, taivaaltahan se iiteen vihulainen tulee. Hyvä, että pojat ovat valppaina.
 
@JR49 En usko, että satuin. Siinä kurssijulkaisun sivun127 kuvassa on tuttuja kavereita ja muistan tuon (tai jonkun vastaavan) tilanteen siitä, että ilmavoimien Mig lensi meidän asemien yli ja jälkikäteen saimme ihmetellä niitä yllättävän tarkkoja ilmakuvia, joita koneesta otettiin ylilennon ainana.

Sinänsä kuva kuvaa hyvin It-miehen elämää. "It-mies on herrasmies, harvoin häll' on paita hies'". Antaa mosureiden juosta, it-mies on eri mies.;)
Näit varmaan paperivedoksia? Niitä tehtiin tuommoisia erikoistarpeita varten. Tiedustelu itse analysoi suoraan kuuden sentin levyisellä negalta. Tässä muodostui vielä se etu, että peräkkäiset ruudut olivat stereopari, jolloin korkeustiedotkin havaittiin. "Muuten hyvä naamiointi, mutta kun on ympäristöään korkeammalla..."
 
Kummallakin makaavalla on silmät kiinni, se ei vain erotu tänne laitetusta kuvasta, mutta kirjan kuvasta kylläkin.
Tää on taas näitä juttuja, joita saa rautalangasta vääntää ei-IT-miehille. Eli kas kun tähystäessä silmät väsyvät, joten niitä on väliin lepuutettava. Lepuutus tapahtuu vuorotellen tiettyä, jo alokaskoulutuksessa IT-miehille opetettavaa algoritmiä käyttäen niin, että tykkiryhmästä korkeintaan 54/189 lepuuttaa silmiään samanaikaisesti.

Edit: Muistin väärin, sen täytyykin olla 54/189, koska tarkkasilmäinen @JR49 huomasi kahdella taistelijalla olevan kaihtimet kiinni. Sitä se ikä teettää....
 
Viimeksi muokattu:
Mainittu Hannu Särkiö kirjoitti kirjan Jänkien jääkäreitä ja poromiehiä, julkaistu joskus ihan 1980-luvun alussa.
Hieno kirja kaiken kaikkiaan. Yksi niitä, jotka olivat lujittamassa päätöstäni, että intti käydään jalkaväessä. Olisin nimittäin rannikkotykistöönkin päässyt.
Julkaistiin 1981 ja luin sen joskus teininä. Myös minuun sillä oli samanlainen vaikutus, eikä minusta tullut ilmavoimien miestä, vaikka kutsunnoissa sinne yrittivät patistella, varmaan oli tuolloin pulaa jostain kentänlakaisijoista. Nykyisin kirja löytyy hyllystäni, taidankin ottaa sen taas pitkästä aikaa työn alle. Särkiöltä on ilmestynyt myös hänen myöhempää uraansa käsittelevä muistelmateos nimeltään Kruunun sarkaa-kenttäkenraalina toisessa tasavallassa. Tulipa mieleen juttu, jonka Pääesikunnan autonkuljettajana palvellut kaverini joskus kertoi: Hän oli ajanut Särkiö kyydissään jossain Helsingin kadulla, kun tämä oli äkkiä käskenyt tehdä täysjarrutuksen. Kenraali oli huomannut jalkakäytävällä kävelleen neitokaisen pudottavan jonkun mapin, ja papereiden leviävän katukäytävälle. Särkiö juoksi autostaan paikalle, keräsi paperit asfaltilta, ojensi ne kumarruksen kera tytölle, ja matka jatkui. Upseeri ja herrasmies... Muutenkin Särkiö oli autokuskien parissa ehdottomasti suosituin silloisesta kenraalikunnastamme, joista eräissä olisi ollut ainesta aivan johonkin 7 päivää-julkaisuihin.
 
60 vuotta kulunut tästä tapauksesta.


Tuosta oli jossain hyvin vanhassa APU-lehdessä tms artikkeli kaukaisella 60-luvulla. Lehti oli jo (minusta) vanha kun sen joskus just toisella kymmenellä jostain sain käsiini ja luin. Luin jutun useampaan kertaan, siksi poikkeuksellista tarinaa se oli siihen maailman aikaan.
 
