Kylmän sodan salaisuudet??

Ainakin Kekkosen päiväkirjoista löytyy kohtia, joissa presidentti väheksyi puolustusvoimia ja kykyä puolustaa Suomea. Kekkosen ajattelun keskiössä ilmeisesti oli, että kolmas maailmansota käytäisiin ydinasein ja siinä kuviossa pienen Suomen PV:llä ei olisi mitään jakoa. UKK ilmeisesti myös näki niin, että ryssä olisi ottanut meidät väkisin jos olisi niin päättänyt tehdä. Länneltä ei apuja olisi tullut. Viimeistään 1968 Tsekkoslovakian miehitys teki hänestä pessimistin.
Varmaankin se noin oli. Vielä 1960-luvun alussa hän piti Kouvolassa turvallisuuspolitiikkaa käsitelleen vaalipuheen, jossa puolustusvoimien roolia ulkopolitiikan tukena pidettiin tärkeänä. Myöhemmin hän kuitenkin kielsi siteeraamasta tuota puhetta, ja puhui puolustusvoimista "viihdytyslaitoksena," jonka tehtävä on lähinnä pitää kansassa yllä reipasta mielialaa.
 
Mikä muutes siinä oli, kun ymmärtääkseni Kekkonen oli aikamoisesti välillä PV:n kanssa tukkanuottaisilla ja koitti kampittaa puolustusvoimien hankkeita ja erityisesti ilmavoimien hankkeita ja leikata puolustusta?
Ymmärtääkseni kyse oli myös henkilösuhteista eli UKK ylipäällikkönä halusi todellakin olla päällikkö, ja jos upseeri edes jollakin tasolla asettui poikkiteloin Ukon ajatusten - tai oletettujen aatosten - kanssa, niin ei hyvä heilunut.
 
Mikä muutes siinä oli, kun ymmärtääkseni Kekkonen oli aikamoisesti välillä PV:n kanssa tukkanuottaisilla ja koitti kampittaa puolustusvoimien hankkeita ja erityisesti ilmavoimien hankkeita ja leikata puolustusta?
Ainakin Kekkosen päiväkirjoista löytyy kohtia, joissa presidentti väheksyi puolustusvoimia ja kykyä puolustaa Suomea. Kekkosen ajattelun keskiössä ilmeisesti oli, että kolmas maailmansota käytäisiin ydinasein ja siinä kuviossa pienen Suomen PV:llä ei olisi mitään jakoa. UKK ilmeisesti myös näki niin, että ryssä olisi ottanut meidät väkisin jos olisi niin päättänyt tehdä. Länneltä ei apuja olisi tullut. Viimeistään 1968 Tsekkoslovakian miehitys teki hänestä pessimistin.
Varmaankin se noin oli. Vielä 1960-luvun alussa hän piti Kouvolassa turvallisuuspolitiikkaa käsitelleen vaalipuheen, jossa puolustusvoimien roolia ulkopolitiikan tukena pidettiin tärkeänä. Myöhemmin hän kuitenkin kielsi siteeraamasta tuota puhetta, ja puhui puolustusvoimista "viihdytyslaitoksena," jonka tehtävä on lähinnä pitää kansassa yllä reipasta mielialaa.
Ymmärtääkseni kyse oli myös henkilösuhteista eli UKK ylipäällikkönä halusi todellakin olla päällikkö, ja jos upseeri edes jollakin tasolla asettui poikkiteloin Ukon ajatusten - tai oletettujen aatosten - kanssa, niin ei hyvä heilunut.
Tämä on poliittisen historian tutkimaton alue nimenomaan kokonaisuutena. Hyvinkin paljon on listattu yksittäisiä asioita tai toimijoita, jotka Kekkonen vuosien mittaan tyrmäsi. Ja kyllä, edellä olevissa lainauksissa on perää. Toisaalta olen tavannut asioita tuntevia henkilöitä, joiden mielestä Kekkonen viime kädessä oli kuitenkin "isänmaan mies". Eli yritetäänpä pieni suppea yhteenveto:

