Kysymys- ja vastaustopiikki

[Tvälups]

Sepeteus jatkaa tiedettyään Rudolf Hessin alter egon.

 

[Sepeteus]

Siirrytäämpä sitten lentoliikenteestä viestiliikenteeseen.

Kuka kehitti Kyynelradioissa käytetyn salausjärjestelmän, joka perustui kirjaimien sekoittamiseen?

 

[Vonka]

Siirrytäämpä sitten lentoliikenteestä viestiliikenteeseen.

Kuka kehitti Kyynelradioissa käytetyn salausjärjestelmän, joka perustui kirjaimien sekoittamiseen?

Paavo Velander. Hagelinin koneen pohjalta.

 

[Sepeteus]

Siirrytäämpä sitten lentoliikenteestä viestiliikenteeseen.

Kuka kehitti Kyynelradioissa käytetyn salausjärjestelmän, joka perustui kirjaimien sekoittamiseen?

Paavo Velander. Hagelinin koneen pohjalta.

Lähteeni antaa tälle eri isän, tuohon aikaan sotilasmestarin. Jatkakaa.

 

[Vonka]

Ei noista ensimmäisistä teekkareista ja radioamatööreistä kukaan muu varmaan ollut vääpelin tai sotilasmestarin arvoinen kuin Ragnvald "Rankku" Lind, joka myöhemmin totteli nimeä Lautkari. Taisi lopulta olla majuri.

Kokeilen siis "Rankkua" hakuammuntana.

 

[Sepeteus]

Ei noista ensimmäisistä teekkareista ja radioamatööreistä kukaan muu varmaan ollut vääpelin tai sotilasmestarin arvoinen kuin Ragnvald "Rankku" Lind, joka myöhemmin totteli nimeä Lautkari. Taisi lopulta olla majuri.

Kokeilen siis "Rankkua" hakuammuntana.

Ei tunnu vielä tämäkään osuvan lähteeseeni, katsellaan iltaan asti löytäisikö kukaan.

 

[Sepeteus]

Ei noista ensimmäisistä teekkareista ja radioamatööreistä kukaan muu varmaan ollut vääpelin tai sotilasmestarin arvoinen kuin Ragnvald "Rankku" Lind, joka myöhemmin totteli nimeä Lautkari. Taisi lopulta olla majuri.

Kokeilen siis "Rankkua" hakuammuntana.

Ei tunnu vielä tämäkään osuvan lähteeseeni, katsellaan iltaan asti löytäisikö kukaan.

Niin, Lassi Saressalon "Päämajan kaukopariot jatkosodassa" kertoo menetelmän kehittäjäksi ja ehdottajaksi sotilasmestari Alvar Ahosen. Tämän "Allun" mainitsee myös radioamatööri Sakari Pajunen. Radiohistoria-sivusto mainitsee että tämä salausjärjestelmä oli tarkemmin suojeltava kuin itse radio, jossa muuten ei ollut itsetuhojärjestelmää legendoista huolimatta. Sinne kun ei sellaista mahtunut, tiukka paketti. http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1350806757

Kysymyskin taisi olla vähän heikko, mutta kysynpä sitten jatkona Kyyneleestä, millaisille yhteysetäisyyksille päästiin? Vastaus joko kilometreissä tai kaupunkien välisenä ilmaistuna, Helsingistä lähtien (esim Hki-Hyvinkää).

 

[baikal]

120-150 kilometriä? Olisiko ollut niin, että aluksi päästiin 80 km, noin, ja kun kehitettiin järjestelmää, niin päästiin ehkä parhaimmillaan: Joensuu-Mikkeli?

 

[Sepeteus]

120-150 kilometriä? Olisiko ollut niin, että aluksi päästiin 80 km, noin, ja kun kehitettiin järjestelmää, niin päästiin ehkä parhaimmillaan: Joensuu-Mikkeli?

Ei riitä, 100 - 200 km oli kai aivan normaali yhteysväli, jolla kuuluvuus oli parhaimmillaan.