Talvitaistelutoimintaa
Opetuselokuva joukkojen toiminnasta talviolosuhteissa: valmistautuminen hiihtomarssille, joukon hiihtotekniikkaa, latuosaston toimintaa, rekipolun avaaminen, hinaushiihto, ryhmittyminen ja muodonmuutokset, raskaiden aseiden ja tarvikkeiden kuljetusta, pikalinnoittautuminen ja puolustus, hyökkäys, kohtaamishyökkäys, etulinjan lääkintähuoltoa, majoittuminen tilapäissuojiin sekä toimintaa kelirikkoaikana.


Viihdytin itseäni tällä erinomaisella elokuvalla vuodelta 1957. Paitsi että välillä meinasi usko loppua, mutta vein nyt loppuun, kun tulin aloittaneeksi.
Ohjaus ja käsikirjoitus V. Koppinen, ja oletan, ettei kukaan muu voi olla kyseessä kuin Veikko Koppinen. Koska ensimmäisenä esiintyvänä joukkona on mainittu Savon Prikaati, niin vanhana savon jääkärinä oletan heidän olevan myös pääosasesittäjiä.
Savon Prikaati ja Veikko Koppinen, tämä yhtälö ei voi epäonnistua. Kuka jaksaa elokuvan katsoa, niin osaksi valideja neuvoja talvitoimintaan tänäkin päivänä. Mikäli olisi talvea.

https://elavamuisti.fi/aikajana/talvitaistelutoimintaa

Tätä ei sitten katso kokonaan kuin die hard -osasto, muita kehotan siirtymään suoraan kohtaan 50:45. Filmin anti on etenkin jalkaväen taistelu Panzer Nelosia vastaan. Tämä on hevosaikakautta, mutta useimmat muut käytetyt sotavarusteet ovat olleet rivissä vielä monta vuosikymmentä. Koppisen vaikutukset sotataitoomme ovat myös kaikkien tiedossa.

02:36 eteenpäin. Ei naamiointia teltoissa ilmavihollista vastaan, ja ihan joka teltta ei ole edes metsän sisällä.

03:32 ja 05:34 jonkinlainen valjastetsari. Onko meillä ollut jotakin ennen kuin M62 tuli? Vai onko tuo juuri se, vuonna 1957? Minähän olen nähnyt ao. tetsarin vain museossa.

03:58 pakki suojapussiin, etteivät muut varusteet likaannu. Hyvä neuvo.

04:11 äijillä on talvella kypärä päässä. 90-luvun alussa kypärä oli samassa joukko-osastossa välttämätön paha, jota ei pidetty päässä. Talvella taisteltiin karvalakki päässä, enkä muista sitä kesäaikaankaan käyttäneeni. Ehkä sotaharjoituksessa korkeintaan.

11:32 puinen ahkio, varmaankin sota-ajalta. Milloinkahan päästiin sotavarustuksessa täysin lasikuituisiin?

20:58 hienoa erämeininkiä. Oma ikäluokkani olisi ollut tuossa jo paljon huonompi. Heti perässä sanomalehden käyttö hiihtosaappaassa. Huopakumisaappaiden tullessa käyttöön myös jalkojen paleltumisten määrät taisivat suorastaan romahtaa. Harmi kun ei erota sanomalehden nimeä!

21:38 vaikka Kylmän sodan aikaan hevoskuljetukset olivat jo marginaalissa, kuten todettu, niin tässä niistä opetusta. Ihan heti meillä ei ollut traktorikalustoa, joka olisi vastaavissa metiköissä mennyt noin sujuvasti.

24:22 hiihtohinausta, en ole harrastanut. Päivätaival 60-80 km, jopa enemmänkin hyvissä olosuhteissa…

24:26 Mikki Hiiri! Samanlainen kaulaliina jaettiin ainakin meille. En tiennyt, että on noinkin vanha varusesine.

26:58 kaatumisen ja ruuhkan mallisuoritus elokuvaa varten. Onkohan koskaan sauvan kärki tökännyt ketään silmään… Yhtä taistelijaa huvittaa kovasti lumileikki tiellä maatessaan.