Kekkonen oli ekalla kaudellaan heikko yhden äänen pressa. Mutta valtiollakaan ei ollut varaa hankkia paljon mitään eikä Kekkonen puuttunut puolustusasioihin. Pohjan myöhemmälle yhteistoiminnan puutteelle rakensi PV itse, kun komentajiksi valikoitui kaksi täysin sopimatonta kenraalia peräkkäin; siis Heiskanen ja Simelius. Nliitto oli suhteellisesti ehkä vahvimmillaan 60-luvulla, jolloin Kekkonen ilmeisesti uskoi idän kopulta voittavan suurvaltojen kaksinkamppailun. Voittajan puolella kannatti olla, olimme oppineet sodista. Puolustusvoimatkaan eivät lisänneet poliitikkojen luottamusta, kun sotaharjoituksissa paukuteltiin taktisia ydinaseita ja rerservipataljoonat urhoollisesti vaan teki vastahyökkäyksiä kuvitteellisen karrelle palaneen puolustusaseman läpi. Nykyaikaisen sodankäynnin kuva oli siis ihan väärä, jonka siviilitkin huomasivat. Kekkonen seurasi tarkoin asioita ja 60-luvun uutiskuvissa hänet nähtiin usein sotaharjoituksiin tutustumassa.

Toisaalta kaikessa hääränneen Kekkosen toimintaan vaikuttivat ihmiset hänen ympärillään. Nykyisen kaltaisia avustajaverkostoja ei vielä ollu, niin edellä mainitun v. 1965 Kouvolan puheen kirjoitti siviiliin siirtynyt eversti evp ja valtiotieteen tohtori Risto Hyvärinen. Hän oli silloin UM:n poliittisen osaston päällikkö. Puheen kiistanalainen kohta kuului; "Puolustusvoimat tukee ulkopolitiikaamme pelkällä olemassa olollaan, tietenkin sitä paremmin, mitä tehokkaanmat ne ovat." Myöhemmin avustajiksi sekä keskustelukumppaneiksi siilaantui yhteiskunnan vasemman laidan edustajia, joiden pasifistiset näkemykset saivat sijaa myös UKK:n toiminnassa.

Kokonaan tutkimaton alue on, mistä johtuu, että puolustusmenomme ovat näin pienet? Eihän mitään erillisrahoja pitäisi tarvita vaan kulloinkin tarvittavat sotavehkeet ostetaan vuotuisislla määrärahoilla. Meidän menomme ovat lähes aina olleet se noin 1.3 - 1,5 % bkt:sta, kun taas muu maailma käytti 3-5 %. Nämä kulut nousivat 2 prossaan kun oli pakko ostaa höyry-Migit. Tarkoitus oli, että ne pysyvästi jäisivät ainakin tälle tasolle ja asiasta oli jo varsin laaja yksimielisyys. Kepukaan ei pannut vastaan eikä vasemmistolta tarvinu kysyä kun ne oli oppositiossa. Tai enemmänkin: demarit täysin hajalla eikä SKDL vielä kelvannut hallitusvastuuseen edes ajatuksissa.

Mutta yksi mies ei ollut sanonut mielipidettään: Kekkonen asian lopulta kaatoi eli häntä voimme syyttää liian pienistä puolustusrahoista. Sillä kertaa rahat tarvittiin Saimaan kanavan korjaamiseen, joka hyödytti nimenomaan kepun vahvaa kannatusaluetta. Jatkossa määrärahojen nostaminen osoittautui mahdottomaksi, kun kaikki hallinnonalat pitivät kiinni omista siivuistaan. Asiaan voi tutustua Pertti Salmisen väikkäristä ja Simeliuksen muistelmissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on poliittisen historian tutkimaton alue nimenomaan kokonaisuutena. Hyvinkin paljon on listattu yksittäisiä asioita tai henkiköitä', jotka Kekkonen vuosien mittaan tyrmäsi. Ja kyllä, edellä olevissa lainauksissa on perää. Toisaalta olen tavannut asioita tuntevia henkilöitä, joiden mielestä Kekkonen viime kädessä oli kuitenkin "isänmaan mies". Eku yritetäänpä pieni suppea yhteenveto:

Kekkonen olu ekalla kaudellaan heikko yhden äänen pressa. Mutta valtiollakaan ei ollut varaa hankkia paljon mitään eikä Kekkonen puuttunut puolustusasioihin. Pohjan myöhemmälle yhteistoiminnan puutteelle rakensi PV itse, kun komentajiksi valikoitui kaksi täysin sopimatonta kenraalia peräkkäin; siis Heiskanen ja Simelius. Nliitto oli suhteellisesti ehkä vahvimmillaan 60-luvulla, jolloin Kekkonen ilmeisesti uskoi idän kopulta voittavan suurvaltojen kaksinkamppailun. Voittajan puolella kannatti olla, olimme oppineet sodista. Puolustusvoimatkaan eivät lisänneet poliitikkojen luottamusta, kun siotaharjoituksissa paukuteltiin taktisia ydinaseita ja rerservipataljoonat urhoollisesti vaan teki vastahyökkäyksiä kuvitteellisen karrelle palaneen puolustusaseman läpi. Nykyaikaisen sodankäynnin kuva oli siis ihan väärä, jonka siviilitkin huomasivat.

