Ainakaan minun matkustellessani ei ollut samanlaista systeemiä kuin esim. NL:ssä, että sai ajaa vain tiettyjä turisteille sallittuja reittejä. Sama päti myös Tsekkoslovakiaan, Unkariin ja Jugoslaviaan. Myöskään viisumia tai hotellihuonetta ei tarvinnut hankkia etukäteen.
Muistaakseni NL ja Albania olivat tässä matkailuasiassa ns. sosiaalisesti läheisiä. Tosin NLssa pystyi ryhmämatkailemaan varsin vapaasti, kunhan tietyt reunaehdot olivat kunnossa. -84 oli tuntemiani ihmisiä vähän hiton pitkällä bussiturneella NLssa, keski-aasiassa asti ja kertoman mukaan ilman mitään ongelmia. Tottakai koko matkan ajaksi piti palkata matkaopas, ettei linja-auto eksy minnekään.
Jugoslaviassa oli muistaakseni jokin ihme juttu liittyen turistiin ja julkiseen liikenteeseen, siinä oli joku huomioitava asia, mutta en enää jaksa muistaa mikä.
80-luvun puolivälin paikkeilla menin prätkällä Rostockista Länsi-Berliiniin ja sieltä taas Länsi-Saksan suuntaan.
Miten on Albanian matkailun kanssa ollut 80-luvulla, aika harvinaista herkkua. Pahkasiassa muistaakseni kerrottiin, että tervetulleeksi toivotetaan Kalašnikovin latausliikkeellä. Ajelin Jugoslavian läpi, eikä edes jugot olleet valmiita päästämään rajalle. Mitään muita rajoitteita liikkumisen suhteen en muista siellä olleen. Saattaa olla, että rajalla kerrottiin jotain, mutta en sloboa ymmärtänyt.Muistaakseni NL ja Albania olivat tässä matkailuasiassa ns. sosiaalisesti läheisiä. Tosin NLssa pystyi ryhmämatkailemaan varsin vapaasti, kunhan tietyt reunaehdot olivat kunnossa. -84 oli tuntemiani ihmisiä vähän hiton pitkällä bussiturneella NLssa, keski-aasiassa asti ja kertoman mukaan ilman mitään ongelmia. Tottakai koko matkan ajaksi piti palkata matkaopas, ettei linja-auto eksy minnekään.
Jugoslaviassa oli muistaakseni jokin ihme juttu liittyen turistiin ja julkiseen liikenteeseen, siinä oli joku huomioitava asia, mutta en enää jaksa muistaa mikä.
Yksi työkaveri kertoi joskus käyneensä Kaski-Aasian turneilla useampaan otteeseen. Hikistä hommaa sen ajan busseilla. Hänet vain tutkittiin joka rajalla ja välilläkin.
Ryssistä nyt voi uskoa mitä vain, itselläkin oli hyvät mahdollisuudet pieneen rajakahakkaan mulkun ryssätulliukon takia
Ollut varmaan kyllä Aimo Pamaus tuo.Aseriisuntaa Neuvostoliitossa 1984 Severomorskin laivastotukikohdassa. Noin 1000 meritorjunta- ja ilmatorjuntaohjusta räjähti ammusbunkkereissa.
Räjähdykset kesti 5 päivää ja kuolonuhreja oli arviolta 200-300.
Miten vertautuu Beirutin jytkyyn?Aseriisuntaa Neuvostoliitossa 1984 Severomorskin laivastotukikohdassa. Noin 1000 meritorjunta- ja ilmatorjuntaohjusta räjähti ammusbunkkereissa.
Halpa hinta oli se vetovoimatekijä suomalaisille. Kun vei ja möi muassaan farkut, sukkahousut, tai vaikka digitaalisen rannekellon, ostajia ei tarvinnut houkutella ja ruplia sai useamman sentin paksuisen paalin. Suomalaiselle votkaturistille kaikki oli halpaa NL:ssä ja juopoittelu eritoten. Itse kävin Leningradissa vapaaehtoisella bussimatkalla -81. Toisen kerran tarjoteltiin työn puolesta pakkoa kymmenkunta vuotta takaperin ja tilasivat väkisin viisuminkin. Totesin etten lähde, enkä lähtenyt.
En ole koskaan nähnyt mitään arvioita räjähdysvoimasta. CIA:n analyysi tapahtumasta ja sen jälkihoidosta löytyy täältä THE SEVEROMORSK EXPLOSION AND THE SOVIET RESUPPLY EFFORT (cia.gov)
