Kylmän sodan salaisuudet??

Mutta on melko erilainen tehtävä täyttää hiekkasäkkejä, kun väijyä kivääri M91:n kanssa portilla.
Olishan ne vapaaehtoiset, kansalaisvelvollisuuttaan toteuttavat työntekijät kuitenkin olleet suurella todennäköisyydellä sotaveteraaneja, tai ainakin joukossa niitä. Toimenpiteellä olisi voinut olla merkitystäkin valmiuden kannalta.
Tulee mieleen Jalkaväen vuosikirjojen kuvaus ensimmäisistä jääkäripataljoonan kertauksista 1960-luvulla. Paras panssarikauhuampuja oli 40-vuotias traktorikuski, joka alun perin oli joutunut porukkaan intille vuokraamansa traktorinsa kuskina! Sattui kuljettaja vain olemaan sotaveteraani. Edit: taisipa kuitenkin olla kevyt sinko.

Täytyy lukea väitöstä eteenpäin, tuppaa vaan kaikenlaista muuta mielenkiintoista löytymään oheen!
 
Viimeksi muokattu:
Olishan ne vapaaehtoiset, kansalaisvelvollisuuttaan toteuttavat työntekijät kuitenkin olleet suurella todennäköisyydellä sotaveteraaneja, tai ainakin joukossa niitä. Toimenpiteellä olisi voinut olla merkitystäkin valmiuden kannalta.
Kun jatkosotaan mobilisoitiin 17 % kansasta, niin sehän tarkoitti joka kolmas kaikista miehistä, vauvasta vaariin. Ilman muuta nelikymppisissä oli runsaasti veteraaneja. Toisaalta nuoremmatkin oli 80-90 % intin käyneitä, vieläpä ennen v. 1950 50 % pidemmällä palveluajalla. Eli aseita saattoi jakaa miltei kelle vaan; taitoa käyttää niitä löytyi ainakin sen verran ettei tule vahinkoja.
Jalkaväen vuosikirjojen kuvaus ensimmäisistä jääkäripataljoonan kertauksista 1960-luvulla: Paras panssarikauhuampuja oli 40-vuotias traktorikuski, joka alun perin oli joutunut porukkaan intille vuokraamansa traktorinsa kuskina! Sattui kuljettaja vain olemaan sotaveteraani.
Itekin muistan, kuinka PV vuokrasi siviilistä isoihin harjoituksiin traktoreita sekä kuorma-autoja kuskeineen vrk-korvauksella. Viimemainituille kuului luontaisetuna maastomuona sekä telttamajoitus; ei tarvinu olla kipinässä. Iältään ne oli 70-luvulla jo enemmän kuusikymppisiä, siis sodankäyneitä ikäluokkia. Valitettavasti eivät rintamamiehet olleet muodissa Kylmän sodan Suomessa eikä he kokemuksistaan puhuneet. Olis ollu teltassa hiljaista, kun saman aselajin veteraani olis alkanu muistelemaan. Puolustusvoimiessa heidän panostaan ei koskaan unohdettu.
 
Kun jatkosotaan mobilisoitiin 17 % kansasta, niin sehän tarkoitti joka kolmas kaikista miehistä, vauvasta vaariin. Ilman muuta nelikymppisissä oli runsaasti veteraaneja. Toisaalta nuoremmatkin oli 80-90 % intin käyneitä, vieläpä ennen v. 1950 50 % pidemmällä palveluajalla. Eli aseita saattoi jakaa miltei kelle vaan; taitoa käyttää niitä löytyi ainakin sen verran ettei tule vahinkoja.

