Kysymys- ja vastaustopiikki

Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Oho !! aikamoista, siis ranskalaiset piilottivat koneet ? hautaamalla ja varmuudeksi unohtamalla hautapaikan - aika vänkää. Tuliko niistä koneista isokin diplomaattinen savotta ?
Klikkaa laajentaaksesi...

No neukut ja itäsaksalaiset eivät tietenkään olleet mitenkään riemuissaan. Sietivät muutenkin vain hammasta purren länsiliittoutuneiden läsnäolon Länsi-Berliinissä. Länsisaksalaisilla ei tosiaan ollut juridisella tasolla mitään asiaa kaupunkiin asevoimillaan.

Suora seuraus tuosta episodista oli, että kostona neukut ampuivat muutamaa kuukautta myöhemmin alas Länsi-Saksan merivoimien Hawker Sea Hawk -koneen kun se eksyi DDR:n ilmatilaan. Kylmän sodan vuosina Saksojen rajalla ammuttiin useampiakin koneita alas. Ja yleensä aina venäläisten toimesta. En nyt kyllä muista ainoatakaan tapausta, jossa länsivallat olisivat vastaavasti ampuneet itäblokin koneita alas.
 
JR49 kirjoitti:
Hannes Ignatius henkilönä, vuotena oli 1918 ja paikkana valkoisen armeijan päämajana toiminut junanvaunu.
Ratsumestari I. joutui toimessaan esikunnassa olemaan tekemisissä nuorien ruotsalaisten ammattiupseerien kanssa, jotka hoitivat käytännössä esikunnan suunnittelutyöt. Ulkomuistista nyt Douglas tarkastamatta, niin olivatkohan nämä kaksi nyt kapteeneja tänne tullessaan tms. Ja kun Oulun valtauksen johtaminenkin oli mennyt I:ltä vähän penkin alle, niin olisihan nyt ollut noloa olla samanarvoisena osaavien kapteenien kanssa samassa esikunnassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä ruotsalaiset olivat vielä ye-kapteeneita joiden tiedot ja osaaminen sodankäynnin taidossa olivat ihan eri tasolla kun lähes kaksi vuosikymmentä siviilitöissä olleen ja ainoastaan peruskoulutuksen saaneen I:n.
Kysymyksessä tuli tosiaan huomata, että respect-ylennys kansainvälisiä tehtäviä varten on yhtä vanha juttu kun Puolustusvoimat itse. Omatkin tiedot tässä päivittyvät, sillä ajattelemani vastaus oli Mannerheimin ylennys ratsuväenkenraaliksi 7.3.1918. Tarkoituksena saada hänelle korkeampi arvo kuin Itämeren divisioonan komentaja Goltzilla.

Veli @JR49 jatkaa.
 
Old Boy kirjoitti:
Nämä ruotsalaiset olivat vielä ye-kapteeneita joiden tiedot ja osaaminen sodankäynnin taidossa olivat ihan eri tasolla kun lähes kaksi vuosikymmentä siviilitöissä olleen ja ainoastaan peruskoulutuksen saaneen I:n.
Kysymyksessä tuli tosiaan huomata, että respect-ylennys kansainvälisiä tehtäviä varten on yhtä vanha juttu kun Puolustusvoimat itse. Omatkin tiedot tässä päivittyvät, sillä ajattelemani vastaus oli Mannerheimin ylennys ratsuväenkenraaliksi 7.3.1918. Tarkoituksena saada hänelle korkeampi arvo kuin Itämeren divisioonan komentaja Goltzilla.

Veli @JR49 jatkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Selvä.
Laitan yleistiedoksi mahdollisesti asiasta kiinnostuneille linkin. I:n ylennystahti oli raju, joten kannattaa olla näemmä hyvä esittelijä pääesikunnassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoisten_päämaja
Tämä Douglas ei muutenkaan ollut turha mies. Ura oli oikeastaan paras mahdollinen. Oli onni, että saimme näin briljantin sotilaan avuksi tuossa vaiheessa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Archibald_Douglas_(1883–1960)
 
Tähän tullee vastaus nopeasti, mutta kokeillaan.

Taistelulaiva osuu torpedolla toista taistelulaivaa kylkeen. Missä ja milloin, ampuja ja osuman ottanut?
Sen verran rajataan, että 1900-luvusta kyse.
 