 

[Tvälups]

400-500km taivaankannen asennosta riippuen, esim. pilvikerrokset heijastivat signaalia eri tavoin.

Radioasemia (vastaanotto-) oli hajasijoitettuna pitkin Suomenniemeä. Tällä varmistettiin, että jokin asema sai aina napattua lähetyksen, riippumatta siitä millä etäisyydellä lähettävä Sirad kulloinkin oli.

 

[Sepeteus]

400-500km taivaankannen asennosta riippuen, esim. pilvikerrokset heijastivat signaalia eri tavoin.

Radioasemia (vastaanotto-) oli hajasijoitettuna pitkin Suomenniemeä. Tällä varmistettiin, että jokin asema sai aina napattua lähetyksen, riippumatta siitä millä etäisyydellä lähettävä Sirad kulloinkin oli.

Alkaa lähestyä.

 

[Vonka]

Kysymyskin taisi olla vähän heikko, mutta kysynpä sitten jatkona Kyyneleestä, millaisille yhteysetäisyyksille päästiin?

Kysymys oli loistava. Ollessani retkimaastossa en voinut edes Internetistä yrittää. Lähellä käytiin: Velander kehitti salakirjoituskoneen. Peeriaatteessa samantapainen systeemi kai.

http://www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies/vm2_11/Laiho-Vihinen_Mirri_vm2_11.pdf

Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu! Jos sot. mest Ahonen teki keksinnön, on hyvä, että asia on dokumentoitu painoteokseen.

Painoteokset ovat merkittäviä. World Wide Waste usein fuulaa.

Kantamaan en vastaa, kun en tiedä.

 

[Tvälups]

400-500km taivaankannen asennosta riippuen, esim. pilvikerrokset heijastivat signaalia eri tavoin.

Radioasemia (vastaanotto-) oli hajasijoitettuna pitkin Suomenniemeä. Tällä varmistettiin, että jokin asema sai aina napattua lähetyksen, riippumatta siitä millä etäisyydellä lähettävä Sirad kulloinkin oli.

Alkaa lähestyä.

600-700km Arkangelin maastosta taisi kaukaisimmat kusot kuulua.

 

[Sepeteus]

400-500km taivaankannen asennosta riippuen, esim. pilvikerrokset heijastivat signaalia eri tavoin.

Radioasemia (vastaanotto-) oli hajasijoitettuna pitkin Suomenniemeä. Tällä varmistettiin, että jokin asema sai aina napattua lähetyksen, riippumatta siitä millä etäisyydellä lähettävä Sirad kulloinkin oli.

Alkaa lähestyä.

600-700km Arkangelin maastosta taisi kaukaisimmat kusot kuulua.

No niin sieltähän se tuli. Tuo Saressalon kirja kertoo yhteyksiä saadun jopa n. 700 kilometrin etäisyydeltä välillä Helsinki - Rovaniemi.

Tvälups jatkaa

 

[Bodyguard]

Saisko uutta kyssäriä, ettei tämä taas unohdu....

 

[Tvälups]

Persikka! Niinpäs vain unehtuikin.

Missä maissa Suomi-konepistoolia on (virallisesti) valmistettu?

 

[Bodyguard]

Persikka! Niinpäs vain unehtuikin.

Missä maissa Suomi-konepistoolia on (virallisesti) valmistettu?

Suomen lisäksi lisenssillä Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä.

 

[Tvälups]

Se tuli kuin apoteekin hyllyltä, joten ollos hyvä Bodyguard ja jatka ketjua:

 

[Bodyguard]

Mennäänpä taas merelle. Mikä on suurin pelkästään tykkitulella upotettu laiva?

 

[fulcrum]

Taisteluristeilijä HMS Hood, 1941, standardi-uppouma muistaakseni n. 42 000 tonnia. Bismarck oli isompi, mutta siihen osui myös torpedoja.

Yritin miettiä onko jotain supertankkeria upotettu tykkitulella muttei tullut mieleen. Yhtään näin isoa lentotukialusta ei ainakaan upotettu pelkästään tykkitulella.