Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
...ja tuosta listasta puuttuu ainakin Mirage F2, ja Mirage 3NG (jep, arabialainen numero). Lisäksi Dassaultin versio-tyyppimerkinnöissä ei ole niin minkäänlaista logiikkaa vaan se mikä kirjain tai numero tyyppinimen perään lyödään riippunee siitä onko markkinointihenkilö kietaissut lounaalla aperitiiviksi konjakkia vai armanjakkia.
Sitten on vielä erikseen Milan, ja ulkomaiset kopiot Nesher/Dagger/Finger/Kfir/Cheetah/yms.

Dassault vartioi Aeronavale-monopoliaan erittäin tiukasti. Etendardista ei luovuttu ikinä. Crusader oli pakko hyväksyä, mutta kostoksi Dassault lobbasi kumoon kaikki yritykset korvata se ulkomaisella koneella. Edes puoliksi ranskalainen Jaguar ei kelvannut muinaismuistojen korvaajaksi.
 
Mirage G:stä oli myös Mirage G8 versio, joka alun perin kehitettiin G4:na ja muutettiin protojen valmistusvaiheessa G8-versioksi. Lisäksi ACF:ää kutsuttiin usein Dassault Super Mirageksi. ACF olisi ollut Mach 2.5 kone, mutta projekti keskeytettiin liian kalliina, kun prototyyppi oli jo valmisteilla.
 
Jos Suomi olisikin päätynyt Mirage 2000-5:n, vaikkapa sen vuoksi että McDonalds olisi tyrinyt tarjouksensa tai Finnair ei olisi ollut sen takana? Jos JAS olisi ollut houkutteleva eikä GD olisi tarjonnut C/D Falconia, niin mitäpä olisi käynyt?

Käyttökustannukset olisivat käytännössä todennäköisesti olleet hiukan Hornetia edullisemmat, jolloin ehkä aavistuksen verran rahaa enemmän olisi siirtynyt muiden puolustushaarojen tai Ilmavoimien hankintaan. Mican myötä Ilmavoimilla olisi tehokas tutkaohjus ja pitkän kantaman IP-ohjus. AMRAAM:n kantamaan MICA ei yllä mutta kenties erilaisella doktriinilla hyödyntäen Miragen vahvuuksia - nousunopeutta ja nopeutta - tämä ei olisi loppujen lopuksi iso puute. Onhan MICA kuitenkin merkittävästi parempi kuin Neukkujen, siis Venäjän, R-27 jota käytetään mainoksien ulkopuolella. Lisäksi MICA:n pitkän kantaman IP-ohjus voisi tarjota taktisia etuja joita ei AMRAAM/AIM-9 kombinaatiolla saa.

Le MLU:n myötä Suomen Mirage 2000:n lienee hankittu SCALP-risteilyohjus ja ehkäpä UAE:n Mirage 2000 upgreidien myötä käyttöön olisi tullut Rafalen teknologiaa.

Olisiko ratkaisulla ollut turvallisuuspoliittista merkitystä? Tuskin. Suomi olisi voinut liittyä edelleen EU:n, ehkä hiukan edullisemmin ehdoin. Suomi olisi edelleen NATO:n rauhankumppani, kävisi erinäisissä rauhankumppanuusharjoituksissa sekä nauttisi Nato-option suojaa. Suorat yhteydet USN:n olisivat toki olemattomat mutta onko niillä ollut merkitystä alkuvaiheen innostuksen jälkeen?

Isoin kysymys olisi ollut varmaan Mirage 2000:n ylläpitäminen relevanttina noin 2020-2030 välillä, olisiko Suomi integroinut Meteorin Mirage 2000:n, ehkäpä Intian ja salaa Taiwanin kanssa?

Kuva Random-Google -kuvahausta. Eiköhän Mirage 2000 olisi maalattu vaaleanharmaaksi ysärimuotiin. Lisäksi Super 530D:tä tuskin olisi Suomeen hankittu.

1639769880242.png
 
Viimeksi muokattu:
Brittisotilas vartiossa Brandenburgin portin maastossa. Täytyy sanoa että kypärämalli ei minusta kyllä mitään kauneuskilpailua voittaisi.

