Kylmän sodan salaisuudet??

Muoks. Korjasin Tali-Ihantalan pelkäksi Ihantalaksi, sillä kaksoistaistelun Talin tulenkäytöstä ei ole kun varoittavaksi esimerkiksi. Tykkimiesten historiankirjoitus onkin sivuuttanut tämän vaiheen lähes kokonaan.

Kappas, on jäänyt ihan huomaamatta. Onko tästä mahdollista saada tiivistetty referaatti a la @Old Boy ?
 
Jatketaan paraatien ja vanhojen filmatisointien tarjoamilla aikamatkoilla Kylmään sotaan ja itsekunkin nuoruuteen.
Alussa osataan marssia. Ei tarvitse tuntea myötähäpeää.
Lupaan tarjota veli @Old Boy oluen, mikäli hän tunnistaa tämän paraatin vastaanottajan kohdassa 3:05. Tallenne on nimittäin 1970-luvulta ja kuvanlaatu ei niinkään tarkka.
Näin polkupyöräjääkärin koulutustakin osaksi saaneena, niin kohdassa 4:04 harvinaisempi näky, paraatiosasto liikkeellä pp-kalustolla. Tästä on jossain vaiheessa luovuttu, ehkä joku osaa kertoa syyn. Ainakin mahdollinen töhöily yhdenkin osaston miehen taholta takaa näyttävän ja ennakoimattoman oheisnumeron paraatiyleisölle. Kolmessa jonossa taitavat mennä.
Kalusto muuten tuttua edellisistä, mutta traktoreitakin näkyy joukkojenkuljetuksessa. Kohdassa 5:40 näkyy sitten kai 35-millisen Oerlikonin tj-laitteita? ja itse tykki.
Asusteena sekaisin harmaata ja osin myös maastopukua.


Ja tyhjennetään pajatso kaitafilmillä vuodelta 1964, kun varuskunta saapuu Sodankylään.
Mukavan ajaton filmatisointi. Tuossa näkyy, että perusasiat eivät paljoa. Nykyajan varusmieskin tunnistaa tunnelman. Ja ketkä ovat polkupyörätoiminnasta päässeet nauttimaan, niin muutoksia on vain taisteluvöissä, asusteissa ja aseissa.
Nyt vasta onkin haasteellista tunnistaa paraatin vastaanottajat.
Heti alkuun kuitenkin soittokunta, joka on sonnustautunut maastopukuun, osaksi. Jotenkin soittokunnista on aina jäänyt minulle hyvin epäsotilaallinen vaikutelma, eikä tämäkään sitä korjaa. Mutta mahtaako olla uuden kuuskekkosen ensimmäinen esiintyminen filmillä? Onhan se kuitenkin moderninta mitä tuossa sotavaltio saattoi tarjota.

0:40 onko se M44 kp lähetillä?

4:37 osasto Unimoggeja,, ehkä heittimiä perässään? Mutta mitä on perässä kohdassa 4:57 alkaen? Perävaunussa on jokin pidempi putki.





Kysehän oli tästä sivustosta, josta löytyy vaikka mitä aarteita.
https://www.sodistv.fi/videoarkisto/2010-luku/
 
Ja tyhjennetään pajatso kaitafilmillä vuodelta 1964, kun varuskunta saapuu Sodankylään.

Enpä ole tiennyt että Sodankylän varuskunta on ihan samoilta vuosilta kuin Säkylä ja Vekaranjärvi ym. Olen jostain syystä mieltänyt tuon vähän tuoreemmaksi tapaukseksi jonnekin 60/70-lukujen taitteeseen.
 
...veli @Old Boy oluen, mikäli hän tunnistaa tämän paraatin vastaanottajan kohdassa 3:05. Tallenne on nimittäin 1970-luvulta ja kuvanlaatu ei niinkään tarkka.

Luulen, että se on tunnistettavissa. Katotaan mitä Old Boy sanoo.

0:40 onko se M44 kp lähetillä?

Ajankohtaan sopisi Sten kanssa. Siinä on hihna kai niin, että kääntää liipasinkoneiston vartalon puolelle kaulass roikotettaessa niin ei oo näkyvissä, jos nyt sitten on Sten.
 