27:22 venäläinen puoliautomaatti.

37:24 minkä radion lähetti kiidättää kapteenille?

39:27 heittimen vastin hiihtäjän selässä.

39:48 nippi. Jossakin olen törmännyt tuon käytön ohjeistukseen ns. nykyaikana, ainakin paljon tuon ajan jälkeen tehdyssä ohjesäännössä.

40:05 20 kilon patruunalaatikko selässä, tulenjohtue sekä kevyt heitin nippikantoisena.

42:34 pikalinnoittaminen ja puolustus. Mukavan lähellä räjäytetään oikeaan tunnelmaan pääsemiseksi! Epäilemättä ajan turvallisuuskulttuuri oli toisenlainen kuin tänään…

43:10 kyllähän mekin tuliasemia lumeen rakennettiin, paljonkin, mutta tuo puiden käyttö tuossa mittakaavassa on uutta.

43:44 tuo on kyllä paljon parempi tuliasema kuin mitä meitä opetettiin rakentamaan. Meillä taisi olla pääpaino aseen tukipuun huolellisella kiinnittämisellä. Ihan kuin olisi taannuttu tässä suhteessa mitä kauemmaksi sotakokemukset olivat jääneet 90-luvulla.

43:44 routapanoksen käyttöä. Jonkun myöhemmin routapanokseksi tulleen tyypin alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut panssareita vastaan pohjamiinan tavoin, mutta en tiedä, oliko tuo se.
Muuten paras opetusfilmi routapanoksen ja r-aineiden käytöstä poteroiden tekoon mitä minä olen nähnyt. Koskaan en ole käyttänyt noita, saattoi olla, että Aukissa käpisteltiin harjoitusvälineinä routapanosta, mutta varmaa muistikuvaa ei ole.

48:38 valetukikohdan tekoa ja toimintaa siellä. Onko kukaan oikeasti tehnyt vale-asemia ja pitänyt niitä yllä, toki ohjesääntökirjallisuudesta tuttu, mutta ei tuota harjoiteltu.

49:34 papesisäkki vartiomiehellä viluntorjuntaan. Hienoa nämä intin termit; viluntorjunta.

50:21 kevyen singon arsenaalia.

51:03 miehet syöksyvät poteroihinsa ja sulautuvat täydellisesti maisemaan. Hieno näky jiivee-miehelle.

51:04 oma tykistö toimii, ehkä 76 K 02? Teho ei mahtanut olla huipussaan paksussa hangessa, joskin paljon parempi kuin ei mitään.

51:24 sieltä vihollisen Panzer Neloset J-mallia tulevat savun seasta. En kyllä muista nähneeni näitä muualla filmeissä kuin Tuntemattomassa.

51:33 minähän en mitään asiasta tiedä, mutta kuuluuko heittimen liikkua noin ammuttaessa? Ihan kuin se painuisi syvemmälle maaperään muutamalla ensimmäisellä murkulalla.

53:20 taistelu kuumentuu. Kevyt sinko työssään, tämäkin harvemmin nähtyä.

53:43 monelle varmaan tuttu tähtäinkuvio.

54:09 varsikäsikranaatti. Milloinkahan perunanuijasta luovuttiin? Suomalaisen mallin räjähdeosasta tuli muistaakseni Painekranaatti.

54:15 viritetään joku käsikranaattimalli iskemällä sitä aseen tukeen. PV:n käytössä olleista käsikranaateista olen itse nähnyt kattavan kokoelman vain Joroisten Asemuseossa.

54:36 hyökkäys lumessa suksin. Huhhuh… Tulee mieleen kuvaukset Summasta Talvisodassa, kun jalkaväki hyökkäsi pelkin käsiasein ja vihollinen sai panssareita avukseen… Nyt näyttää olevan tulituessa norsupyssy 56:02, mutta venäläisellä jo T54:ia ja T55:ia.

55:30 minulla on ollut käsitys, että Emmaa oli tarpeeksi jalkaväelle. Ehkä LS-pikakivääri on tässä ulkopoliittisista syistä?

56:49 tarkka-ampujia. Mikä kiikari, palstalla on varmaan tietäjiä sille @chigeen'a ?