267552529_4514241031964698_2385559580269531362_n.jpg

Yksi kylmän sodan traagisimpia ja kuuluisimpia valokuvia. Itäsaksalaiset rajavartijat kantavat pois juuri ampumansa Berliinin muurin ylitystä yrittäneen 18-vuotiaan Peter Fechterin ruumiin 17.8.1962. Hän oli yksi muurin yli 140 uhrista.

268002887_4518593284862806_7195835925253403616_n.jpg
 
"JAS-planet hotar att bli en gökunge i försvarets bo"

(i frasen) (få) en gökunge i boet en person som man har hjälpt fram men som sedan utnyttjar en)

Mitenhän JAS-39A/B Gripen olisi pärjäillyt DX:n voittajana Suomessa? Suomeenhan olisi valittu Gripen A joka olisi sitten upgreidattu (upgreipattu!) C-versioon MLU:n myötä. Suomesta olisi tullut Ruotsin ohella Gripenin pääkäyttäjä jolloin olisi ollut mahdollisuuksia vaikuttaa kehitystyöhön ja osallistua kustannuksiin.

Varmaan iso kysymys on, olisiko sitten C-Gripen ollut kunnianhimoisempi kuin Suomi olisi ollut kehitystyössä mukana ja olisiko tätä ehkä mennyt kaupaksi paremmin muualle?

Joka tapauksessa Gripenillä olisi tietenkin pärjätty rauhanajan oloissa siinä missä Hornetilla. Isoin kysymys olisi koneen pitäminen relevanttina aika-akselilla 2020-2030. Olisiko syntynyt polkuriippuvuus Gripen E:n? Ehkä, koska Suomen teollisuuden sitoutuminen Gripen-projektiin olisi ollut hyvin todennäköisesti eri luokkaa kuin Hornetissa. Tätä kautta myös lobbaus olisi ollut eri luokkaa. Lisäksi Gripen NG olisi taatusti kehitetty ajoissa jotta se olisi ehtinyt osallistua HX:n - tai HX:ää olisi viivytetty niin kauan että Gripen NG olisi valmis.

Tässä vain kuvituskuvana Gripen E Suomen väreissä:

1639911877639.png
 
areena.yle.fi

Kylmän sodan Suomi

Mitä suomettuminen oli? Mitä itselle valehteleminen teki kansakunnalle? Kuinka syvään Suomi painui "rähmälleen" ja mikä kaikki oli välttämätöntä? Vai oliko kysymys menestystarinasta, koska itsenäisyys onnistuttiin säilyttämään? Sarjassa kuljetaan maailmansodan lopusta 1990-luvulle saakka...
areena.yle.fi areena.yle.fi

Vielä vähän aikaa pitää odottaa…
 
Yle haastattelee Suomen Lapissa Novaja Zemljan ydinkokeita havainneita ihmisiä. Etenkin 30.10.1962 laukaistu jytkyjen jytjy Tsar Bomba kolisteli astiakaappeja Suomessa asti.

yle.fi

Maailman hirvittävin jysähdys kuului Utsjoellakin – kaksi saamelaista kertoo, miten historian suurimmat ydinpommit näkyivät Suomessa

Historian suurin ja voimakkain ydinpommiralli pidettiin Neuvostoliiton Novaja Zemljan saaristossa 60 vuotta sitten. Ydinkoesarjan jälkeen ydinaseiden määrä maailmalla väheni, mutta hyvä kehitys on pysähtynyt.
yle.fi yle.fi

Toki YLE muistaa kertoa, että "ne amerikkalaiset vasta räjäyttelivätkin.." vaikka ei se mitenkään asiayhteyteen kuulukaan.
 
skärdis kirjoitti:
Yle haastattelee Suomen Lapissa Novaja Zemljan ydinkokeita havainneita ihmisiä. Etenkin 30.10.1962 laukaistu jytkyjen jytjy Tsar Bomba kolisteli astiakaappeja Suomessa asti.

yle.fi

Maailman hirvittävin jysähdys kuului Utsjoellakin – kaksi saamelaista kertoo, miten historian suurimmat ydinpommit näkyivät Suomessa