0:40 onko se M44 kp lähetillä?
Kyllä, Peltiheikiltä se näyttää ainakin omaan silmään. Suujarru näyttäisi olevan vasemmalla puolella mopoilijasta katsottuna ja pistoolikahva reiden kohdalla. Taittoperäinen ase sopisi muutenkin lähetille paremmin, kuin Stenin taittumaton.
qwerty.png
 
Lupaan tarjota veli @Old Boy oluen, mikäli hän tunnistaa tämän paraatin vastaanottajan kohdassa 3:05. Tallenne on nimittäin 1970-luvulta ja kuvanlaatu ei niinkään tarkka.
Luulen, että se on tunnistettavissa. Katotaan mitä Old Boy sanoo.
Kuva on epätarkka eikä sotilasarvokaan näy. Eikä myöskään kunniamerkkinauhat, joita voisi käyttää tunnistamiseen. Minusta kuvassa voisi olla silloinen evl Hannu Särkiö, Jääkäriprikaatin edeltäjän Lapin Jääkäripataljoonan komentaja. Jäi eläkkeelle kenraalimajurina Turun ja Porin Sotilasläänin komentajan paikalta.

Tämä Särkiö oli 1990-luvun Maavoimissa pelätty mies, sillä hän veti kahtakin "Hornet-säästö"-työryhmää. Ekan jäljilta tykkimiehet sai pitää Niinisalonsa, jälkimmainen oli oikeammin koulutuksen tehostamisryhmä. Tehostamistahan se säästö tietysti hallinnon yläpäästä katsellen on kun entiset hommat hoidetaan vähemmällä väellä tai ainakin rahoilla. Mielenkiintoinen on jälkimmäisen työryhmän yksimielinen lopputulos: "Nykyisiä palvelusaikoja (siis 1995) ei missään tapauksessa voida lyhentää ilman koulutustason selvää laskua." Kuten nyt tiedämme, ei ihan tällaiseen lopputulokseen päädytty...
Tämä työryhmä esitti myös useita "uudistuksia" jotka nyt ovat mukana Koulutus 2020 ohjelmassa. Tietysti ne on vain osia eikä ollu tarkoitus Koul2020:een mitenkään ottaa kantaa.
 
Oudolta näyttävä tykki on tuttu 130 K54. Tykistölangassa oli puhetta, että se oli suunnitteluratkaisuiltaan vanhanaikainen, vaikka olikin valmistuessaan maailman pisimmälle ampuva kenttätykki. Kun raskaiden tykkien putkia 1930-luvulla alettiin pidentää kantaman lisäämiseksi siirtyi tykin painopiste niin, ettei sitä enää voinut sellaisenaan hinata. Olisi noussut lavetti ilmaan tai pahasti heikentänyt vetoauton takapyörien pitoa. Siksi putkea piti vetää taaksepäin kuljetusasentoon taljalla ja myöhemmin mekaanisella vintturilla, kuten oli 130K:ssa ja esim 150 H40:ssä. Näillä apuvälineillä siksi, että palautinsylinteri tietysti vastusti tällaista operaatiota ja voimaa tarvittiin paljon. Tykkejä vetävät Scania-kuorma-autot, joita tykistö sai joskus 1980 tienoilla.

Zil-131 raketinheitinkuormurit on vielä varustettu venäläisillä rekkareilla, jotka niillä oli maahan saapuessaan. Hyvin samankaltaisia aseina ovat vieläkin käytössä olevat Tatrat, tosin niiden putkipakka liikkuu sähköisesti ja alustaan mahtuu yksi rakettitäyttö mukaan. Näitä Zil-vehkeitä tuli ensiksi yksi patteri v. 1977, jolloin ruvettiin opettelemaan tätä meille ihan uudentyyppistä järjestelmää. Muutaman vuoden vanhoista Tulikomentoja-lehdistä löytyy kapt evp Matti Lappalaisen kuvaus neukkulassa tapahtuneesta kalustokoulutuksesta. Välillä meinattiin ainakin henkilökunnan keskuudessa kiertäneiden juttujen mukaan luopua koko järjestelmästä, mutta 1980-luvun maavoimien vuosikymmenellä sitten niitä saatiin enemmän. Homma kiikasti rakettien sa-tarpeen rahoituksesta, kun ei luotetu siihen että hyökkääjä ystävällisesti myisi meille lisää vaikka tulisikin "uusi YH-aika".

