Kysymys- ja vastaustopiikki

fulcrum kirjoitti:
12 tuuman Obuhovien maksimikantama rautatietykkinä taisi olla luokkaa 45 kilometriä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän ei varmaan enää tule uusia vastauksia niin hyväksytään ylläoleva parhaana. Kantama tosin oli 50 km. Kalusto oli jäänyt venäläisiltä Hankoon v 1941 ja se korjattiin suurin ponnistuksin. Valmista tuli syksyllä 1943. jolloin ammuttiin ns kalustolaukaukset. Tämä tarkoitti tykin toimivuudesta varmistumista ampumalla mm suuurimmalla panoksella 45 asteen lähtökulmalla. Tarkasti kantamaa ei voitu mitata.

Kiitokset myös jäsen @Fremen ille havainnollisesta esityksestä miten tornihuhut syntyvät. @fulcrum jatkaa!
 
Fremen kirjoitti:
"Parempi telat ku jalat" -asenne näkyy kyllä kaikilla panssariprikaatin skappareilla, se on tosiasia... pst-komppanian tuotoksena (pspr:n halveksituin ja ali-resurssoiduin joukko-yksikkö, ruokailuvuorossa jossain Ilveskallion varastoluolan spol-koirien jälkeen) voin todeta tämän faktana. Vaikka olis ot!
Klikkaa laajentaaksesi...
Sorry OT: tuosta sun ot-pspr-pst-itkupotku-kommentista, suurella rakkaudella, tuli voimakkaana mieleen muisto.

Olin vartiossa tammikuu alkupäivinä, herran vuonna keppi&kivi, vartioalue kolmonen taisi olla (siellä Parolan kylän puolella prikaatia). Pakkasta oli -20 tai enemmän, semmoinen valtava vartioturkki päällä, kello jossain 2 ja 3 välillä aamuyöllä. Puun rungot paukkui pakkasessa, ja sieraimet tuppasi liimautua kiinni, vitutti kohtuullisesti ja väsytti vitusti.
Syvässä yksinäisen vartiomiehen itsesäälissä kuljin reittiäni; kunnes pst:n kasarmin lähellä metsässä kajahti reipas marssilaulu, jonka sanat ovat piirtyneet aivoihini ikuisiksi ajoiksi ".. pian punkkaan pehmoiseen, pääsee - pee-äss-teee " o_O:D:D
Kuin salama, tajusin että mulla menee itseasiassa aika helvetin hyvin! Mitä ikinä tapahtuu, prikaatissa on onneksi pst - ja niillä menee taatusti huonommin.
 
Old Boy kirjoitti:
Tähän ei varmaan enää tule uusia vastauksia niin hyväksytään ylläoleva parhaana. Kantama tosin oli 50 km. Kalusto oli jäänyt venäläisiltä Hankoon v 1941 ja se korjattiin suurin ponnistuksin. Valmista tuli syksyllä 1943. jolloin ammuttiin ns kalustolaukaukset. Tämä tarkoitti tykin toimivuudesta varmistumista ampumalla mm suuurimmalla panoksella 45 asteen lähtökulmalla. Tarkasti kantamaa ei voitu mitata.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ah, Obuhovien ennätys on siis edelleen lyömättä...mikähän mahtaa olla perävirtauskranaateilla paras Suomessa saavutettu kantama?
 
Koetetaas tällasta. 2. maailmansodan aikana taivailla lensi monen kuuluisan suunnittelijan piirtämää hävittäjäkonetta. Mainitse 2. maailmansodan aikainen hävittäjäsuunnittelija, jonka suunnittelema sotilaskone on edelleen tuotannossa. Siis nimenomaan tuotannossa, ei vain käytössä (sellaisia olisi paljonkin).
Useampiakin vastauksia saa tarjota jos löytyy, yksi on ainakin ns. varma nakki.
 
fulcrum kirjoitti:
Koetetaas tällasta. 2. maailmansodan aikana taivailla lensi monen kuuluisan suunnittelijan piirtämää hävittäjäkonetta. Mainitse 2. maailmansodan aikainen hävittäjäsuunnittelija, jonka suunnittelema sotilaskone on edelleen tuotannossa. Siis nimenomaan tuotannossa, ei vain käytössä (sellaisia olisi paljonkin).
Useampiakin vastauksia saa tarjota jos löytyy, yksi on ainakin ns. varma nakki.
Klikkaa laajentaaksesi...