Historian suurin ja voimakkain ydinpommiralli pidettiin Neuvostoliiton Novaja Zemljan saaristossa 60 vuotta sitten. Ydinkoesarjan jälkeen ydinaseiden määrä maailmalla väheni, mutta hyvä kehitys on pysähtynyt.
yle.fi yle.fi

Toki YLE muistaa kertoa, että "ne amerikkalaiset vasta räjäyttelivätkin.." vaikka ei se mitenkään asiayhteyteen kuulukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoitatko tätä kappaletta: "Neuvostoliitto räjäytti viimeisen atomipommin ilmakehässä joulupäivänä 1962. Yhdysvallat teki samaan aikaan myös kymmeniä ydinräjäytyksiä ilmakehässä. Suurvallat sopivat ilmakehäkokeiden lopettamisesta, minkä jälkeen kokeet jatkuivat maanalaisina."
Aika neutraalistihan tuossa amerikkalaiset mainittiin, onhan se aivan odotettavaa että osapuoli B vastaa osapuolen A tekemään ydinkokeeseen ydinkokeella. Näin myös todellisuudessa kävi. Tsar Bombasta muistetaan mainita noottikriisi ja YYA-valmistelut.
 
mienkoiv kirjoitti:
areena.yle.fi

Kylmän sodan Suomi

Mitä suomettuminen oli? Mitä itselle valehteleminen teki kansakunnalle? Kuinka syvään Suomi painui "rähmälleen" ja mikä kaikki oli välttämätöntä? Vai oliko kysymys menestystarinasta, koska itsenäisyys onnistuttiin säilyttämään? Sarjassa kuljetaan maailmansodan lopusta 1990-luvulle saakka...
areena.yle.fi areena.yle.fi

Vielä vähän aikaa pitää odottaa…
Klikkaa laajentaaksesi...

Hesari kehuu sarjaa arvostelussaan. Ja jopa muistuttaa lehden itsensä olleen ajoittain täysin rähmällään Kekkosen edessä.

www.hs.fi

Televisioarvostelu | Kylmän sodan Suomi -sarja on hyvä muistutus Suomen häpeällisestä historiasta, jolloin lähes kaikki osallistuivat valehteluun

Puoli-itsenäisen Suomen historia 1945–1991 on perusvarmaa tv-dokumenttisuorittamista, ja erityisen suositeltavaa katsottavaa alle 50-vuotiaille.
www.hs.fi www.hs.fi
 
tulikomento kirjoitti:
Hesari kehuu sarjaa arvostelussaan. Ja jopa muistuttaa lehden itsensä olleen ajoittain täysin rähmällään Kekkosen edessä.

www.hs.fi

Televisioarvostelu | Kylmän sodan Suomi -sarja on hyvä muistutus Suomen häpeällisestä historiasta, jolloin lähes kaikki osallistuivat valehteluun

Puoli-itsenäisen Suomen historia 1945–1991 on perusvarmaa tv-dokumenttisuorittamista, ja erityisen suositeltavaa katsottavaa alle 50-vuotiaille.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä täytyy kyllä välipäivinä katsoa läpi! Pari jaksoa vielä Politiikka-Suomesta ensin
 
Katselin sarjan läpi. Tämä kannattaisi näyttää kaikissa peruskouluissa ja lukioissa.

areena.yle.fi

Kylmän sodan Suomi

Mitä suomettuminen oli? Mitä itselle valehteleminen teki kansakunnalle? Kuinka syvään Suomi painui "rähmälleen" ja mikä kaikki oli välttämätöntä? Vai oliko kysymys menestystarinasta, koska itsenäisyys onnistuttiin säilyttämään? Sarjassa kuljetaan maailmansodan lopusta 1990-luvulle saakka...
areena.yle.fi areena.yle.fi
 
tulikomento kirjoitti:
Hesari kehuu sarjaa arvostelussaan. Ja jopa muistuttaa lehden itsensä olleen ajoittain täysin rähmällään Kekkosen edessä.

www.hs.fi

Televisioarvostelu | Kylmän sodan Suomi -sarja on hyvä muistutus Suomen häpeällisestä historiasta, jolloin lähes kaikki osallistuivat valehteluun

Puoli-itsenäisen Suomen historia 1945–1991 on perusvarmaa tv-dokumenttisuorittamista, ja erityisen suositeltavaa katsottavaa alle 50-vuotiaille.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos hyvästä nostosta!

