Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Taisteluristeilijä HMS Hood, 1941, standardi-uppouma muistaakseni n. 42 000 tonnia. Bismarck oli isompi, mutta siihen osui myös torpedoja.

Yritin miettiä onko jotain supertankkeria upotettu tykkitulella muttei tullut mieleen. Yhtään näin isoa lentotukialusta ei ainakaan upotettu pelkästään tykkitulella.

Sieltähän se tuli. HMS Hood tosiaan on suurin koskaan pelkästään tykkitulella upotettu laiva. Fulcrum jatkaa...
 
Mjaah. Heitänpä hankalahkon knopin historian hämärissä: 1200-luvulla mongolit rupesivat valtaamaan Kiinan Song-keisarikuntaa, maailman rikkainta valtiota. Song-keisarilla oli käytössään valtava ja hyvin varustettu armeija, joka oli usein kuitenkin varsin passiivinen toimissaan: komentajat pysyivät joukkoineen pääasiassa varuskunnissa ja leireissä eivätkä mielellään lähettäneet joukkojaan partioimaan tai hyökkäämään mongoliosastoja vastaan.

Miksi Song-komentajat olivat niin passiivisia? Annetakoon sen verran vinkkiä että syy ei ollut se ilmeisin, eli että he olisivat pelänneet mongoleja.
 
Eteläisen Song-dynastian hallinto oli keisarikeskeistä ja monet armeijankin johtopaikat olivat sellaisten henkilöiden hallussa, joilla ei ollut minkäänlaista sotilaskoulutusta. Keisari yritti lahjomalla saada vastustajansa luopumaan valloitusaikeista, eivätkä kenraalit usakltaneet asettua häntä vastaan. Se vaan ei toiminut pitemmän päälle vaan mongolit valloittivat dynastian 1279. Syynä oli siis armeijan johdon passiivisuus, joka johtui "keisaarin pelosta" ja myös sotilaskoulutuksen puutteesta/vajavaisuudesta.
 
Keisaria kyllä pelättiin, mutta armeijan johdolla oli konkreettisimpiakin syitä pysytellä leireissään kuin keisarin epäonnistunut politiikka lahjoa mongoleita. Huumeet, viina tai villit naiset eivät myöskään ole oikea vastaus. Annettakoon vinkkiä että vastaus liittyy sanoisimmeko varsin perikiinalaiseen asiaan, josta heillä on pitkät perinteet.
 
Villi arvaus: Urbanisoituminen, keskittyminen kyllin ja kaupunkeihin, jolloin asumattomasta maaseudusta ei välitetty??? Toisena syynä ehkäpä kiinalaisten taipumus itsevarmuuteen, sanoisinko liialliseen itsevarmuuteen.
 
Ei, vikasuuntaan mennään: Kiinan maaseudulla asui tuolloin valtavasti ihmisiä, Kiinahan on hyvin hedelmällistä viljelysmaata. Itsevarmuudesta en osaa sanoa, mutta mongolit olivat juuri tuhonneet Songin kilpailevan dynastian, joten ajatus että heille kävisi samoin ei ehkä ollut kuitenkaan vieras.
 
Annetaan vielä yhden pisteen vihje: asia tavallaan liittyy erääseen tunnettuun kiinalaiseen keksintöön (ei kuitenkaan ruuti).
 
No, yritetään nyt vielä kerran. Jospa syy liittyisi paperiin, eli sanotaanpa vaikka, että kaikesta piti raportoida perusteellisesti ja paperihommia olisi ollut liikaa. Siihen aikaanhan kaikki kirjoitettiin käsin ja jos raportista tarvittiin useampi kpl, piti ne jokainen kirjoittaa erikseen. Tämä on ihan villi arvaus, ei mulla mitään tietoa asiasta ole. Yritinpä jotain päätellä...
 
No, yritetään nyt vielä kerran. Jospa syy liittyisi paperiin, eli sanotaanpa vaikka, että kaikesta piti raportoida perusteellisesti ja paperihommia olisi ollut liikaa. Siihen aikaanhan kaikki kirjoitettiin käsin ja jos raportista tarvittiin useampi kpl, piti ne jokainen kirjoittaa erikseen. Tämä on ihan villi arvaus, ei mulla mitään tietoa asiasta ole. Yritinpä jotain päätellä...

Oikeaan osui! Eli syynä oli tosiaan Song-hallinnon halvauttava byrokratia. Komentajia oli kielletty lähtemästä asemapaikoistaan ilman kirjallista lupaa joka piti hakea paikalliselta hallintovirkamieheltä. Lisäksi kaikki sotimisessa tarvittavat tarvikkeet (nuolet, rehu, varusteet jne) olivat hirvittävän paperiruljanssin takana. Komentajat eivät yksinkertaisesti viitsineet ryhtyä paperisotaan päästäkseen oikeasti sotimaan, vaan marssittivat ja harjoittivat joukkojaan varuskunnissa osoittaakseen että jotain oli muka tehty eikä oltu tuhlattu valtakunnan rahoja. Jossain vaiheessa Song-keisari sai vielä neronleimauksen ja ilmoitti että jokainen mongoleille hävinnyt komentaja mestataan. Tämän oli tarkoitus kannustaa komentajat voittamaan, mutta se tietysti kannusti heitä vain välttämään taisteluita kokonaan.

Jossain välissä byrokratiaa varmaan löysättiin, sillä Song-keisarikunta oli mongolien hankalampia valtauksia. Operaatio kesti vuosikymmeniä.

Taannoin muuten luin kun eräs US merijalkaväen aliupseeri valitti miten hirveän kasa lomakkeita piti täyttää aina kun vei partion ulos Bagdadissa. Paralleelit olivat ilmeiset...

Anyway, Bodyguard, you may proceed.
 
Kiitos. Arvaaminenkin joskus kannattaa. Palataanpa siihen HMS Hoodiin. Erään paikalla olleen saksalaisen upseerin mukaan he tunnistivat Hoodin lopullisesti vasta sen upotessa. Mikä oli se osa/asia/tekijä millä perusteella sakemannit pystyivät varmuudella sanomaan, että uppoava laiva oli HMS Hood?
 
No pannaan sitten peräsin. Tämmöinen se on minun muistini: viime talvena luin tämän jostain kirjasta, oikein mustavalkoinen kuvakin oli aiheesta tarjolla, merisotahistoria ei tartu yhtä hyvin muistiin kuin esim. sissisodankäynnin detaljit. :cool:
 
No pannaan sitten peräsin. Tämmöinen se on minun muistini: viime talvena luin tämän jostain kirjasta, oikein mustavalkoinen kuvakin oli aiheesta tarjolla, merisotahistoria ei tartu yhtä hyvin muistiin kuin esim. sissisodankäynnin detaljit. :cool:

Eipä ollut peräsinkään.
 
Tippelskirchin kirjassa taisi olla saksalainen kuvaus taistelusta. Muistaakseni Prinz Eugenin tulenjohtaja tunnisti Hoodin keulavannaksen kun alus upposi keula pystyssä. Ilmeisesti viittaa siihen että Hoodilta puuttui keulapuskuri mikä muissa 1. maailmansodan aikaisissa taistelulaivoissa oli. Aluksi alusta luultiin risteilijäksi sen suuren nopeuden vuoksi: sotalaivojen tunnistus oli usein aika hankalaa.
 
Back
Top