Täsmentävä kysymys, lasketaanko uustuotantokoneet mukaan ? Eli siis ne joita on viime vuosina valmistettu alkuperäisten piirrustusten perusteella mm. Venäjällä ja Saksassa. Esimerkkeinä FlugWerkin FW-190:t, Me 262:t ja Jakovlevin ja Mikojanin eri tyypit. Tietääkseni FlugWerk käytti Kurt Tankin alkuperäisaineistoa ja kun Focke Wulf on rekisteröity tavaramerkki, kiersi firma sääntöä kutsumalla koneitaan FlugWerkin nimellä (FW-190).
 
fulcrum kirjoitti:
Obuhovien ennätys on siis edelleen lyömättä...mikähän mahtaa olla perävirtauskranaateilla paras Suomessa saavutettu kantama?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän olisi veli @veeteetee oikea vastaaja, mutta Patrian ilmoituksen mukaan Egyptin tykkikauppojen verifiointiammunnoissa Katajaluodossa saavutettiin 46 km joskus viime vuosikymmenellä.
 
Viimeksi muokattu:
tulikomento kirjoitti:
Täsmentävä kysymys, lasketaanko uustuotantokoneet mukaan ? Eli siis ne joita on viime vuosina valmistettu alkuperäisten piirrustusten perusteella mm. Venäjällä ja Saksassa. Esimerkkeinä FlugWerkin FW-190:t, Me 262:t ja Jakovlevin ja Mikojanin eri tyypit. Tietääkseni FlugWerk käytti Kurt Tankin alkuperäisaineistoa ja kun Focke Wulf on rekisteröity tavaramerkki, kiersi firma sääntöä kutsumalla koneitaan FlugWerkin nimellä (FW-190).
Klikkaa laajentaaksesi...

Aha heh, ei lasketa. Pitää olla tänä päivänä relevantti sotilaskone (muttei välttämättä hävittäjä). Kyllähän joku varmaan Bleriottejakin väsää jossain.
 
JR49 kirjoitti:
Kokeillaan nakiksi Lockheed C-130 Herculesta tuotantokoneena, ja suunnittelijaksi tämä tyyppi:

https://en.wikipedia.org/wiki/Willis_Hawkins
Klikkaa laajentaaksesi...

Erittäin hyvä yritys mutta en mistään löytänyt tietoa että Hawkins olisi vielä 2.MS aikana ollut pääsuunnittelijana missään hävittäjäprojektissa. P-80:n pääsuunnittelija oli Kelly Johnson, vaikka Hawkins lie ollut projektissa mukana insinöörinä. Lisäksi P-80 on vähän siinä ja siinä kelpaako se "2.MS aikaiseksi hävittäjäksi" kun vain pari esisarjan konetta ehti kokeilunomaisesti lentää Italiassa rintamalla. Tosin tällaista kriteeriä ei alkuperäisessä kysymyksenasettelussa ollut. Annettakoon nyt puoli pistettä.
 
En tiedä, mutta kokeilen: Claude Dornier, olisiko ollut suunnittelemassa Do-28 'ia ? Jos sen voisi tulkita olevan tuotannossa Do228NG:na (Hindustan Aeronautics).
 
Niin siis Clauden 2.MS hävittäjäksi tarkoitin tietenkin Do-335:ttä.
Sen voi toki "ampua alas" sillä perusteella, ettei sillä juuri hävittäjän hommia ehditty tehdä.
Pierre Clostermann ei tosin saanut ammuttua sitä alas.. vaikka varmaan halusikin.

edit: noita typoja pitää korjailla, caludet ja clostermanit
 
Viimeksi muokattu:
Claude Dornier suunnitteli ainakin Do-28:n "isoisän", Do-27:n. Sitä en tiedä oliko Claude enää suunnittelemassa Do-28:ia. Kuitenkin, 228 on kyllä jo niin erilainen kone ettei sillä voi sanoa enää olevan yhteistä Do-28:n kanssa. Kyllähän samalla tavalla voisi sanoa Super Hornetin olevan vain vähän edelleenkehitetty T-38 :)

