Kylmän sodan salaisuudet??

Muistaakseni sama kaveri omisti molemmat koneet.

Tunnen omistajan työni kautta, Monet kerrat olemme jutelleet "alan" jutuista. Sain häneltä joskus pienen palan Su-25 titaanipanssaria testiä varten.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Brittien Panssarimuseon Facebook-sivulta bongattu kuva ja teksti:

This photograph was taken on the 10th April 1978 over the Dallgow area of East Germany, which bordered the democratic West Berlin. The British BRIXMIS Liaison Mission had access to two Chipmunk aircraft which they used for photo-reconnaissance over the parts of East Germany between West Berlin and the Inner German Border. This photo shows a T-64 engine being removed for maintenance.

123763611_10158898628080842_8236721662873908661_o.jpg

123803286_1891812147637112_1826894738111270220_n.jpg

 
Brittien Panssarimuseon Facebook-sivulta bongattu kuva ja teksti:

This photograph was taken on the 10th April 1978 over the Dallgow area of East Germany, which bordered the democratic West Berlin. The British BRIXMIS Liaison Mission had access to two Chipmunk aircraft which they used for photo-reconnaissance over the parts of East Germany between West Berlin and the Inner German Border. This photo shows a T-64 engine being removed for maintenance.

Katso liite: 45048

Katso liite: 45049
Aiheesta lisää:
 

Pirkkalan lentokentällä oli Mig-25 ulkona varastoituna monta vuotta. Siellä oli myös Mig-23 . Ko. koneet oli yksityisomistuksessa. Myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa

Sitaatti ko. uutisesta:

Jos Neuvostoliitosta pakeneminen ei ollutkaan erityisen helppoa, epäilemättä vielä vaikeampaa oli paeta Neuvostoliitosta ylisoonisella hävittäjäkoneella ilman karttaa.

Se oli kuitenkin lähellä Vladivostokia sijaitsevassa Chugujevkan lentotukikohdassa palvelevan luutnantti Viktor Belenkon suunnitelma. Syyskuun 6. päivänä 1976 tämä neuvostovaltion oloihin kyllästynyt ja avioeron uhkaama lentoupseeri irtautui MiG-25 -koneellaan muodostelmasta kesken harjoituslennon, kääntyi itään ja sukelsi kohti Japaninmeren pintaa.

Pilvet roikkuivat vain viidenkymmenen metrin korkeudella, ja Belenko joutui kahteen otteeseen tekemään väistöliikkeen välttääkseen törmäyksen kalastusalusten kanssa. Lisäksi matalalento kulutti MiG-25:n polttoainetta aika tavalla.

Belenkolla oli kuitenkin onnea, sillä hän löysi Hokkaidon saarella sijaitsevan Hakodaten siviililentoaseman, vaikka olikin vähällä törmätä Boeing 727 -matkustajakoneeseen loppulähestymisensä aikana. Lentoaseman 1 800 metrinen kiitotie osoittautui Foxbatille liian lyhyeksi, ja laskukiito päätyi nurmialueelle asti.

Belenko oli tuonut melkoisen lahjan paitsi lännen sotilastiedustelulle, myös pikkupojille: ennen kuin kone ehdittiin peittää, japanilainen rakennussarjojen valmistaja Hasegawa lähetti paikalle valokuvaajansa. Koottava 1:72-pienoismalli hintaan kymmenen dollaria saapui kauppoihin joidenkin kuukausien kuluttua.



On nuo nipponin pojat näppäriä. Muistan kasanneeni tämän mallisarjan joskus 90-luvun puolivälin tienoilla. :)

hqdefault.jpg
 
Tämä oli ainakin itselleni ihan entuudestaan tuntematon juttu. Toimi kuitenkin esikuvana Tom Clancyn Punaisen Lokakuun Metsästykselle...