Hesarin jutun kommenttien tykätyin kirjoitus on tällainen:

"Oma lukunsa rähmälläänolosta oli virallisen Suomen nuiva suhtautuminen veteraaneihin. Vuonna 1964 Talvisodan, tuolloin vielä varsin nuoret, veteraanit viettivät YH:n 25-vuotis muistoa. Valtiovalta yritti estää tuon. Veteraanit kokoontuivat Kontiorannan varuskuntaan vaikka sisäministeri Johannes Virolainen yritti estää tuon. Virolainen kuitenkin sai läpi sen, että veteraaneja ei päästetty ruokailemaan varuskunnan ruokalaan vaan nämä joutuivat ruokailemaan ulkona."

Onko raadilla tietoa tuollaisesta? Jotakin laajempaa taustoitusta jossakin?
 
skärdis kirjoitti:
Kiitos hyvästä nostosta!

Hesarin jutun kommenttien tykätyin kirjoitus on tällainen:

"Oma lukunsa rähmälläänolosta oli virallisen Suomen nuiva suhtautuminen veteraaneihin. Vuonna 1964 Talvisodan, tuolloin vielä varsin nuoret, veteraanit viettivät YH:n 25-vuotis muistoa. Valtiovalta yritti estää tuon. Veteraanit kokoontuivat Kontiorannan varuskuntaan vaikka sisäministeri Johannes Virolainen yritti estää tuon. Virolainen kuitenkin sai läpi sen, että veteraaneja ei päästetty ruokailemaan varuskunnan ruokalaan vaan nämä joutuivat ruokailemaan ulkona."

Onko raadilla tietoa tuollaisesta? Jotakin laajempaa taustoitusta jossakin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä ole tällainen osunut silmään tai korvaan. Se mihin tyypillisesti viitataan on Rafael Paasion tokaisu tyyliin ”mitäs läksitte”.

Ja tähänkin päivään ja some-maailmaan sopii hienosti se, ettei Paasio välttämättä koskaan tuollaista laajasti todeksi tiedettyä sanonut. Voipi olla ettei Virolainenkaan oikeasti veteraaneja ulkoistanut? Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla taustoja.
 
tulikomento kirjoitti:
Katselin sarjan läpi. Tämä kannattaisi näyttää kaikissa peruskouluissa ja lukioissa.

areena.yle.fi

Kylmän sodan Suomi

Mitä suomettuminen oli? Mitä itselle valehteleminen teki kansakunnalle? Kuinka syvään Suomi painui "rähmälleen" ja mikä kaikki oli välttämätöntä? Vai oliko kysymys menestystarinasta, koska itsenäisyys onnistuttiin säilyttämään? Sarjassa kuljetaan maailmansodan lopusta 1990-luvulle saakka...
areena.yle.fi areena.yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Katsoin koko sarjan tänään ja pari jaksoa

areena.yle.fi

Historia: Neuvostoliiton vankileirit

Neuvostoliiton vankileirien, gulagien, historia alkoi vuoden 1917 vallankumouksesta ja ulottui aina Stalinin kuolemaan saakka. Miten Neuvostoliitto loi järjestelmän, jossa 20 miljoonaa ihmistä alistettiin orjatyöhön? Rikasta arkistomateriaalia ja haastatteluja hyödyntävä sarja käy läpi...
areena.yle.fi areena.yle.fi

Tuli mieleen eräs, jonka olisi ehkä hyvä myös tutustua

www.kansanuutiset.fi

Sunnuntaivieras: Älä pelkää kommunismia – tutustu siihen!

Talousjärjestelmä ja yhteiskuntajärjestelmä eivät ole sama asia. Tämä ymmärtäminen mahdollistaa korkeatasoisemman keskustelun kommunismista, toteaa kolumnissaan ensi vuoden alussa Vasemmistonuorten puheenjohtajana
www.kansanuutiset.fi www.kansanuutiset.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top