Noita Scanian maastokuorma-autoja en olekaan ennen nähnyt enkä muista niistä mainintaakaan lukemassani kirjallisuudessa. Osaatko sanoa mallimerkintää tai kertoa niiden historiasta Suomessa?
Sellainen korjaus, että raketinheittimien alusta on Ural-375 tai -4320 (dieselmoottorinen Ural-375). ZIL-131:ssä on selkeästi pyöreä konepelti ja ajovalot lokasuojien edessä, Uralissa kiilamainen pelti ja ajovalot suoran lokasuojan alla. BM-21 -raketinheittimiä on valmistettu kummallakin alustalla.

ZIL-131:
1587401927397.png

Ural:
1587401975420.png

Huomatkaa miten putkijärjestys on alustoilla eri. Zil-alustalla putkia on 36 ja Ural-alustalla 40.
 
Noita Scanian maastokuorma-autoja en olekaan ennen nähnyt enkä muista niistä mainintaakaan lukemassani kirjallisuudessa. Osaatko sanoa mallimerkintää tai kertoa niiden historiasta Suomessa?
Sellainen korjaus, että raketinheittimien alusta on Ural-375 tai -4320 (dieselmoottorinen Ural-375). ZIL-131:ssä on selkeästi pyöreä konepelti ja ajovalot lokasuojien edessä, Uralissa kiilamainen pelti ja ajovalot suoran lokasuojan alla. BM-21 -raketinheittimiä on valmistettu kummallakin alustalla.

ZIL-131:
Katso liite: 39534

Ural:
Katso liite: 39535

Huomatkaa miten putkijärjestys on alustoilla eri. Zil-alustalla putkia on 36 ja Ural-alustalla 40.

Scanian tyyppi on SBAT 111 tai jotain siihen suuntaan. Olen nähnyt siitä mainintoja tykistön historiateoksissa.
 
Noita Scanian maastokuorma-autoja en olekaan ennen nähnyt enkä muista niistä mainintaakaan lukemassani kirjallisuudessa. Osaatko sanoa mallimerkintää tai kertoa niiden historiasta Suomessa?
Sellainen korjaus, että raketinheittimien alusta on Ural-375 tai -4320 (dieselmoottorinen Ural-375). ZIL-131:ssä on selkeästi pyöreä konepelti ja ajovalot lokasuojien edessä, Uralissa kiilamainen pelti ja ajovalot suoran lokasuojan alla. BM-21 -raketinheittimiä on valmistettu kummallakin alustalla.

ZIL-131:
Katso liite: 39534

Ural:
Katso liite: 39535

Huomatkaa miten putkijärjestys on alustoilla eri. Zil-alustalla putkia on 36 ja Ural-alustalla 40.
Scania SBAT 111. Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000 on niistä artikkeli. Teho 290 hv, tehopaino 14 hv/tn, kantavuus 9000 kg, kääntösäde 10,6 m, omapaino 11600 kg.
33 kpl, Suomessa koottu, tarkoitetty 11 K 60 -kanuunalle vetäjäksi. Maastojarru etc.
 
Enpä ole tiennyt että Sodankylän varuskunta on ihan samoilta vuosilta kuin Säkylä ja Vekaranjärvi ym. Olen jostain syystä mieltänyt tuon vähän tuoreemmaksi tapaukseksi jonnekin 60/70-lukujen taitteeseen.
Mainittu Hannu Särkiö kirjoitti kirjan Jänkien jääkäreitä ja poromiehiä, julkaistu joskus ihan 1980-luvun alussa. Siinä kuvaillaan varuskunnan varhaisvaiheita, ja jäänyt mieleen, että kun henkilökunta ja varusmiehet sinne muuttivat, niin ensimmäinen talvi oli henkilökunnan asunnoissa aivan äärettömän kylmä. Veti joka nurkasta ja pakkanen tunki sisään.
Kun seiniä päästiin korjaamaan myöhemmin, kävi ilmi, että eristykset oli jätetty pois. Ilmeisen tahallaan, koska villan sijaan löytyi lappu: Siinähän kärvistelette kylmissänne kapiaiset tms. vastaava viesti. En muista sanatarkasti.
Hieno kirja kaiken kaikkiaan. Yksi niitä, jotka olivat lujittamassa päätöstäni, että intti käydään jalkaväessä. Olisin nimittäin rannikkotykistöönkin päässyt.
 