Itämerellä sattui 45 vuotta sitten hurja takaa-ajo, jossa Neuvostoliiton koneet pommittivat omaa sotalaivaa – ja joka salattiin viimeiseen saakka​

Kapina fregatti Storoževoilla oli kylmän sodan erikoisimpia tapauksia. Sen takana oli matruusien tyytymättömyys ja politrukin hurja suunnitelma.
sotahistoria
7.11. 08:05
Fregatti Storoževoi kuvattuna Atlantilla helmikuussa 1975.

Fregatti Storoževoi kuvattuna Atlantilla helmikuussa 1975.Yhdysvaltain kansallisarkisto


Lokakuun vallankumouksen 58. vuosipäivän juhlinta Neuvostoliittoon kuuluneessa Riian kaupungissa alkoi hiipua aamuyöhön, lauantai muuttui sunnuntaiksi.
Oli alkamassa marraskuun 9. päivä vuonna 1975.

Kahden maissa yöllä Neuvostoliiton laivaston fregatti Storoževoi irtosi hiljaa laiturista ja suuntasi kohti Riianlahtea. Aluksen tutkat olivat pois päältä eikä radiota käytetty, jotta sen lähtöä ei olisi huomattu.
Sotalaiva oli osallistunut Riiassa vallankumousjuhliin. Yleisö oli saanut vierailla sillä, ja puolet miehistöstä oli päästetty lomalle.
Lauantai-iltana aluksella oli Riian satamassa tehty kapina. Sen kapteeni oli teljetty alakannelle.
Ohjuksilla ja uusimmalla neuvostotekniikalla varustettua fregattia komensi nyt sen poliittinen upseeri, komentajakapteeni Valeri Sablin.
– Sablin koputti kapteenin hytin oveen ja sanoi, että alakannella juopotellaan vahtivuorossa. He menivät katsomaan, ja Sablin lukitsi kapteenin sinne, muistelee Sablinin kapinatoveri, ylimatruusi Aleksandr Shein brittiläisen Channel 4 -kanavan tv-dokumentissa.
Sablinin ja Sheinin lisäksi kapinassa oli mukana kahdeksan upseeria ja aliupseeria sekä laivan miehistön muodostaneet varusmiehet.
Kahdeksan upseeria oli kieltäytynyt liittymästä mukaan, ja heidät oli pantu lukon taakse.
Storoževoi ajoi pimeässä kohti Itämeren ulappaa.

Kremlistä tuhoamismääräys​

Tieto Storoževoin kapinasta saavutti Neuvostoliiton Itämeren laivaston johdon hitaasti.
Yksi mies oli onnistunut livahtamaan laivasta, kun se oli vielä Riiassa. Häneltä meni pari tuntia päästä esikuntaan ja vakuuttaa, ettei ole humalassa – eikä hänen puheisiinsa reagoitu sittenkään.
Vasta kun Storoževoilla joku oli päässyt radiohyttiin ja lähettänyt hätäsanoman laivalla puhjenneesta kapinasta, alkoi maissa tapahtua.
Neuvostoliiton merivoimien korkein johto herätettiin. Laivoja ja lentokoneita lähetettiin etsimään Storoževoita jolla oli yli kahden tunnin etumatka.
Laivaston esikunnasta lähetettiin radiolla viestejä kapinallisille. Heitä vaadittiin palaamaan takaisin ja luvattiin armahdus.
Epäiltiin, että laivan kaappaajat yrittävät loikata Ruotsiin. Merivoimien ja valtion johto ei aikonut sallia sitä. Storoževoi oli uusi sukellusveneiden etsintään ja torjuntaan suunniteltu sotalaiva, jonka asejärjestelmien ei haluttu päätyvän länsimaiden käsiin.
Neuvostoliiton johtaja, kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnev antoi määräyksen pysäyttää alus ja upottaa se, jos tarpeen.

