Kylmän sodan salaisuudet??

[JR49]

Polkupyöriä ei julkisissa paraateissa usein nähty, koska touhua ei oikein pysty harjoittelemaan. Kolmirivinen polkupyöräjoukkue on leveämpi kuin nelirivinen jalkamarssiosasto. Lippukentän reunat tulee pyöräillessä liian äkkiä vastaan ja maantiellä olisi tarvinut nykyaikaisen sinivilkkuisen spolliauton osaston eteen ja taakse. Ilman harjoitusta se taas näyttää juuri samalta kun filmissäkin.

Yleisöltä piilossa polkupyöräparaateja kyllä pidettiin. Nimittäin sotaharjoitusten päätteeksi oli tapana pitää loppuparaati, jossa joku kenraali korkeimpana sotilashenkilönä otti vastaan harjoitusjoukkojen ohimarssin. Jääkärijoukot ja varusmiehet useinmiten pyörillä ja muut traktorien tai autojen lavalla. Suurimmassa tällaisessa ohimarssissa oli yli 6000 miestä. Kun harjoitusjoukot oli ensin viettäny viikon vähillä unilla niin harjoituksen päätteeksi oli siis vielä ennen paluumarsseja edessä tämä paraati (joskus tuntien) odotteluineen. Kun isot jv-kertaukset pidettiin syksyisin sadonkorjuukauden päätyttyä niin eivät säätkään usein suosineet. Siihen aikaan joukoilla ei sateen varalle ollu kuin kelvoton sadeviitta ja m62 eli ei siis mitään.

Touhua sivusta joskus seuratessani ajattelin, että milloinkahan joku ressu pimahtaa tällaiseen tarpeettomaan ohjelmanumeroon. Ja pysäyttää pyöränsä paraatin vastaanottajan eteen kommentoiden esim Rokkamaisesti: "Sovas (harjoituksessa) mie teen niinku käsketään, mutta tällaiseen pelleilyyn en alistu". Ulkomainen esimerkkikin tuli 1981, kun Egyptin presidentti Sadat ammuttiin paraatijoukkojen toimesta.

Nämä ovat kyllä tosi mielenkiintoisia tietoja menneen ajan menetelmistä, kiitoksia että viitsit aina kommentoida.
Netin arkistoissa on tosiaan näkynyt mainintoja näistä sotaharjoitusjoukkojen loppuparaateista. Toivotaan, että niitä saadaan jossain vaiheessa digitaaliseen muotoon kaikille nähtäviksi. Muistinvaraisesti totean, että esim. tämä aiemmin tässä ketjussa käsitellyn suuren 70-luvun sotaharjoituksenkin loppuparaati olisi filmatisoitu.

 

[Old Boy]

Sotien jälkeen ei Pohjois-Suomessa ollu joukkoja Oulua pohjoisempana. Lappiin muodostui sotilaallinen tyhjiö, jota ei kaiketi ajateltukaan puolustaa. Nopeassa tilanteessa ei joukkoja sinne olisi kyetty siirtämään,. jos rautatiet eivät olisi käytettävissä. Asia ruvettiin korjaamaan siirtämällä pohjoiseen Vaasasta Pohjanmaan JP sekä Kokkolasta ItPsto ja vielä Tikkakoskelta Hämeen lennosto. Jääkäriprikaati syntyi vasta 1980-luvun puolella, kun MARO-ohjelman mukaan PomTR siirtyi myös Sodankylään, tosin ei pitkäksi aikaa. Tätä MAROa luonnehdittiin MAavoimien ROmuttamisohjelmaksi; niin kovakouraisesti se kohteli ainakin kenttätykistöä.

0:00 Kuvassa on tosiaan soittokunta maastopuvuissa, mitä en kyllä ainakaan heti muista ennen nähneeni. Miksi? Miettikääs kuinka pitkä matka Vaasasta on nykyäänkin ajaa Sodankylään. 60-luvun mutkaisilla sorateillä matkaan kuului päiviä ja soittokunta on varmaan ollut marssiosaston mukana. Normaaleja esiintymisasuja ei saa pysymään siisteinä kun on pari päivää vietetty auton lavalla ja yö teltassa.