Itekin muistan, kuinka PV vuokrasi siviilistä isoihin harjoituksiin traktoreita sekä kuorma-autoja kuskeineen vrk-korvauksella. Viimemainituille kuului luontaisetuna maastomuona sekä telttamajoitus; ei tarvinu olla kipinässä. Iältään ne oli 70-luvulla jo enemmän kuusikymppisiä, siis sodankäyneitä ikäluokkia. Valitettavasti eivät rintamamiehet olleet muodissa Kylmän sodan Suomessa eikä he kokemuksistaan puhuneet. Olis ollu teltassa hiljaista, kun saman aselajin veteraani olis alkanu muistelemaan. Puolustusvoimiessa heidän panostaan ei koskaan unohdettu.
Meillä oli harjoituksessa juuri tällainen, oli kersantti arvoltaan, mitään tarinoita ei kuultu kuitenkaan
 
Three tanks from the three nations that protected West Berlin during the Cold War. This photograph was taken on the 11th October 1962 during a demonstration on the Grunewald training area. From right to left we have an AMX-13 from the French 11e Regiment de Chasseurs a Cheval, a British Centurion from C Squadron, 4th Royal Tank Regiment, and an American M48 from Company F, 40th Armor Regiment.
242833673_931231521084140_3142921240793992220_n.jpg
 
Sattumoisin satunnainen googletus toi tällaisen esille.
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/01/kr4_1972.pdf

Sivulta 16 lähtien nimittäin Ruotsin armeijan silloisen vahvuuden mukaisia prikaateja miesmäärineen ja aseistuksineen. Moneen kertaan on täällä todettu, että kyllä on länsinaapuri ollut vahva, ja vain alleviivaa nykyistä surkeutta.
Mikä mielenkiintoista, joukkojen perusase on ollut konepistooli. Siis 9 mm. Tarvetta ollut vaikuttaa pidemmälle muullakin kuin ryhmäaseella, koska AK 4 tulossa korvaamaan.
Ja kevyet heittimet jäämässä vain paikallispuolustuksen tai savutuskäyttöön. Raskaita ollut pataljoonatasolla. Veikkaan, että jossain vaiheessa kevyt heitin on palautettu?
 
Minä en saa kyllä oikein mitään noista numeroista stemmaamaan, ja tarvitsen kyllä apua myös lyhenteiden kanssa: mikä on GMPB( G missile patrol boat .. -ko) ?
Mielenkiintoista sekin, että Suomi on kyllä jollain tavalla laskettu mukaan vihreään puoleen, mutta vaikka Tanskan salmet näyttää olevan miinoitettu, Suomenlahtea ei (tosin tuossa varmaankin kuvataan ylemmän kuvan sivustan varmistamista .. mutta miksi sitten Suomen 6x GMPB(mikä lieneekään) on huomionarvoinen tekijä.. ).
 
Minä en saa kyllä oikein mitään noista numeroista stemmaamaan, ja tarvitsen kyllä apua myös lyhenteiden kanssa: mikä on GMPB( G missile patrol boat .. -ko) ?
Mielenkiintoista sekin, että Suomi on kyllä jollain tavalla laskettu mukaan vihreään puoleen, mutta vaikka Tanskan salmet näyttää olevan miinoitettu, Suomenlahtea ei (tosin tuossa varmaankin kuvataan ylemmän kuvan sivustan varmistamista .. mutta miksi sitten Suomen 6x GMPB(mikä lieneekään) on huomionarvoinen tekijä.. ).

Joo, ohjusveneitä tarkoittaa.
 
Minä en saa kyllä oikein mitään noista numeroista stemmaamaan, ja tarvitsen kyllä apua myös lyhenteiden kanssa: mikä on GMPB( G missile patrol boat .. -ko) ?
Mielenkiintoista sekin, että Suomi on kyllä jollain tavalla laskettu mukaan vihreään puoleen, mutta vaikka Tanskan salmet näyttää olevan miinoitettu, Suomenlahtea ei (tosin tuossa varmaankin kuvataan ylemmän kuvan sivustan varmistamista .. mutta miksi sitten Suomen 6x GMPB(mikä lieneekään) on huomionarvoinen tekijä.. ).
Ja vain 8 prikaatia kun oikeasti tais olla 27.
 