Jatketaan paraatien ja vanhojen filmatisointien tarjoamilla aikamatkoilla Kylmään sotaan ja itsekunkin nuoruuteen.
Alussa osataan marssia. Ei tarvitse tuntea myötähäpeää.
Lupaan tarjota veli @Old Boy oluen, mikäli hän tunnistaa tämän paraatin vastaanottajan kohdassa 3:05. Tallenne on nimittäin 1970-luvulta ja kuvanlaatu ei niinkään tarkka.
Näin polkupyöräjääkärin koulutustakin osaksi saaneena, niin kohdassa 4:04 harvinaisempi näky, paraatiosasto liikkeellä pp-kalustolla. Tästä on jossain vaiheessa luovuttu, ehkä joku osaa kertoa syyn. Ainakin mahdollinen töhöily yhdenkin osaston miehen taholta takaa näyttävän ja ennakoimattoman oheisnumeron paraatiyleisölle. Kolmessa jonossa taitavat mennä.
Kalusto muuten tuttua edellisistä, mutta traktoreitakin näkyy joukkojenkuljetuksessa. Kohdassa 5:40 näkyy sitten kai 35-millisen Oerlikonin tj-laitteita? ja itse tykki.
Asusteena sekaisin harmaata ja osin myös maastopukua.


Ja tyhjennetään pajatso kaitafilmillä vuodelta 1964, kun varuskunta saapuu Sodankylään.
Mukavan ajaton filmatisointi. Tuossa näkyy, että perusasiat eivät paljoa. Nykyajan varusmieskin tunnistaa tunnelman. Ja ketkä ovat polkupyörätoiminnasta päässeet nauttimaan, niin muutoksia on vain taisteluvöissä, asusteissa ja aseissa.
Nyt vasta onkin haasteellista tunnistaa paraatin vastaanottajat.
Heti alkuun kuitenkin soittokunta, joka on sonnustautunut maastopukuun, osaksi. Jotenkin soittokunnista on aina jäänyt minulle hyvin epäsotilaallinen vaikutelma, eikä tämäkään sitä korjaa. Mutta mahtaako olla uuden kuuskekkosen ensimmäinen esiintyminen filmillä? Onhan se kuitenkin moderninta mitä tuossa sotavaltio saattoi tarjota.

0:40 onko se M44 kp lähetillä?

4:37 osasto Unimoggeja,, ehkä heittimiä perässään? Mutta mitä on perässä kohdassa 4:57 alkaen? Perävaunussa on jokin pidempi putki.





Kysehän oli tästä sivustosta, josta löytyy vaikka mitä aarteita.
https://www.sodistv.fi/videoarkisto/2010-luku/
Oerlikonin kaverina kulkee Super-Fledermaus.
https://en.wikipedia.org/wiki/Super_Fledermaus?wprov=sfti1
 
No kaipasikin iitee-miestä tunnistukseen. Ihan outo verme minulle.
Hieman ooteetä, olen eräällä res.-reissulla päässyt kokeilemaan Oerlikonin luokkasimulaattoria. Isäntämme väitti, että ihan helppo juttu osua, senkus tartutte kahvoista ja ammutte. Just joo, harakoille meni kaikilta, jotka kokeilimme.
Taisin kokeilla itsekin Hyrylässä kun olin siellä Aukissa. Ei se helppoa ollut.
Tuossa vielä lyhyt kuvaus IT-musen sivuilta Oerlikonista ja Super-Fledermausista:

35 ItK/57 Oe + Super-Fledermaus tulenjohtolaite
Sveitsistä 1960-luvun alussa ostetuissa automaattijaoksissa oli tulenjohtolaitteena Super-Fledermaus tutka-keskuslaskin ja tykkeinä kaksi 35 mm:n kaksiputkista ilmatorjuntakanuunaa. Tulenjohtotutka voitiin kiinnittää seuraamaan ilmamaalia automaattisesti. Keskuslaskin laski samanaikaisesti tykeille oikeat ampuma-arvot, joilla ohjattiin tykkien liikkeitä. Jaoksilla voitiin ampua jopa ilman tykkimiehistöä.
 