Toisaalta kaikessa hääränneen Kekkosen toimintaan vaikuttivat ihmiset hänen ympärillään. Nykyisen kaltaisia avustajaverkostoja ei viekö ollu, niin edellä mainitun Kouvolan puheen kirjoitti siviiliin siirtynyt eversti evp Risto Hyvärinen. Hän oli silloin UM:n poliittisen osaston päällikkö. Puheen kiistanalainen kohta kuului; "Puolustusvoimat tukee ulkopolitiikaamme pelkällä olemassa olollaan, ttietenkin sitä paremmin, mitä tehokkaanmat ne ovat." Myöhemmin avustajiksi sekä keskustelukumppaneiksi siilaantui yhteiskunnan vasemman laidan edustajia, joiden pasifistiset näkemykset saivat sijaa myös UKK:n toiminnassa.

Kokonaan tutkimaton alue on, mistä johtuu, että puolustusmenomme ovat näin pienet. Eihän mitään erillisrahoja pitäisi tarvita vaan kulloinkin tarvittavat sotavehkeet ostetaan vuotuisislla määrärahoilla. Meidän menomme ovat lähes aina olleet se noin 1.3 - 1,5 % bkt:sta, kun taas muu maailma käytti 3-5 %. Nämä kulut nousivat 2 prossaan kun oli pakko ostaa höyry-Migit. Tarkoitus oli, että ne pysyvästi jäisivät ainakin tälle tasolle ja asiasta oli jo varsin laaja yksimielisyys. Kepukaan ei pannut vastaan eikä vasemmistolta tarvinu kysyä kun ne oli oppositiossa. Tai enemmänkin: demarit täysin hajalla eikä SKDL vielä kekvannut hallitusvastuuseen edes ajatuksiassa.

Mutta yksi mies ei ollut sanonut mielipidettään: Kekkonen asian lopulta kaatoi eli häntä voimme syyttää liian pienistä puolustusrahoista. Sillä kertaa rahat tarvittiin Saimaan kanavan korjaamiseen, joka hyödytti nimenomaan kepun vahvaa kannatusaluetta. Jatkossa määrärahojen nostaminen osoittautui mahdottomaksi, kun kaikki hallinnonalat pitivät kiinni omista siivuistaan. Asiaan voi tutustua Pertti salmisen väikkäristä ja Simeliuksen muistelmissa.
Niin Kekkosen kuin hänen jälkeensä tulleidenkin kohdalla käännytään liian helposti päättelemään että kun poliitikon X ollessa asian kannalta merkityksellisessä tehtävässä Y ei puolustukseen panostettu omasta mielestä tarpeeksi niin kyseessä oli ilman muuta KGB:n yhteistoimintamies/nainen/henkilö. Mahdollisia selityksiä asialle on luonnollisesti paljon muitakin. Ehkä typeriäkin mutta silti todellisia. Päätöksillä on aina moninaisia seuraamuksia ja hyvää tarkoittaenkin on saatettu välillisesti tehdä oma maali tai muuten pelata itänaapurin pussiin.

Tämähän ei toki tarkoita etteivätkö KGB ynnä muut vastaavat toimijat olisi hekin vedelleet Suomessa omista naruistaan. Pientä malttia voisi kuitenkin käyttää ja odottaa muutakin kuin omaa ideologiaa tukevia suuntaa antavia aihetodisteita ennen kuin ketään aletaan nimeltä syytellä. Vastapuolen demonisointi ja muu liioittelu ovat aina olleet osa poliittista keskustelua mutta joku tolkku siinäkin. Noitavainot eivät oikein ole tätä päivää ( Twitter säännön vahvistavana poikkeuksena ). Mitä Kekkoseen tulee niin olihan hänellä mm. oma kiitollisuudenvelkansa itänaapurin suuntaan mutta varsinaisia konnia lähtisin kaivelemaan sieltä korviin kuiskuttajien puolelta. Kärkinimen epäileminen on aina helpoin ja suoraviivaisin ratkaisu mutta varsin kyseenalainen jos ei edes tiedetä keitä kaikkia on ollut pelissä mukana.
 
