Toki jos oletetaan että pommituksilla ei saatu mitään aikaiseksi. Pommitukset onnistuessaan tuhosivat teollisuutta, ohjasivat tuotantoa muualle, estivät liikenneyhteyksiä ym. Voi toki olla, että tehokkaampaa olisi voinut olla hankkia ziljoona Mosquitoa ja pommitella öljyteollisuutta, liikenneyhteyksiä ja sähkövoimaloita - tai Victory Bombereita / B-36:ia pudottelemaan Tall Boyta stratosfääristä.
Olennaistahan tuossa on tuo toinen kappale. UK oli menettänyt läjittäin miehiä ensimmäisessä maailmansodassa eikä halua eikä kykyä maihinnousuun pian ollut. Strateginen pommitus vaikutti tehokkaalta ja tappioiden suhteen edulliselta tavalta sotia Saksaa vastaan siihen asti että maihinnousu kyettäisiin tekemään. Se tarjosi mahdollisuuden käyttää UK:n ja USA:n tuotannollis-teknologista ylivoimaa.
Amerikkalaisethan olisivat tehneet maihinnousun Ranskaan mieluummin 1942 tai 1943, molemmat olisivat ehkä olleet jälkikäteen ajateltuna fiksumpia vaihtoehtoja riskeistä huolimatta.
Vuosien 1942-1943 taktisilla koneilla - Thunderbolteilla, Beaufightereillä, Spitfireillä, Mitchelleillä - olisi voinut toki iskeä Ranskan ja Alankomaiden tms. kohteiden kimppuun mutta mitä sillä olisi saatu aikaiseksi? 1944-1945 ero alkoi kuroutumaan Euroopan etäisyyksillä umpeen kun Invaderit. Mustangit ym. tulivat kehiin.
Ehkä jos koko näkokulma olisi ollut valmistautuminen maihinnousuun 1942 tai 1943 taktisista koneista olisi ollut enemmän hyötyä, mutta britit eivät olisi olleet tähän valmiita. Lisäksi strategisia pommittajiakin pystyttiin käyttämään taktisiin ja operatiiviisiin maaleihin.
Nälänhätään ja yhteiskunnallisiin levottomuuksiin vaikuttivat suuresti pommitukset ja lentomiinoitukset, etenkin kun liikenneyhteydet olivat romahtamaisillaan, kaukomerisaarto myös.