Sekasortoinen takaa-ajo​

Ennen kokematon tilanne oli saanut laivaston esikunnat Riiassa kaaokseen, jota pahensi kova paine Moskovasta. Sotasalaisuuksia täynnä olevan aluksen loikkaus oli estettävä.
Storoževoita ajoi takaa kymmenkunta sotalaivaa ja liuta lentokoneita. Alus ehti pitkälle Itämerelle, kunnes se tavoitettiin aamukuudelta.
Komentajakapteeni Sablin ei suostunut pysähtymään.
Itämeren laivaston Tupolev Tu-16-pommittajat saivat käskyn tuhota Storoževoin merimaaliohjuksilla. Laivaston lentäjät eivät kuitenkaan totelleet käskyä vaan väittivät, että maali oli kadonnut tutkasta.
Storoževoin perään käskettiin myös ilmavoimien Jakovlev Jak-28-hävittäjäpommittajia, joilla ei ollut kokemusta toiminnasta merimaaleja vastaan. Yksi näistä koneista pommitti vahingossa erästä rahtilaivaa ja toinen erästä takaa-ajoon osallistunutta sotalaivaa, fregatti Komsomolets Litvya.
Se sai tuntuvia vaurioita, ja yli 30 merisotilasta kuoli tai haavoittui.
Pian myös Storoževoin peräsin vaurioitui lähelle pudotetusta lentopommista, ja laiva alkoi kiertää ympyrää.
Viesti meni perille kapinallisille.
Monet miehistöstä käsittivät, että henki on vaarassa ja he vapauttivat kapteeni Anatoli Potulnyn. Tämä ryntäsi komentosillalle, ampui kapinaa johtanutta Valeri Sablinia jalkaan ja huusi radioon, että ilmahyökkäykset pitää lopettaa.
Vapaaksi päässyt konepäällikkö pysäytti koneet. Erikoisjoukot nousivat alukseen.
Storoževoin kapina oli ohi.

Kartta vuonna 1975 Itämerellä sattuneesta sotalaivan kapinasta, sen reitistä.

Fregatti Storoževoin reitti ja alue, jossa kapinan loppunäytös käytiin. Baltian maat kuuluivat tuolloin Neuvostoliittoon sosialistisina neuvostotasavaltoina (SNT).Harri Vähäkangas / Yle

Kapina vai vallankumous?​

Komissaari Valeri Sablinin tarkoitus ei kuitenkaan ollut loikata länteen, vaan kääntyä pohjoiseen ja ajaa Suomenlahden kautta Leningradiin eli nykyiseen Pietariin.
Sablin oli kommunisti, idealisti ja omapäinen mies. Hän piti arvossa marxismi-leninismin alkuperäisiä ihanteita ja vihasi sitä korruptoitunutta, byrokraattista ja epätasa-arvoista järjestelmää, joka Brežnevin Neuvostoliitto oli.
Sablin halusi ankkuroida Storoževoin Nevajoelle vuoden 1917 vallankumouksen symbolin, risteilijä Auroran viereen. Sieltä käsin hän olisi usuttanut radiossa neuvostokansaa uuteen vallankumoukseen.
Näin syrjäytettäisiin aatteen pilannut nykyjohto ja pelastettaisiin isänmaa.

Museolaiva Aurora Pietarissa.

Risteilijä Aurora osallistui vuonna 1917 Venäjän vallankumoukseen. Alus on museona Pietarissa. Ahti Kaario / Yle

– Toverit! Emme ole isänmaan pettureita. Tekomme on poliittinen. Pettureita ovat ne, jotka yrittävät meitä estää, sanoi Sablin laivan radiossa brittiläisen Channel 4 -kanavan tv-dokumentin mukaan.
Hän oli suunnitellut tekoaan jo kuukausia.
Hengen nostattamiseksi Storoževoin miehistölle oli kapinan aluksi näytetty Sergei Eisensteinin vallankumouselokuva Panssarilaiva Potemkin.
Miehistön mukaan saaminen ei ollut muutenkaan vaikeata. Sablin oli suosittu, koska hän kuunteli miehistön murheita. Ruoka oli huonoa, laivalla ahdasta, lomia vähän. Storoževoi oli ollut melkein koko vuoden merellä.
Kaiken lisäksi varusmiesten kotiuttamista oli lykätty, koska tulossa oli uusi pitkä purjehdus Afrikkaan, Angolaan. Neuvostoliitto oli sekaantunut sikäläiseen sisällissotaan.