Old Boy kirjoitti:
Merisodankäynnin yksi klassikkoknopeista!
Kun Bismarck oli saatu kiinni pysähtyneenä ampui taistelulaiva HMS Rodney siihen torpedoita, joista yksi osui. Bismarck ei kuitenkaan uponnut siihen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt tuli sitä nopeaa kiertoa :) kyssäreissä. Klassikko=helppo.
Jatka, ole hyvä.

https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Rodney_(29)
"During the battle, Rodney also fired twelve 24.5-inch (622 mm) torpedoes at Bismarck whilst zig-zagging across her bow; most of the torpedoes missed but one hit Bismarck and exploded amidships on the starboard side, making Rodney the only battleship in history to have torpedoed another battleship, although Bismarck survived the hit by Rodney's torpedo."
 
1920-luvulla valmistuneiden taistelulaivojen Nelson ja Rodney torpedot olivat vähän erilaisia kuin muut tänä aikana käytetyt. Halkaisia 62 cm normaalin 53 cm sijasta, joka antoi kantamaksi 20 km. Ne oli suunniteltu ammuttaviksi samalla kun vaihdellaan yhteislaukauksia vihollisen kanssa. Alla kuva torpedotiloista ennen II Maailmansotaa.

WTBR_PreWWII_Rodney_torp_pic.jpg

Siiten uusi kysymys innoittajana veli @veeteetee , joka julkaisee hienoja kuvia ja tietoja manan majoille menneestä tykkiteollisuudestamme. Eli millä tykillä, missä ja milloin on ammuttu maassamme pisimmälle?
Ei tarvi tarkkaa metri tai kilometrilukua, tapahtuma on kuitenkin kiistaton.
 
Old Boy kirjoitti:
1920-luvulla valmistuneiden taistelulaivojen Nelson ja Rodney torpedot olivat vähän erilaisia kuin muut tänä aikana käytetyt. Halkaisia 62 cm normaalin 53 cm sijasta, joka antoi kantamaksi 20 km. Ne oli suunniteltu ammuttaviksi samalla kun vaihdellaan yhteislaukauksia vihollisen kanssa. Alla kuva torpedotiloista ennen II Maailmansotaa.

Katso liite: 20347

Siiten uusi kysymys innoittajana veli @veeteetee , joka julkaisee hienoja kuvia ja tietoja manan majoille menneestä tykkiteollisuudestamme. Eli millä tykillä, missä ja milloin on ammuttu maassamme pisimmälle?
Ei tarvi tarkkaa metri tai kilometrilukua, tapahtuma on kuitenkin kiistaton.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rheinmetall 120mm L/55 -vaunukanuunalla (Leo 2 A4) on ammuttu yläviistoon rampille ajetusta vaunusta nuoliammus noin 160km, osui "jonnekin" Rovajärven ampuma-alueelle. Oli kirein saatavilla oleva lataus, lähdöt melkein 2000m/s.
Näin kertoo kamelikuskien tietotoimisto Fremenille, kokeilu palveli tasan tarkkaan kysyjän esittämää queryä! Muut maanpuolustukselliset ydinasiat ohjattiin sivuraiteelle tärkeän operatiivisen testin tieltä, kun tarvittiin vastaus kypärän peittämiä mieliä hiertävään kysymykseen:

- no mut kuinka pitkälle se lentää perkele?!?
 
Quixote kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heittoliike
https://www.omnicalculator.com/physics/projectile-motion

Tuohon sijoittamalla 2000m/s ja 45 astetta saadaan 407886.5m
Tässä ei ole huomioitu ilmanvastusta ym. Yliäänennopeudella lähtevän projektiilin lentoradan laskenta on vielä monimutkaisempa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmanvastus (atmospheric drag) kasvaa nopeuden neliössä, joten erittäin relevantti. Painovoima myös, luonnollisesti. Nuolen 'vavahtelu'/ pituusakseli-oskillaatio vaikuttaa ilmanvastukseen ja saattaa aiheuttaa triviaalin määrän energy bleed:ia lämpösäteilynä. Paino sanalla triviaalin. What's your point?
 
Pitkällehän vaunukanuunan nuoliammus tosiaan lentäisi, kun lähtönopeus on 2000 m/s. Muotokin olisi hyvin edullinen ilmanvastuksen kannalta. Tämän viimemainitun vaikutuksesta saa kuvan Kruppin I MS aikaisen Pariser Kanonen datoista: lähtönopeus 1645 m/s jolla saatiin kantamaa 120-130 km. Mutta kysymyksessä haettiin ampumapaikkaa eikä maalialuetta ja vuosikin pitäisi mainita....
 