1:11 Aliupseerit olivat vielä oikeita aliupseereita ilman havua kauluslaatassa. Tehokas ay-edunvalvonta poliitikkojen suuntaan teki heistä yli 30 vuodeksi upseeeita. Nyt on taas näennäisesti palattu alkupisteeseen, todellisuudessa ei...

1:34 Soittokunnan varustus ei ole ihan yhtenäinen. Oikeanpuoleisella huilunsoittajalla on tyylikäs pitkä päällystakki m58. Muilla m62 sekä valkoinen paita ja solmio. 70-luvulta muistan pukeutumismääräyksen, joka EHDOTTOMASTI kielsi käyttämästä valkoista paitaa maastopuvun kanssa. 1960-luvulla sitä ei ilmeisesti vielä pidetty ongelmana.

3:00 Jatkosodan jv:n paras työkalumme jääkärikomppania oli vielä lyhyillä siirtymisillä käyttökelpoinen. Yhdellä kädenliikkeellä metsään ilmasuojaan ja toisella jatkamaan matkaa. Ehti uuteen tavoiteeseen joskus ennenkuin käskyn vieny lähetti oli palannu esikuntaan.

3:20 Sotilasambulanssin varustus poikkesi luultavasti nykyisestä. Lääkintäylivääpeli oli tuolloin hyvin pitkään palvellut ammattilainen, kuten näkyy

3:35 Kunta toivottaa sotilaat tervetulleiksi hauskalla tavalla. Varuskuntahan oli taloudellisesti lottovoitto alueelle.

4:14 Paraatin vastaanottajia yritettiin toisaalla tunnistaa. Paraatiasuun M36 kuului miekka vyöllä ja mannesaappaat. Viimemainitut muuttuivat pian M65:n vähemmän sotilaallisiin pikkukenkiin ja miekka katosi.

4:43 1960-luvun Unimog oli ainoastaan steroideja syönyt jeeppi jota käyttivät myös esim. sähkölaitokset. Hyvin näkyy silti heitin tulevan perässä, malli on joko súomalainen M40 tai venäläinen M38. Tästä kulmasta ei luultavasti erottaisi @veeteetee kään.

4:53 Paikkakuntalainen melkein jää auton alle kun on pakottava tarve mennä toiselle puolelle kesken paraatin. Lavalla tuttu Musti, joka on ainoa näihin päiviin asti käytössä säilynyt sotavaruste filmin repertuaarista.

5:04 Huomaa poliisin PV-Volvon jenkkimallinen punainen hälyytysvalo, jotka itekin muistan kun olin pikkuskidi.

5:08 Meidän ilmastossa ei usein ollu käyttöä Gaz-69:lle rättikatto irroitettuna.

6:28 Kuinka vinossa voi pitää asetta kunniantekoasennossa. Olisiko tässä Pohjois-Suomen Sl:n ennätys? Seppeleenlasku on nykyisinkin paraatien ohjelmassa. Kannattaa mennä aamulla katsomaan harrasta isänmaallista tilaisuutta, jos sattuu asumaan paikkakunnalla.

 

[Hanski]

Kuva on epätarkka eikä sotilasarvokaan näy. Eikä myöskään kunniamerkkinauhat, joita voisi käyttää tunnistamiseen. Minusta kuvassa voisi olla silloinen evl Hannu Särkiö, Jääkäriprikaatin edeltäjän Lapin Jääkäripataljoonan komentaja. Jäi eläkkeelle kenraalimajurina Turun ja Porin Sotilasläänin komentajan paikalta.