Taisin kokeilla itsekin Hyrylässä kun olin siellä Aukissa. Ei se helppoa ollut.
Tuossa vielä lyhyt kuvaus IT-musen sivuilta Oerlikonista ja Super-Fledermausista:

35 ItK/57 Oe + Super-Fledermaus tulenjohtolaite
Sveitsistä 1960-luvun alussa ostetuissa automaattijaoksissa oli tulenjohtolaitteena Super-Fledermaus tutka-keskuslaskin ja tykkeinä kaksi 35 mm:n kaksiputkista ilmatorjuntakanuunaa. Tulenjohtotutka voitiin kiinnittää seuraamaan ilmamaalia automaattisesti. Keskuslaskin laski samanaikaisesti tykeille oikeat ampuma-arvot, joilla ohjattiin tykkien liikkeitä. Jaoksilla voitiin ampua jopa ilman tykkimiehistöä.
Oliko tämä koko Kylmän sodan ajan paras iitee-tykkimme? En ole nimittäin mistään huomannut varsinaista moitetta tätä kalustoa kohtaan. Kaikista muista tykeistä kylläkin, mutta voihan olla, etei vain ole sattunut silmään.
 
Oliko tämä koko Kylmän sodan ajan paras iitee-tykkimme? En ole nimittäin mistään huomannut varsinaista moitetta tätä kalustoa kohtaan. Kaikista muista tykeistä kylläkin, mutta voihan olla, etei vain ole sattunut silmään.
Kyllä se paras oli. Ja hyvä se on vieläkin, tietysti tulenjohtojärjestelmä tulee tiensä päähän jossain vaiheessa. Mutta tykki itsessään on hyvä.
Mahtaisko @Umkhonto olla ainakin vierestä seurattuna muistikuvia Oerlikonista?
 
Taisin kokeilla itsekin Hyrylässä kun olin siellä Aukissa. Ei se helppoa ollut.
Tuossa vielä lyhyt kuvaus IT-musen sivuilta Oerlikonista ja Super-Fledermausista:

35 ItK/57 Oe + Super-Fledermaus tulenjohtolaite
Sveitsistä 1960-luvun alussa ostetuissa automaattijaoksissa oli tulenjohtolaitteena Super-Fledermaus tutka-keskuslaskin ja tykkeinä kaksi 35 mm:n kaksiputkista ilmatorjuntakanuunaa. Tulenjohtotutka voitiin kiinnittää seuraamaan ilmamaalia automaattisesti. Keskuslaskin laski samanaikaisesti tykeille oikeat ampuma-arvot, joilla ohjattiin tykkien liikkeitä. Jaoksilla voitiin ampua jopa ilman tykkimiehistöä.

Kyseisen aseen tulitoimintaa n. kohdassa 1min 15sek.

 
Kyseisen aseen tulitoimintaa n. kohdassa 1min 15sek.

Onpas liukasliikkeinen tykki! Tänä iltana oppii näemmä kaikenlaista ennenkuulumatonta.
Ja olipas pojilla muuten lämpimän näköiset takit vai oikeinko turkit.
 
Näin polkupyöräjääkärin koulutustakin osaksi saaneena, niin kohdassa 4:04 harvinaisempi näky, paraatiosasto liikkeellä pp-kalustolla. Tästä on jossain vaiheessa luovuttu, ehkä joku osaa kertoa syyn. Ainakin mahdollinen töhöily yhdenkin osaston miehen taholta takaa näyttävän ja ennakoimattoman oheisnumeron paraatiyleisölle. Kolmessa jonossa taitavat mennä.
Polkupyöriä ei julkisissa paraateissa usein nähty, koska touhua ei oikein pysty harjoittelemaan. Kolmirivinen polkupyöräjoukkue on leveämpi kuin nelirivinen jalkamarssiosasto. Lippukentän reunat tulee pyöräillessä liian äkkiä vastaan ja maantiellä olisi tarvinut nykyaikaisen sinivilkkuisen spolliauton osaston eteen ja taakse. Ilman harjoitusta se taas näyttää juuri samalta kun filmissäkin.