57:25 kevyt sinko ja tuhoojapartio.

1.00.31 heitinporukan asemaanmeno kohtaamistaistelussa umpihangessa.

1.01.57 miehekästä hommaa hyökkäyksessä. Räjähteitä käytetään aika lähellä ryhmitystä. Olisi hauska tietää mikä etäisyys noina aikoina olisi ollut ”liian lähellä”.

1.02.29 valeleiri. Mitenkä paljon näitä sinänsä järkeen käypiä ja alati ohjesäännöissä esiintyviä valetoimintaa on harjoiteltu? Itse en ole törmännyt enkä kuullut jalkaväen puolelta.

1.04.09 lääkintähuoltoa talvella. Haluavatko nykyajan lämärit kommentoida, @Tetra ?

1.06.14 majoittuminen tilapäissuojiin.

1.07.47 tulentekoa ruudin avulla. Joku kokeillut @Sarek1 ? jäniksenä ollessa?
 
Viimeksi muokattu:
Muutama kommentti:
03:32 ja 05:34 jonkinlainen valjastetsari. Onko meillä ollut jotakin ennen kuin M62 tuli? Vai onko tuo juuri se, vuonna 1957? Minähän olen nähnyt ao. tetsarin vain museossa.
Muuten kuin M60-tetsari, mutta varustetaskut ovat erilaiset. Olisiko joku kokeilumalli?
04:11 äijillä on talvella kypärä päässä. 90-luvun alussa kypärä oli samassa joukko-osastossa välttämätön paha, jota ei pidetty päässä. Talvella taisteltiin karvalakki päässä, enkä muista sitä kesäaikaankaan käyttäneeni. Ehkä sotaharjoituksessa korkeintaan.
Omana aikanani kypärä oli kesäaikana vakiovaruste, ja joskus talvellakin. Pakkasella kypärästä irrotettiin sisuskalut, jotta kypärän sai vetää karvahatun päälle.
11:32 puinen ahkio, varmaankin sota-ajalta. Milloinkahan päästiin sotavarustuksessa täysin lasikuituisiin?
Ainakin SA-huutokaupoissa oli noita puuahkioita paljon myynnissä joskus 1980-90-luvun taitteessa.
43:44 routapanoksen käyttöä. Jonkun myöhemmin routapanokseksi tulleen tyypin alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut panssareita vastaan pohjamiinan tavoin, mutta en tiedä, oliko tuo se.
Muuten paras opetusfilmi routapanoksen ja r-aineiden käytöstä poteroiden tekoon mitä minä olen nähnyt. Koskaan en ole käyttänyt noita, saattoi olla, että Aukissa käpisteltiin harjoitusvälineinä routapanosta, mutta varmaa muistikuvaa ei ole.
Ropa tuli tutuksi, ja Aukin linnoitusleirillä räjäyteltiin myös käytännössä. Tuo porapatruuna toimi sakaramiinan panososana ja muistaakseni myös telamiinan räjäyttimenä.
51:04 oma tykistö toimii, ehkä 76 K 02? Teho ei mahtanut olla huipussaan paksussa hangessa, joskin paljon parempi kuin ei mitään.
Nollakakkoselta näyttää. Olisihan tuohon vähän vakuuttavampia tykkejäkin voinut filmata.
51:24 sieltä vihollisen Panzer Neloset J-mallia tulevat savun seasta. En kyllä muista nähneeni näitä muualla filmeissä kuin Tuntemattomassa.
Olisi ollut poliittisesti arvelluttavaa kuvata vihollinen käyttämässä Sotkia. T-54 taisi tulla meillä käyttöön vasta pari vuotta myöhemmin.
55:30 minulla on ollut käsitys, että Emmaa oli tarpeeksi jalkaväelle. Ehkä LS-pikakivääri on tässä ulkopoliittisista syistä?
Varmaan on voinut politiikka vaikuttaa, mutta vaikka Emmaa oli kai riittävästi, niin L-S oli jostain syystä myös jv:n käytössä. Ainakin jotkut ressut ovat kertoneet sellaista kertauksissa kantaneensa.
 