Tämä Särkiö oli 1990-luvun Maavoimissa pelätty mies, sillä hän veti kahtakin "Hornet-säästö"-työryhmää. Ekan jäljilta tykkimiehet sai pitää Niinisalonsa, jälkimmainen oli oikeammin koulutuksen tehostamisryhmä. Tehostamistahan se säästö tietysti hallinnon yläpäästä katsellen on kun entiset hommat hoidetaan vähemmällä väellä tai ainakin rahoilla. Mielenkiintoinen on jälkimmäisen työryhmän yksimielinen lopputulos: "Nykyisiä palvelusaikoja (siis 1995) ei missään tapauksessa voida lyhentää ilman koulutustason selvää laskua." Kuten nyt tiedämme, ei ihan tällaiseen lopputulokseen päädytty...
Tämä työryhmä esitti myös useita "uudistuksia" jotka nyt ovat mukana Koulutus 2020 ohjelmassa. Tietysti ne on vain osia eikä ollu tarkoitus Koul2020:een mitenkään ottaa kantaa.

Ai siinä oli EVL Särkiö? Hän oli jossain vaiheessa työuraansa isäni työkavereita...

 

[Hanski]

Noita Scanian maastokuorma-autoja en olekaan ennen nähnyt enkä muista niistä mainintaakaan lukemassani kirjallisuudessa. Osaatko sanoa mallimerkintää tai kertoa niiden historiasta Suomessa?
Sellainen korjaus, että raketinheittimien alusta on Ural-375 tai -4320 (dieselmoottorinen Ural-375). ZIL-131:ssä on selkeästi pyöreä konepelti ja ajovalot lokasuojien edessä, Uralissa kiilamainen pelti ja ajovalot suoran lokasuojan alla. BM-21 -raketinheittimiä on valmistettu kummallakin alustalla.

ZIL-131:
Katso liite: 39534

Ural:
Katso liite: 39535

Huomatkaa miten putkijärjestys on alustoilla eri. Zil-alustalla putkia on 36 ja Ural-alustalla 40.

Scania SBAT:sta on täysi kuvaus Mauno Mäkipirtin erinomaisissa kirjoissa, voin illalla katsoa referaatin... Niitä oli muistaakseni 36 kappaletta ja nimenomaan pohjoisen joukoilla. Eikö nämä raketinheittimien URAL:t olleet nimenomaan bensakoneella? Jos oikein muistan, dieselkoneisia tuli vasta DDR:stä?

 

[Hanski]

Scania SBAT 111. Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000 on niistä artikkeli. Teho 290 hv, tehopaino 14 hv/tn, kantavuus 9000 kg, kääntösäde 10,6 m, omapaino 11600 kg.
33 kpl, Suomessa koottu, tarkoitetty 11 K 60 -kanuunalle vetäjäksi. Maastojarru etc.

No niin, tässähän ne perustiedot oli... Pitäisi lukea kaikki viestit ennen kommentointia!

 

[Sepeteus]

Sodankylän paraatissa esiintyneen soittokunnan kapellimestari näytti kovasti 1980-luvun lopulla Vaasassa sisäampumaradalla kanssani usein ruutia polttaneelta musiikkimajuri Tuulelta.

 

[Kortexx]

Aliupseerit olivat vielä oikeita aliupseereita ilman havua kauluslaatassa. Tehokas ay-edunvalvonta poliitikkojen suuntaan teki heistä yli 30 vuodeksi upseeeita. Nyt on taas näennäisesti palattu alkupisteeseen, todellisuudessa ei...

Tästä olisi mukava kuulla lisää.

 

[Old Boy]

Toinen veli @JR49:n video jäi kommentoimatta. Se on ihan hauska myös; kannattaa katsoa.

00:40 Jokainen sotilasjohtajana toiminut on oppinut ilmoittamaan. Paraatijoukkojen komentaja rutiinilla jopa niin monta kertaa, että tällä kertaa tarvittava ETEEN - VIE oli unohtua. Aina joskus näin oli isoissa paraatikatselmuksissakin käydä, kerran ihan viime vuosinakin. Tilanteen pelasti kaikille tuttu klassikkokomento: KORJAAN

02:15 Hauska keksintö eli yksikköviirin "lipputankona" kiväärin puhdistuspuikon tilalle ruuvattu metallitanko. En ole muualla nähnyt. Ehkä PE kielsi kun eivät ite keksineet.