Fremen kirjoitti:
Rheinmetall 120mm L/55 -vaunukanuunalla (Leo 2 A4) on ammuttu yläviistoon rampille ajetusta vaunusta nuoliammus noin 160km, osui "jonnekin" Rovajärven ampuma-alueelle. Oli kirein saatavilla oleva lataus, lähdöt melkein 2000m/s.
Näin kertoo kamelikuskien tietotoimisto Fremenille, kokeilu palveli tasan tarkkaan kysyjän esittämää queryä! Muut maanpuolustukselliset ydinasiat ohjattiin sivuraiteelle tärkeän operatiivisen testin tieltä, kun tarvittiin vastaus kypärän peittämiä mieliä hiertävään kysymykseen:

- no mut kuinka pitkälle se lentää perkele?!?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulostaa erittäin vahvasti Torni huhulta joita varuskunnissa kiertää aina. :D
 
Torni kirjoitti:
Kuulostaa erittäin vahvasti Torni huhulta joita varuskunnissa kiertää aina. :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä tapauksessa kyse on käytännössä lähes varmasta tiedosta. Tapahtui reilun toistakymmentä vuotta sitten, ampumapaikka noin 160km Rovalta poispäin.
:)
 
Itse asiassa tämä olikin Radio Kipinän ansiokkaasta psv-jaksosta, jonka HämJP:n vanhana aro-pupuna kuuntelin pieteetillä. Just juolahti mieleeni että tuskin keksisin mitään näin yksityiskohtaista omasta päästäni.
 
12 tuuman Obuhovien maksimikantama rautatietykkinä taisi olla luokkaa 45 kilometriä? En tiedä ammuttiinko niillä Suomessa niin pitkälle.
 
Fremen kirjoitti:
Rheinmetall 120mm L/55 -vaunukanuunalla (Leo 2 A4) on ammuttu yläviistoon rampille ajetusta vaunusta nuoliammus noin 160km, osui "jonnekin" Rovajärven ampuma-alueelle. Oli kirein saatavilla oleva lataus, lähdöt melkein 2000m/s.
Klikkaa laajentaaksesi...
L/55-kanuuna on kyllä Leo 2 A6:ssa - A4:ssa on lyhyempi L/44.
 
Fremen kirjoitti:
Itse asiassa tämä olikin Radio Kipinän ansiokkaasta psv-jaksosta, jonka HämJP:n vanhana aro-pupuna kuuntelin pieteetillä. Just juolahti mieleeni että tuskin keksisin mitään näin yksityiskohtaista omasta päästäni.
Klikkaa laajentaaksesi...
No niinpä! Minäkin mietin koko ajan, että olen minä tuon jossain kuullut.
Kuuntelin muuten kaikki podcastit, ja toivoin pst-jaksoa, ja kas kummaa, muutama kk sen jälkeen se sinne tulikin.
Sattumaa varmaan, ja ot.:)
 
Fremen kirjoitti:
Tässä tapauksessa kyse on käytännössä lähes varmasta tiedosta. Tapahtui reilun toistakymmentä vuotta sitten, ampumapaikka noin 160km Rovalta poispäin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kertojana maj Tero Mikkonen Panssariprikaatista, tunnetumman viime vuonna edesmenneen Timo TA Mikkosen poika. Melkein yhtä ylimielinen kuin isänsä, mutta hänen panssariammattitaitoaan en tietysti mene epäilemään. Onneksi tarvitsi kuunnella ainoastaan 0:24. Kyse oli siis lasketusta arvosta, kuinka pitkälle lentäisi 45 asteen korotuksesta 2000 m/s lähtönopeudella. Tämä oli tietysti selvää, koska koko alue tuliasemasta maaliin olisi pitänyt evakuoida ihmisistä ja lentoliikennekin kieltää.
 
Old Boy kirjoitti:
Melkein yhtä ylimielinen kuin isänsä, mutta hänen panssariammattitaitoaan en tietysti mene epäilemään. Onneksi tarvitsi kuunnella ainoastaan 0:24.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan samaa mieltä herrasta. Erottui asenteeltaan erittäin kielteisesti verrattuna joka ikiseen muuhun podcast-sarjan kapiaisen.
En tiennyt sukukytköstä, mutta se selittää paljon.
 
JR49 kirjoitti:
Aivan samaa mieltä herrasta. Erottui asenteeltaan erittäin kielteisesti verrattuna joka ikiseen muuhun podcast-sarjan kapiaisen.
En tiennyt sukukytköstä, mutta se selittää paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...
"Parempi telat ku jalat" -asenne näkyy kyllä kaikilla panssariprikaatin skappareilla, se on tosiasia... pst-komppanian tuotoksena (pspr:n halveksituin ja ali-resurssoiduin joukko-yksikkö, ruokailuvuorossa jossain Ilveskallion varastoluolan spol-koirien jälkeen) voin todeta tämän faktana. Vaikka olis ot!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top