Muutama kommentti:
Muuten kuin M60-tetsari, mutta varustetaskut ovat erilaiset. Olisiko joku kokeilumalli? Omana aikanani kypärä oli kesäaikana vakiovaruste, ja joskus talvellakin. Pakkasella kypärästä irrotettiin sisuskalut, jotta kypärän sai vetää karvahatun päälle.
Ainakin SA-huutokaupoissa oli noita puuahkioita paljon myynnissä joskus 1980-90-luvun taitteessa.
Ropa tuli tutuksi, ja Aukin linnoitusleirillä räjäyteltiin myös käytännössä. Tuo porapatruuna toimi sakaramiinan panososana ja muistaakseni myös telamiinan räjäyttimenä.
Nollakakkoselta näyttää. Olisihan tuohon vähän vakuuttavampia tykkejäkin voinut filmata.
Olisi ollut poliittisesti arvelluttavaa kuvata vihollinen käyttämässä Sotkia. T-54 taisi tulla meillä käyttöön vasta pari vuotta myöhemmin.
Varmaan on voinut politiikka vaikuttaa, mutta vaikka Emmaa oli kai riittävästi, niin L-S oli jostain syystä myös jv:n käytössä. Ainakin jotkut ressut ovat kertoneet sellaista kertauksissa kantaneensa.
Äkkiä se on koulutuskulttuuri muuttunut tuon kypärän kanssa, huonompaan suuntaan sitten minun aikanani vähän myöhemmin, vaikka paikka sama.
Ja M60-tetsari tosiaan oikea nimitys. Filmissä näyttää ihan toimivalta, vaikka moni sitä myös arvostelee. Vaikea sanoa, kun en ole koskaan käyttänyt.
Vai on Lahti Salorantaa ihan kertauksissa vielä käytetty, mielenkiintoinen tieto!
EDIT: isäni kävi rakuunoissa intin joskus 60-luvun puolivälissä ja siellä pelkästään RPD ja Emma käytössä silloin. Olisi ottanut itseäni kyllä päähän joutua sotaan Kylmän sodan aikaan jollain LS:llä aseistautuneena. Emmalla olen ampunut 2000-luvulla, ja soiva peli. Sen takana luottaisi mahdollisuuksiinsa tosipaikassa, LS:n kanssa ei ehkä niinkään.
 
Viimeksi muokattu:
1.04.09 lääkintähuoltoa talvella. Haluavatko nykyajan lämärit kommentoida, @Tetra ?
Ahkiolla suoritetusta evakuoinnista sain kokemusta kun ahkiota vedettiin moottorikelkan perässä (mukava kokemus!); oletettavasti ahkiot käytännöllisinä välineinä ovat yhä käytössä. Tilapäisvälineet olivat suuressa roolissa ja videolla mainittuihin suksipaareihin löytyy opastusta isänmaan tarjoamasta vihkosesta. Potilaan lämpimänäpito on tietysti tärkeää yhä. Taistelun tiimellyksessä lääkintää osaavat soturit suojaavat itseään eivätkä kulje rinta rottingilla ja selkä suorana maalitauluina, mutta ehkäpä kyseisessä kohtauksessa ajateltiin, että taistelu on jo siirtynyt muualle. Videosta ei saanut kovinkaan tarkkaa kuvaa, mutta mahtoikohan tällä epäonnisella taistelijalla olla rintakehän lävistävä vamma? Sellaisia varten on nykyään tilanteeseen erikseen kehitettyjä chest sealeja (määristä ei tietoa, mutta senkin voi korvata tilapäisvälineillä). En oikein saanut käsitystä, että mitä evakuoinin lisäksi tälle potilaalle tehtiin? Sokkia voi hoitaa laittamalla taistelijan omia varusteita jalkojen alle, mahtoikohan näillä historian sotureilla hirveästi sitä varustetta ollakkaan.. Nykyään on lääkintämiesten lisäksi taistelupelastajia ja ensiapua koulutetaan kaikille, en tiedä historiasta.

Mutta minä olen lääkinnän suhteen amatööri, foorumilla on myös ammattilaisia joten he valaiskoon asiaa. @kimmo.j
 
Back
Top