06:15 Prikaatinkomentaja ev Tuomisenkaan päivä ei ole täydellinen: silmälasit tipahtaa asfaltille.

06:30 Everstin puheesta on leikattu osa pois. Olisiko erehtynyt silloin vaaralliselle alueelle eli ylistänyt liikaa sotiemme sankaritekoja. Ulkopoliittinen liturgia on puheessa kyllä kohdallaan. Sitä sai opettaa varusmiehille ainoastaan kapteenikurssin suorittaneet, kuten olen täällä ennenkin kertonu.

08:27 Paraatin komentajalle ei ole liiennyt parempaa ajoneuvoa kun piikkinokkainen Gaz-69, jotka tuolloin olivat jo aika huonokuntoisia.

08:45 Nykymuotoisia spolleja ei vielä ollut valvomassa yleisöä. Niinpä pari pikkupoikaa suorittaa tyylikkään ohimarssin polkupyörillä. Kunnianteko ja pään kääntäminen tosin unohtui. Pojat näkyy YouTube esittelykuvassakin.

11:54 KrhK:n heittimet ovat venäläisiä M38 sotasaalisvehkeitä, joihin oli uusittu ajolaite niin että siitä tuli 120 Krh38-77 Nämäkin poistettiin kirjoista vasta vuosituhannen vaihduttua.

12:24 Sergeitä hinaa tavallinen Kontio-Sisu kun ei niille enää maastoajoneuvoja ole riittäny.

12:30 Miesten keskeltä näyttäisi kahdessa kuormurissa pistävän yläviistoon tykinputki. Se on silloin ns. auto-it patterin tykki, jota perusteltiin että se ajaa marssiosaston mukana ja suojaa liikkeen. Myöhemmin opin, että toinen syy tykin lavalle laittamiseen oli ettei niihin ollu lainkaan moottorivetokelpoisia ajolaitteita. Ei siis voinukaan vetää mikä olisi ollu huomattavasti nopeampaa ja helpompaa.

 

[Samovarius]

Kiitän hienosta analyysistä. Lisäisin sen verran, että kaksi viimeistä Kontio-Sisua on varustettu nelivaloin, eli kyseiset autot on varmaankin hankittu aura-autoksi. Taisin toisessa nähdä auran keulaviiksetkin. 80-luvulla Kontio oli yleinen aura-auto, niitä näkyi paljon myös lapsuuteni 80-ja 90-lukujen Kajaanissa. Monille tulee varmaan mieleen että pitäisi olla keulapeltivalot, mutta armeija taisi käyttää matalaa V-auraa eikä korkeaa viistoauraa kuten maanteillä käytetään? Omassa intissäni tätä varten oli pari keulahydrauliikalla ja kattovaloilla varustettua Masia.

 

[JR49]

12:30 Miesten keskeltä näyttäisi kahdessa kuormurissa pistävän yläviistoon tykinputki. Se on silloin ns. auto-it patterin tykki, jota perusteltiin että se ajaa marssiosaston mukana ja suojaa liikkeen. Myöhemmin opin, että toinen syy tykin lavalle laittamiseen oli ettei niihin ollu lainkaan moottorivetokelpoisia ajolaitteita. Ei siis voinukaan vetää mikä olisi ollu huomattavasti nopeampaa ja helpompaa.

Oliko niin, että Autoiitepatteri oli suunniteltu nimenomaan tykistön kuljetusten suojaamiseen? Hitto mulla on jossain vanha divarista ostettu 30 vuotta vanha Iiteemiehen käsikirja, siinä oli jotain tästä miten niitä olisi käytetty
Ai tässä olikin mukana "suomalaisia erityisolosuhteita " annos. Se oli minusta komean näköistä, kun RUK:ssa lähdettiin traktoreilla etenemään (säästöt, säästöt), ja iiteen pojat oli jollain rantaväylällä tien vieressä meitä suojaamassa juurikin tuollaisella Masin lavalla olleella Sergeillä. Mites siitä osuu, eikös se keinukin rekyylistä?
@Umkhonto @Woodsman @John Hilly ?
Vai oliko? Veli Umkhonto muistanee paremmin kurssitoverina. Minusta ette kuitenkaan olleet ottaneet sitä maahan.