Ja vain 8 prikaatia kun oikeasti tais olla 27.
Ja 6 ohjusvenettä .. miten; 4x Tuima lk, tai 4x Helsinki, ja/tai 4x Rauma . Ei oikein saa kuuden veneen settiä noista, ellei sitten kesken esim. Helsinki -luokan valmistumisen oteta lukumääriä. *

MBT lukumääräkin on outo, periaatteessa panssarivaunuiksi/-ajoneuvoiksi, laajasti ajateltuna, jotenkin voisi laskea noin 300 härveliä joskus 70-80 vaihteessa. Tässä olisi siis mukana T-55/55K (joka olisi ainoa "MBT" määritelmään jotenkin mahtuva) , T-54, PT-76, SU-57-2, siltavaunut, hinausvaunut, BTR-50 versiot, sekä nuljukumit.

* edit: jaa ... hetkinen, jos kyseessä onkin tykkiveneet + Tuima luokka.
 
Ja 6 ohjusvenettä .. miten; 4x Tuima lk, tai 4x Helsinki, ja/tai 4x Rauma . Ei oikein saa kuuden veneen settiä noista, ellei sitten kesken esim. Helsinki -luokan valmistumisen oteta lukumääriä. *

MBT lukumääräkin on outo, periaatteessa panssarivaunuiksi/-ajoneuvoiksi, laajasti ajateltuna, jotenkin voisi laskea noin 300 härveliä joskus 70-80 vaihteessa. Tässä olisi siis mukana T-55/55K (joka olisi ainoa "MBT" määritelmään jotenkin mahtuva) , T-54, PT-76, SU-57-2, siltavaunut, hinausvaunut, BTR-50 versiot, sekä nuljukumit.

* edit: jaa ... hetkinen, jos kyseessä onkin tykkiveneet + Tuima luokka.
Suomi alkoi julkistaa vahvuuksia vasta jossain 80/90-lukujen taitteessa. Siihen saakka on vain arvailtu.
 
Ja 6 ohjusvenettä .. miten; 4x Tuima lk, tai 4x Helsinki, ja/tai 4x Rauma . Ei oikein saa kuuden veneen settiä noista, ellei sitten kesken esim. Helsinki -luokan valmistumisen oteta lukumääriä. *

MBT lukumääräkin on outo, periaatteessa panssarivaunuiksi/-ajoneuvoiksi, laajasti ajateltuna, jotenkin voisi laskea noin 300 härveliä joskus 70-80 vaihteessa. Tässä olisi siis mukana T-55/55K (joka olisi ainoa "MBT" määritelmään jotenkin mahtuva) , T-54, PT-76, SU-57-2, siltavaunut, hinausvaunut, BTR-50 versiot, sekä nuljukumit.

* edit: jaa ... hetkinen, jos kyseessä onkin tykkiveneet + Tuima luokka.
Luulen että lukumäärä 6 = 4 Tuimaa + 2 Turunmaa tykkivenettä sillä noiden muidenkin maiden luvut täsmää vasta kun lasketaan kaikki varsinaiset taistelukykyiset alukset yhteen.

edit: olit jo itsekin päätellyt samaa.
 
Juu, hävittäjien määrä tuli julkiseksi Hornetin myötä ja panssarien Leopardin myötä.
Ja mm. Saksasta 90-luvun alussa tehtyjä hankintoja sekä meikäläistä vanhempaa tykkikalustoa pystyi erilaisista lähteistä päättelemään melko kattavasti. ETYJ:n ja YK:n kautta alkoi myös tippua tietoa 90-luvulla. Hiljalleen kokonaisuus avautui. Ensin tietoa toimitettiin ulkomaille ja ehkä vuosikymmenen viiveellä myös kotimaan kansalaisille.
 
Luulen että lukumäärä 6 = 4 Tuimaa + 2 Turunmaa tykkivenettä sillä noiden muidenkin maiden luvut täsmää vasta kun lasketaan kaikki varsinaiset taistelukykyiset alukset yhteen.

edit: olit jo itsekin päätellyt samaa.
Ensimmäinen painos oli vuodelta 1985 joten siinä pitäisi näkyä Tuimien lisäksi ainakin yksi Helsinki.
 
Back
Top