Yleisöltä piilossa polkupyöräparaateja kyllä pidettiin. Nimittäin sotaharjoitusten päätteeksi oli tapana pitää loppuparaati, jossa joku kenraali korkeimpana sotilashenkilönä otti vastaan harjoitusjoukkojen ohimarssin. Jääkärijoukot ja varusmiehet useinmiten pyörillä ja muut traktorien tai autojen lavalla. Suurimmassa tällaisessa ohimarssissa oli yli 6000 miestä. Kun harjoitusjoukot oli ensin viettäny viikon vähillä unilla niin harjoituksen päätteeksi oli siis vielä ennen paluumarsseja edessä tämä paraati (joskus tuntien) odotteluineen. Kun isot jv-kertaukset pidettiin syksyisin sadonkorjuukauden päätyttyä niin eivät säätkään usein suosineet. Siihen aikaan joukoilla ei sateen varalle ollu kuin kelvoton sadeviitta ja m62 eli ei siis mitään.

Touhua sivusta joskus seuratessani ajattelin, että milloinkahan joku ressu pimahtaa tällaiseen tarpeettomaan ohjelmanumeroon. Ja pysäyttää pyöränsä paraatin vastaanottajan eteen kommentoiden esim Rokkamaisesti: "Sovas (harjoituksessa) mie teen niinku käsketään, mutta tällaiseen pelleilyyn en alistu". Ulkomainen esimerkkikin tuli 1981, kun Egyptin presidentti Sadat ammuttiin paraatijoukkojen toimesta.
 
Jatketaan paraatien ja vanhojen filmatisointien tarjoamilla aikamatkoilla Kylmään sotaan ja itsekunkin nuoruuteen.
...
...


Ja tyhjennetään pajatso kaitafilmillä vuodelta 1964, kun varuskunta saapuu Sodankylään.
Mukavan ajaton filmatisointi. Tuossa näkyy, että perusasiat eivät paljoa. Nykyajan varusmieskin tunnistaa tunnelman. Ja ketkä ovat polkupyörätoiminnasta päässeet nauttimaan, niin muutoksia on vain taisteluvöissä, asusteissa ja aseissa.
Nyt vasta onkin haasteellista tunnistaa paraatin vastaanottajat.
Heti alkuun kuitenkin soittokunta, joka on sonnustautunut maastopukuun, osaksi. Jotenkin soittokunnista on aina jäänyt minulle hyvin epäsotilaallinen vaikutelma, eikä tämäkään sitä korjaa. Mutta mahtaako olla uuden kuuskekkosen ensimmäinen esiintyminen filmillä? Onhan se kuitenkin moderninta mitä tuossa sotavaltio saattoi tarjota.

0:40 onko se M44 kp lähetillä?

4:37 osasto Unimoggeja,, ehkä heittimiä perässään? Mutta mitä on perässä kohdassa 4:57 alkaen? Perävaunussa on jokin pidempi putki.





Kysehän oli tästä sivustosta, josta löytyy vaikka mitä aarteita.
https://www.sodistv.fi/videoarkisto/2010-luku/
Paraatin (1964) vastaanottajia on kyllä pirullisen vaikea tunnistaa, mutta filmin lopussa on ruokalassa tilaisuudessa kättelemässä Junttilan Paavo, joka oli Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja 1963–1965, ja kuvassa siis everstiluutnanttina. Kun sitten katsoo sitä ohimarssia, niin uskaltaisi ehkä väittää että upseereista vasemmanpuoleinen on everstiluutnantti Junttila, mitalisikermä näyttää samalta ja niin myös miehen olemus sekä ehkä piirteet.

Junttila ylennettiin kentsuksi -69 - hänen poikansa oli luokkakaverini. (ei siis oltu lähelläkään Lappia tuolloin :p .. )
 
Paraatin (1964) vastaanottajia on kyllä pirullisen vaikea tunnistaa, mutta filmin lopussa on ruokalassa tilaisuudessa kättelemässä Junttilan Paavo, joka oli Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja 1963–1965, ja kuvassa siis everstiluutnanttina. Kun sitten katsoo sitä ohimarssia, niin uskaltaisi ehkä väittää että upseereista vasemmanpuoleinen on everstiluutnantti Junttila, mitalisikermä näyttää samalta ja niin myös miehen olemus sekä ehkä piirteet.

Junttila ylennettiin kentsuksi -69 - hänen poikansa oli luokkakaverini. (ei siis oltu lähelläkään Lappia tuolloin :p .. )
Kyllä tällä tunnistuksella jo oluttuopin on ansainnut.
 
Back
Top