 

[Deleted member 2762]

Oliko niin, että Autoiitepatteri oli suunniteltu nimenomaan tykistön kuljetusten suojaamiseen? Hitto mulla on jossain vanha divarista ostettu 30 vuotta vanha Iiteemiehen käsikirja, siinä oli jotain tästä miten niitä olisi käytetty
Ai tässä olikin mukana "suomalaisia erityisolosuhteita " annos. Se oli minusta komean näköistä, kun RUK:ssa lähdettiin traktoreilla etenemään (säästöt, säästöt), ja iiteen pojat oli jollain rantaväylällä tien vieressä meitä suojaamassa juurikin tuollaisella Masin lavalla olleella Sergeillä. Mites siitä osuu, eikös se keinukin rekyylistä?
@Umkhonto @Woodsman @John Hilly ?

Kyllä noita masi-sergei ratkaisuja koulutetaan edelleen, luulen että jopa enemmän kuin aiemmin.
Silloin kuin oli sijoitus valmiusprikaatin it-patteristossa niin yhdessä kh:ssa tykistörykmentin komentaja yritti ruinata tykkipatteria suojaamaan ammuskuljetuksia. Se jäi heti haaveeksi, sain ihan nuorena vänskänä kertoa sen everstiluutnantille eli niitä yhteysupseerin sijoituksen suomia etuja
Ei ainakaan sellaista koulutettu tai tuotu esille että prikaatin ilmatorjuntaa tuohon olisi käytetty vaan taisi olla ne auto-itpatterit erikseen. Siirryttäessä oli yleensä muutama tykki "suojaamassa" omaa osastoa mutta ei siitä muille joutanut. Kuitenkin sen ajan filosofia oli se, että yksi tykkipatteri ryhmitetään huoltopataljoonan luo, toinen Tykistön ja ohjusmiehet sitten jääkäreille. Noita sergeipattereita oli 90-luvullakin vielä niin tolkuttomasti, että niitä kyllä riitti erillisinä vähän joka puolelle, enemmän taisi olla ongelmana tulenjohtokaluston riittävyys. Jos oikein muistan, niin eka sijoirus itselläkin oli joku erillinen patteri jonka piti suojata tässä ihan lähellä olevaa varikkoa.

 

[arix]

Oliko niin, että Autoiitepatteri oli suunniteltu nimenomaan tykistön kuljetusten suojaamiseen? Hitto mulla on jossain vanha divarista ostettu 30 vuotta vanha Iiteemiehen käsikirja, siinä oli jotain tästä miten niitä olisi käytetty
Ai tässä olikin mukana "suomalaisia erityisolosuhteita " annos. Se oli minusta komean näköistä, kun RUK:ssa lähdettiin traktoreilla etenemään (säästöt, säästöt), ja iiteen pojat oli jollain rantaväylällä tien vieressä meitä suojaamassa juurikin tuollaisella Masin lavalla olleella Sergeillä. Mites siitä osuu, eikös se keinukin rekyylistä?
@Umkhonto @Woodsman @John Hilly ?
Vai oliko? Veli Umkhonto muistanee paremmin kurssitoverina. Minusta ette kuitenkaan olleet ottaneet sitä maahan.

Se keinuminen parantaa vain hajontaa ja osumatodennäköisyyttä...