Krivak-luokan fregatti kuvattuna Karibianmerellä vuonna 1985.

Krivak-luokan fregatti, jollainen Storoževoikin oli, kuvattuna Karibianmerellä vuonna 1985.AOP

Salattiin loppuun saakka​

Neuvostoliitolle kokonaisen sotalaivan loikkaus länteen olisi ollut järisyttävä arvovaltatappio, mutta vallankumousyritys sosialismin puhdistamisen nimissä jotain vieläkin mahdottomampaa myöntää.
Storoževoin kapina kiistettiin täysin aina Neuvostoliiton loppuun saakka. Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB kävi läpi kaikkien Itämeren laivaston alusten lokikirjat ja poisti niistä viittaukset tapahtuneeseen.
Mutta tiedot jostain oudosta alkoivat levitä heti:
Riianlahden kalastajat olivat nähneet aamuhämärässä toisiaan takaa-ajavia sotalaivoja. Neuvostoliittolainen rahtilaiva oli saanut osumia lentopommin sirpaleista. Riian telakalle tuotiin taisteluvaurioita kärsinyt sotalaiva.
Ruotsin armeijan radiotiedustelu oli kuullut sunnuntaiaamun poikkeuksellisen viestiliikenteen, mutta oletti aluksi, että kyse oli neuvostolaivaston harjoittelusta.
Vasta ruotsalaisen iltapäivälehti Expressenin virolaissyntyinen toimittaja Alex Milits sai omien yhteyksiensä ja merimiesten haastattelujen avulla kokoon jutun siitä, mitä oli tapahtunut. Kapinasta kerrottiin Expressenissä vuoden 1976 puolella.

Amerikkalaiset epäilivät neuvostomoraalia​

Entä tiesikö Suomen sotilastiedustelu kapinasta? Hankala sanoa. Tiedustelun paperit noilta vuosilta ovat vielä tutkijoilta salattuja.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA katsoi raportissaan (siirryt toiseen palveluun) helmikuussa 1976 Riiasta kuulemansa perusteella, että kapina todella oli tapahtunut. CIA arveli, että sen syynä oli upseeriston moraalin lasku mutta uskoi, että kyse oli yksittäistapauksesta.

13-29-1_g87e9gy5.jpg



Videolla on joitakin Neuvostoliiton laivaston aluksia merellä, ampumassa sukellusveneentorjuntaraketteja ja merimaaliohjuksia. Videon loppupäässä laivaston Tu-16 pommikone laukaisee merimaaliohjuksen.
Perusteellisin selvitys tapauksesta, ja eräs tämän artikkelin päälähteistä, on amerikkalaisen laivaston upseerin Gregory D. Youngin opinnäytetyö Mutiny on Storozhevoy, A Case Study of Dissent in the Soviet Navy. Se on kuitenkin kirjoitettu 1982, jolloin kapinaa pidettiin loikkausyrityksenä.

Uudemmilla tiedoilla Storoževoista on kirjoittanut ruotsalainen Wilhelm Agrell, joka on tutkinut Ruotsin tiedustelutoimintaa kylmän sodan aikana.

Kapinasta ilmestyi länsimaissa 1970-luvulla useita lehtiartikkeleita. Niissäkin oletettiin, että kyse oli loikkausyrityksestä.

Tieto Valeri Sablinin oikeasta tavoitteesta selvisi vasta 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua.