Annetaan viiden pisteen vihje: tämän suunnittelijan kone on lentänyt kunniakkaasti Suomenkin ilmavoimien väreissä.
 
fulcrum kirjoitti:
Annetaan viiden pisteen vihje: tämän suunnittelijan kone on lentänyt kunniakkaasti Suomenkin ilmavoimien väreissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sir Sydney Camm, mies mm. Hawker Hurricanen (käytössä myös Suomella), Hawker Typhoonin / Tempestin ym. takaa. Myöhemmin mukana mm. Hawker Hunterin ja Harrierin suunnittelussa. AV-8 -versio lentää yhä USMC:n riveissä. Harrierin valmistus taitaa kylläkin olla jo lopetettu. :unsure:
 
Joku venäläinen kone se täytyy olla. Joskus katsoin jotakin dokumenttia missä Venäjällä aktiivi käytössä sodan aikainen konetyyppi. Nimeä en muista, yksi moottori kone, rujon näköinen.
 
Kokeilenpa toista ilmansuuntaa: Pavel Osipovich Sukhoi. Eikös hän ehtinyt suunnitella Su-27:n (pitää tässäkin kyllä venyttää tuota tuotannossa olevan version vastaavuutta vähän ) --- maailmansodan häätäjä olisi ollut Su-7 ("As an experiment, the basic single-seat Su-6 design was converted into a mixed-power high-altitude interceptor named Su-7 ") joka oli eri härveli kuin 50-luvun suihkukone jolla sama nimi (ilmeisesti NL:ssa oli pula numeroista tuolloin).
 
Ja sitten .. eipä taida toi sukhoi toimia tuon Suomen ilmavoimien väreissä lentämisen kanssa - ja ei se voi olla Artjom Mikoyan eikä Mihail Gurevitskään, en ainakaan keksinyt mikä näiden suunnittelun tulos olisi valmistuksesa (jälkimmäisen viimeinen taitaa olla Mig-25 ?)
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Kokeilenpa toista ilmansuuntaa: Pavel Osipovich Sukhoi. Eikös hän ehtinyt suunnitella Su-27:n (pitää tässäkin kyllä venyttää tuota tuotannossa olevan version vastaavuutta vähän ) --- maailmansodan häätäjä olisi ollut Su-7 ("As an experiment, the basic single-seat Su-6 design was converted into a mixed-power high-altitude interceptor named Su-7 ") joka oli eri härveli kuin 50-luvun suihkukone jolla sama nimi (ilmeisesti NL:ssa oli pula numeroista tuolloin).
Klikkaa laajentaaksesi...

Pavel Suhoilla oli kyllä näppinsä pelissä monessa Tupolevin ja Polikarpovin hävittäjässä, hän osallistui mm. I-16:n suunnitteluun. T-10:n (Su-27:n esiaste) suunnittelun alkuvaiheissa hän oli vielä Suhoin suunnittelutoimiston pääsuunnittelija. Hänellä kuitenkin alkoi terveys pettää ja hän kuoli ennenkuin T-10 ehti lentää, ja Simonov-niminen heppu suunnitteli koneen joltisenkin kokonaan uudestaan. Suhoin seuraaja ja T-10:n toinen suunnittelija Ivanov muuten pahastui kovasti kun Simonov pisti koneen uusiksi, mutta T-10 ei kelvannut ilmavoimille.

Don Berlin sen sijaan voisi olla mätsi, arvelin että juuri jostain pitkäikäisestä kopterimallista sellainen voisi löytyä. Berlin 'kaappasi' Piasecki-nimisen kopterifirman jonka pomo oli hyvä suunnittelija mutta huono johtaja. CH-46:n ja -47:n suunnittelu alkoi Berlinin alaisuudessa mutten tiedä oliko Berlin tuossa vaiheessa jo ihan toimitusjohtajan roolissa? Valitettavasti en löytänyt tämän tarkempaa tietoa.
 
Erilaisia "läheltäpiti" -ehdokkaita löytyy paljon joten laitetaan kolmen pisteen vihje: nyt hakusessa olevan herran kone oli 2000-luvullakin Suomen ilmavoimille tarjolla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top