 

[JR49]

Kyllä noita masi-sergei ratkaisuja koulutetaan edelleen, luulen että jopa enemmän kuin aiemmin.
Silloin kuin oli sijoitus valmiusprikaatin it-patteristossa niin yhdessä kh:ssa tykistörykmentin komentaja yritti ruinata tykkipatteria suojaamaan ammuskuljetuksia. Se jäi heti haaveeksi, sain ihan nuorena vänskänä kertoa sen everstiluutnantille eli niitä yhteysupseerin sijoituksen suomia etuja
Ei ainakaan sellaista koulutettu tai tuotu esille että prikaatin ilmatorjuntaa tuohon olisi käytetty vaan taisi olla ne auto-itpatterit erikseen. Siirryttäessä oli yleensä muutama tykki "suojaamassa" omaa osastoa mutta ei siitä muille joutanut. Kuitenkin sen ajan filosofia oli se, että yksi tykkipatteri ryhmitetään huoltopataljoonan luo, toinen Tykistön ja ohjusmiehet sitten jääkäreille. Noita sergeipattereita oli 90-luvullakin vielä niin tolkuttomasti, että niitä kyllä riitti erillisinä vähän joka puolelle, enemmän taisi olla ongelmana tulenjohtokaluston riittävyys. Jos oikein muistan, niin eka sijoirus itselläkin oli joku erillinen patteri jonka piti suojata tässä ihan lähellä olevaa varikkoa.

Nyt ei tietenkään löydy mitään kirjallista materiaalia kun tarviis...
Oikean Kylmän sodan aikaan joitakin varikoita suojasi 57 millin venäläisvalmisteiset automaattitykit. Niiden asemia on vieläkin nähtävillä, jos tietää etsiä. Nimimerkillä varikoilla(kin) toiminut.

@Umkhonto kyl minä oikein muistin. Kurssikirjassa on kolme kuvaa Sergeistä Masin lavalla. Satuitko kuvaan?

 

[JR49]

Jos oikein muistan, niin eka sijoirus itselläkin oli joku erillinen patteri jonka piti suojata tässä ihan lähellä olevaa varikkoa.

Mites se torjunta/häirintäetäisyys versus rynnäkkökoneen aseiden laukaisuetäisyys? Sergei-kalustolla?

 

[Deleted member 2762]

Mites se torjunta/häirintäetäisyys versus rynnäkkökoneen aseiden laukaisuetäisyys? Sergei-kalustolla?

No eihän sillä sergeillä olis paljoa ollut tehtävissä jos tuonne varikolle olis oikein kunnolla rynnäköity. Kertaakaan siinä kokoonpanossa en ollut kh:ssa mutta näppituntuma on se, että varikon ympärille olisi kylvetty aika monta sergeipatteria ja varmaan myös hieman kauemmaksikin kurkottavaa kalustoa.

 

[JR49]

No eihän sillä sergeillä olis paljoa ollut tehtävissä jos tuonne varikolle olis oikein kunnolla rynnäköity. Kertaakaan siinä kokoonpanossa en ollut kh:ssa mutta näppituntuma on se, että varikon ympärille olisi kylvetty aika monta sergeipatteria ja varmaan myös hieman kauemmaksikin kurkottavaa kalustoa.

Sergein ulottuvuudet ovat huonot, kyllähän me se tiedettiin. Onneksi oli ns. välillinen suojaus, jos varikko sattui sijaitsemaan sopivassa kohdassa muihin suurkohteisiin.
Kerran kun oli taas palloteltu ties monennen kerran mitä jos -tilanteita, tokaisin, että kun ilmahälytys tulee, niin räjäytetään itse pari ruutivarastoa ilmaan. Ihan vaan vittuillakseen. Kapiainen katto hetken ja räjähti nauramaan

 

[Old Boy]

Kiitän hienosta analyysistä. Lisäisin sen verran, että kaksi viimeistä Kontio-Sisua on varustettu nelivaloin, eli kyseiset autot on varmaankin hankittu aura-autoksi. Taisin toisessa nähdä auran keulaviiksetkin. 80-luvulla Kontio oli yleinen aura-auto, niitä näkyi paljon myös lapsuuteni 80-ja 90-lukujen Kajaanissa. Monille tulee varmaan mieleen että pitäisi olla keulapeltivalot, mutta armeija taisi käyttää matalaa V-auraa eikä korkeaa viistoauraa kuten maanteillä käytetään? Omassa intissäni tätä varten oli pari keulahydrauliikalla ja kattovaloilla varustettua Masia.