Miehistö hajotettiin ja vaihdettiin​

Neuvostoliiton johdolle Sablinin kumoukselliset tarkoitusperät selvisivät todennäköisesti jo kaappauksen aikana. Sablin ei myöskään mitenkään salaillut niitä kuukausia kestäneissä KGB:n kuulusteluissa kapinan jälkeen.

Valeri Sablin tuomittiin kuolemaan – Leonid Brežnevin määräyksestä – ja teloitettiin ampumalla elokuussa 1976. Hänen lähin avustajansa Aleksandr Shein istui kahdeksan vuotta vankilassa.

Muita ei tuomittu, mutta koko Storoževoin miehistö ja upseerit hajotettiin eri puolille Neuvostoliittoa, olivatpa he olleet mukana kapinassa tai eivät. Uudet sijoituspaikat saattoivat olla hyvinkin kaukana idässä.

– Meidän kaikkien urat tuhottiin. Valtion koneisto jauhoi meidät. Upseeritkin, arvoon katsomatta. Me kaikki menetimme työmme, rakkauden mereen ja intohimon puolustaa maatamme, muisteli laivan radisti Sergei Likov Channel 4:n tv-dokumentissa.

Myös fregatti Storoževoi siirrettiin Itämereltä Neuvostoliiton toiselle laidalle, Tyynenmeren laivastoon.

Sean Connery pääosassa elokuvassa Punaisen lokakuun metsästys.


Sean Connery Marko Ramiusin roolissa elokuvassa Punaisen lokakuun metsästys.AOP

Punaisen lokakuun esikuva​

Erikoisen tapauksen sivujuonne on se, että kapina oli amerikkalaisen jännityskirjailijan Tom Clancyn esikuvana, kun hän kirjoitti romaaninsa Punaisen lokakuun metsästys (The Hunt for Red October, 1984). Kirjasta tehtiin samanniminen elokuva, jossa pääosaa näytteli Sean Connery.

Kirjassa neuvostoliittolaisen ydinsukellusveneen komentaja Marko Ramius päättää loikata aluksineen Yhdysvaltoihin – ja monien käänteiden jälkeen onnistuu siinä. Tarinassa viitataan ohimennen Storoževoin tapaukseen.

Clancy kirjoitti kirjansa ajankohtana, jolloin Storoževoin kapinan oletettiin olleen loikkausyritys.

Luonnollisesti Clancyn tarinasta tuli kuuluisampi kuin sen esikuvasta. Useimmat asiallisetkin artikkelit Storoževoin kapinasta on otsikoitu viittauksella Punaisen lokakuun metsästykseen.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 10. marraskuuta kello 22 asti.

Lähteinä on käytetty muun muassa:

Gregory D. Young: Mutiny on Storozhevoy, A Case Study of Dissent in the Soviet Navy (siirryt toiseen palveluun)

National Interest: In 1975, a Russian Navy Frigate Mutinied. And It Made Tom Clancy's Career (siirryt toiseen palveluun)

Wilhelm Agrell: Sprickor i Järnridån, Svensk underrättelsetjänst 1944-1992, ss. 224-230.

Jakten på stormfågeln (siirryt toiseen palveluun)

Channel 4:n dokumentti Mutiny - The True Story of the Red October

Lue lisää kylmän sodan historiasta:

Tšekkoslovakian miehitys 50 vuotta sitten säikäytti myös suomalaiset – Armeijaa ei kuitenkaan pantu hälytystilaan, ja komentaja lähti mökille

"Pentagonin papereiden" mies Ylelle USA:n ydinsotasuunnitelmista: "Me pidimme suomalaisia erityisen urheina ja suunnittelimme heidän tuhoamistaan"

Pieni vaja itärajan pinnassa on jotain aivan muuta miltä näyttää – pääsimme käymään bunkkerissa, joka on yhä täynnä kylmän sodan aikaisia viestintävälineitä


https://yle.fi/uutiset/3-11575498
 
Tämä oli ainakin itselleni ihan entuudestaan tuntematon juttu. Toimi kuitenkin esikuvana Tom Clancyn Punaisen Lokakuun Metsästykselle...