Kannattaa myös lukea Lasse Lehtisen väitöskirja tai sen kevyempi versio "Minä ja Kekkonen". Siinä kerrotaan myös PV:n ja Kekkosen suhteista.
 
Pentti Airion Yrjö Keinosta käsittelevästä kirjasta.

Katso liite: 62646
Olen lukenut Keinosesta kertovan kirjan. En muista oliko juuri tämä. Kovin mairittelevaa kuvaa kyseisestä herrasta ei kirja minulle jättänyt. Työnkuvaan kuului mm. varuskuntien katselmukset. Keinosta kiinnosti huomattavan paljon enemmän hiihto tai muu urheilu näilläkin vierailuilla kuin virkatehtävät.

Tuokin @tulikomento lainaus kirjasta yllä lähinnä puistattaa.
 
Olen lukenut Keinosesta kertovan kirjan. En muista oliko juuri tämä. Kovin mairittelevaa kuvaa kyseisestä herrasta ei kirja minulle jättänyt. Työnkuvaan kuului mm. varuskuntien katselmukset. Keinosta kiinnosti huomattavan paljon enemmän hiihto tai muu urheilu näilläkin vierailuilla kuin virkatehtävät.

Tuokin @tulikomento lainaus kirjasta yllä lähinnä puistattaa.
Paljon tuota sen hiihtoa korostettiin mutten pahana pidä jos komentaja virkamatkallaan käy hiihtolenkin päivässä ihan esimerkinkin vuoksi. Tahtoo nuo asiat värittyä ja aina on joku läski ruikuttamassa. Näinhän se nykyäänkin menee.
Enemmän Keinosessa häiritsee että mies oli noin totaalisen itään päin rähmällään kuten tuo lainaus kuvastaa.
 
Paljon tuota sen hiihtoa korostettiin mutten pahana pidä jos komentaja virkamatkallaan käy hiihtolenkin päivässä ihan esimerkinkin vuoksi. Tahtoo nuo asiat värittyä ja aina on joku läski ruikuttamassa. Näinhän se nykyäänkin menee.
Enemmän Keinosessa häiritsee että mies oli noin totaalisen itään päin rähmällään kuten tuo lainaus kuvastaa.
Komentajissa on ollut muitakin kovia urheilumiehiä, mutta kenenkään muun ei kerrota laiminlyöneen virkatehtäviään sen vuoksi. Toki siinä voi olla liioittelua, mutta monen todistajan mukaan hiihto oli Keinoselle aika pakkomielteistä.
 
Komentajissa on ollut muitakin kovia urheilumiehiä, mutta kenenkään muun ei kerrota laiminlyöneen virkatehtäviään sen vuoksi. Toki siinä voi olla liioittelua, mutta monen todistajan mukaan hiihto oli Keinoselle aika pakkomielteistä.

Keinonenhan kehitteli itselleen sen ikähyvityssysteemin, joka takasi että PV:n hiihtomestaruus tulisi aina hänelle. No, Rajavartiolaitos palautti Keinosen takaisin maan pinnalle. Ex-kaukopartiomies, Rajakoulun johtaja eversti Eero Naapuri peittosi 60-luvulla Keinosen ainakin kertaalleen.
 
Brittiarmeijan sotapoliisi muistelee mitenkä leikki kissaa ja hiirtä Länsi-Saksassa toimineiden neukkujen yhteysupseereiden (sotilastiedustelu) kanssa.

 
Maastontiedustelua.


Jos Lontoon murre sujuu, niin tässä asiaan liittyvä artikkeli siitä mitenkä neuvostoarmeijan karttoja alkoi 1980-luvun lopulla päätyä länteen.

 
Jos Lontoon murre sujuu, niin tässä asiaan liittyvä artikkeli siitä mitenkä neuvostoarmeijan karttoja alkoi 1980-luvun lopulla päätyä länteen.


Varsovan liiton hajottua noita karttoja jäi itäiseen Eurooppaaan aika läjät. Monta vuotta niitä sai vapaasti latailla mm. muutamalta tsekkiläiseltä saitilta. Suomestakin oli mielenkiintoisia detaljikarttoja. Afrikasta jne. silloin parhaat saatavissa olevat monilta alueilta. Nykyisin noita saa latailtua muutaman jenkkiyliopiston online-arkistoista korkealaatuisina skannauksina.
 
Back
Top