Viistoaurat oli traktoreille, joilla hoideltiin varuskunta-alueiden lumityöt. Armeijan nimitys V-auralle oli kärkiaura. Harjoitusaluiden isot tiet pidettiin auki läpi talven, niillähän oli siviililiikennettäkin. Pienemmät urat avattiin jos niitä tarvittiin. Tiestön tarve esim pioneereilla oli tietysti erilaista kun kenttätykistöllä. Nämä pienet urat oli yleensä yksisuuntaisia, siksi kärkiaura. Sivuutusta varten aurattiin paikat sekä kaikelle muulle toiminnalle ns. pistokkeet. Jos puskettavina oli puolen talven lumet, ei hommaan kannattanu kuorma-autoa lähettää. Lumiaurana toimi telaketjutraktori kärkiauralla. Myöhemmin tykistön organisaatiot sai pyöräkuormaajat sekä metsätraktorit työkoneiksi.

 

[Torni]

Eilen huomasin, että tänne tullut vanhaa video materiaalia Jpr.sta. Mielenkiintoisia nuo vanhat videot.

Pakko kertoa tosi tapahtuma joka tuli mieleen, kun arvailitte noita vanhoja komentajia.

Aukin ampumaleiri. Kiv/tid/srid/sis/pst. Loppu syksy lokakuu.
Oltiin Sarrio-Järvellä pitkin metsää koko aukki majoiteneena puolijoukkuetelttoihin. Lepo olotila ei vartioita.
Eversti Jan Laukka oli päättänyt lähteä tarkistamaan/tervehtimään sotilaitaan pimeässä illassa. Laukka oli kontannut tiedustelulinjan teltan oviaukoon ja alkanut jututtamaan teltan porukkaa.
Surullinen juttu, että nimeltä mainitsematon tiedustelulinjan oppilas, joka tuli ulkohuussista näki vain taskulampun valossa leveän pakkashousujen peittämän perseen. Pakko sitä oli alkaa läpsyttelemään ja koira asennossa hypätä toverillisesti niskaan ja alkaa nylpyttämään. "Kenen leveä perse tukkii minun tien".

Laukka vain nousi pystyyn ja sanoi, minun.
Herra Eversti, oppilas n.n, pitää poistua toisiin tehtäviin. Ja syys yön pimeys pelasti.

 

[Umkhonto]

Kyllä se paras oli. Ja hyvä se on vieläkin, tietysti tulenjohtojärjestelmä tulee tiensä päähän jossain vaiheessa. Mutta tykki itsessään on hyvä.
Mahtaisko @Umkhonto olla ainakin vierestä seurattuna muistikuvia Oerlikonista?

Minulla on muistikuvia oikeastaan vaan Seposta, MOSKE:sta, linkkiautosta ym.. Eli valitettavasti ei Oerlikonista muuta kuin että kun Marksman ampui Lohtajalla niin hienolta näytti.

 

[Umkhonto]

Nyt ei tietenkään löydy mitään kirjallista materiaalia kun tarviis...
Oikean Kylmän sodan aikaan joitakin varikoita suojasi 57 millin venäläisvalmisteiset automaattitykit. Niiden asemia on vieläkin nähtävillä, jos tietää etsiä. Nimimerkillä varikoilla(kin) toiminut.

@Umkhonto kyl minä oikein muistin. Kurssikirjassa on kolme kuvaa Sergeistä Masin lavalla. Satuitko kuvaan?

@JR49 En usko, että satuin. Siinä kurssijulkaisun sivun127 kuvassa on tuttuja kavereita ja muistan tuon (tai jonkun vastaavan) tilanteen siitä, että ilmavoimien Mig lensi meidän asemien yli ja jälkikäteen saimme ihmetellä niitä yllättävän tarkkoja ilmakuvia, joita koneesta otettiin ylilennon ainana.

Sinänsä kuva kuvaa hyvin It-miehen elämää. "It-mies on herrasmies, harvoin häll' on paita hies'". Antaa mosureiden juosta, it-mies on eri mies.