Itämerellä sattui 45 vuotta sitten hurja takaa-ajo, jossa Neuvostoliiton koneet pommittivat omaa sotalaivaa – ja joka salattiin viimeiseen saakka​

Kapina fregatti Storoževoilla oli kylmän sodan erikoisimpia tapauksia. Sen takana oli matruusien tyytymättömyys ja politrukin hurja suunnitelma.
sotahistoria
7.11. 08:05

Dokkari samasta aiheesta.

 
Sangen dramaattinen Saksojen jakoa kosketteleva valokuva. Berliini juuri vähän ennen kun DDR pystytti muurin. Katuun maalattu valkoinen viiva on kaupungin länsi- ja itävyöhykkeiden välinen raja. Vasemmalla olevat miehet ovat länsiberliiniläisiä poliiseja. Ovat asettuneet rajalinjalle ihmiskilviksi suojelemaan juuri rajan ylittänyttä ja länteen loikannutta itäsaksalaisnaista. Oikealla puolella olevat miehet ovat DDR:n rajamiehiä.

berlinpolice.jpg
 

Amerikkalaisten viimeinen pommari metsästäjä. Huomattavaa on että koneessa oli kuilut aseille. Konekiväärejä ei ollut ollenkaan. Eikä myöskään koskaan nähnyt konfliktia.
Osaan Kutosista laitettiin 20mm Vulcan myöhemmin, tykki tuli keskusasekuiluun joka oli tarkoitettu Genie-ydinohjukselle.
Kone oli melko iso verrattuna vaikka Mirageen tai Drakeniin, tyhjäpaino Hornetin luokkaa. Mielenkiintoinen erikoispiirre olivat erittäin virtaviivaiset 'ylisooniset' lisäsäiliöt. Ne eivät käytännössä lainkaan heikentäneet koneen suoritusarvoja joten niitä kannettiin lähes aina.
640px-F-106B_Delta_Dart.jpg
 
Sangen dramaattinen Saksojen jakoa kosketteleva valokuva. Berliini juuri vähän ennen kun DDR pystytti muurin. Katuun maalattu valkoinen viiva on kaupungin länsi- ja itävyöhykkeiden välinen raja. Vasemmalla olevat miehet ovat länsiberliiniläisiä poliiseja. Ovat asettuneet rajalinjalle ihmiskilviksi suojelemaan juuri rajan ylittänyttä ja länteen loikannutta itäsaksalaisnaista. Oikealla puolella olevat miehet ovat DDR:n rajamiehiä.

Katso liite: 45252
Täytyy arvostaa heidän rohkeuttaan. Ja vielä pistooleilla varustettuna konepistoolimiehiä vastaan.
 
Täytyy arvostaa heidän rohkeuttaan. Ja vielä pistooleilla varustettuna konepistoolimiehiä vastaan.

Läntinen Berliini oli länsivaltojen enklaavi syvällä kommunistiblokin sisällä. Kaupungin turvallisuudesta ja puolustuksesta vastasivat USA:n, Britannian ja Ranskan joukot. Järjestyksenpito kuului Länsi-Berliinin poliisille. Länsi-Saksan Bundeswehrillä ja rajavartiosto BGS:llä ei ollut toimivaltuuksia kaupungissa.
 
Läntinen Berliini oli länsivaltojen enklaavi syvällä kommunistiblokin sisällä. Kaupungin turvallisuudesta ja puolustuksesta vastasivat USA:n, Britannian ja Ranskan joukot. Järjestyksenpito kuului Länsi-Berliinin poliisille. Länsi-Saksan Bundeswehrillä ja rajavartiosto BGS:llä ei ollut toimivaltuuksia kaupungissa.
Mikä mahtoi olla Länsi-Berliinin poliisin tehtävä kylmän sodan kuumettua? G3 käteen ja viimeiseen mieheen kommunisteja vastaan?
 
Back
Top