Kysymys- ja vastaustopiikki

fulcrum kirjoitti:
Erilaisia "läheltäpiti" -ehdokkaita löytyy paljon joten laitetaan kolmen pisteen vihje: nyt hakusessa olevan herran kone oli 2000-luvullakin Suomen ilmavoimille tarjolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Giuseppe Gabrielli. Suunnitteli mm. Fiat G50 -hävittäjän, joka oli ilmavoimien sota-ajan kalustoa. WW2:n jälkeen toimi vielä pitkään lentokonesuunnittelijana. Alenia C-27J Spartan -kuljetuskone on ilmeisesti myös Gabriellin konstruktioon perustuva. Ja tämä konetyyppi oli yhtenä ehdokkaana Fokker F.27 -kaluston korvaajaksi. Tosin CASA C-295 valittiin ilmavoimien uudeksi kuljetuskoneeksi.
 
Ikarus kirjoitti:
Marcel Dassault, epävarmaa oliko suunnitelmassa Morane-Saulnier 406-hävittäjää. Jos oli, niin sopiva kanditaatti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Dassault oli kilpailevan Bloch-tehtaan pääpäsmäri (ja itse asiassa perustaja, Bloch oli hänen alkuperäinen sukunimensä) joka teki hiukan vähemmän tunnetun MB.150 -hävittäjän . Varsinainen lentokonesuunnittelija hän ei kuitenkaan ollut vaan enempi organisaattori ja toimitusjohtaja.

@tulikomento sen sijaan päsäytti oikean vastauksen. Todellakin legendaarillisen Fiat G.50:n suunnittelija Giuseppe Gabrielli perehtyi sodan jälkeen STOL-teknologiaan ja oli valmiina kun NATO tarvitsi taktista kuljetuskonetta. Suomellekin tarjolla ollut Spartan on G.222 uudella moottorilla ja ohjaamolla ja myyvämmällä amerikkalaisella designaatiolla: verrattuna moneen muuhun "isoisän kirves" -koneeseen (tää on sama kone mutta runko ja siivet vaihdettu...), C-27 on säilynyt melko muuttumattomana. Läheltä liippasi etteikö Gabriellin kone olisi päässyt meilläkin jatkamaan Fiatin kunniakkaita perinteitä, mutta CASA oli halvempi.

Sitä en muuten tiedä, evalukoiko Ilmavoimat koskaan Gabriellin toista kuuluisaa hävittäjäkonetta, G.91:stä. Meille se tosin olisi ollut sopiva vain lähinnä hintansa puolesta.

tulikomennolta tuli myös eräs toiseksi parhaista vastauksista (Berlin), joten proceed...
 
Tämmöinen kevyt välipala. Kuka hävittäjä-ässistämme on esiintynyt kotimaisessa elokuvassa ns. cameoroolissa, eli esitti itseään ? Kuka henkilö ja mikä elokuva ?
 
Koetin jo vastaa tuohon Gabrielliin Tulikomento ehti ensin joten vastataan sitten tähän:

Oiva "Oippa" Tuominen esiintyi 1951 lentäjänä elokuvassa "Radio tekee murron"
 
Viimeksi muokattu:
Sepeteus kirjoitti:
Koetin jo vastaa tuohon Gabrielliin Tulikomento ehti ensin joten vastataan sitten tähän:

Oiva "Oippa" Tuominen esiintyi 1951 lentäjänä elokuvassa "Radio tekee murron"
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Sinällään harmi ettei Oippa Tuominen koskaan kirjoittanut omia muistelmiaan. Illu Juutilaisen ohella tämä oli yksi värikkäimmistä persoonista.
 
Toimivat kauppa-alusten saattotehtävissä pinta-aluksina. Naamiomaalaus kuten Sotamuseon nyky-Vesikossa sekä vielä syvyyspommiaseistuskin.
 
Syvyyspommitpa hyvinkin. Isot veneet oli aseistettu syvyyspommeilla ja valjastettu sukellusvenejahtiinj, johon niiden katsottiin soveltuvan hyvin hydrofoniensa ja hiljaisten sähkömoottoriensa turvin. Tuo syksy olikin tuloksekasta, kolme venettä upotettiin loka-marraskuussa -42. Yhtään ei tosin saatu syvyyspommilla. Kaksi torpedoitiin ja kolmas tykillä ja törmäämällä.

Eversti Old Boy vuorossa!
 
^Ymmärtääkseni myöhempi tutkimus on asettanut Iku-Turson saavuttaman upotuksen kyseenalaiseksi - upotetuksi väitetty vene tuhoutui toisaalla miinoihin.
 
Välillä tapahtumahistoriaa vaikka yleensä kysytään henkilöitä tai asetyyppejä.
Keisarin Venäjälla palveli hyvin paljon suomalaisia meriupseereita, joista useat yleni korkeisiin tehtäviin. Suhteessa enemmän kuin Venäjän maavoimissa, vaikka 1800-luvun Suomi ei ollut mikään merenkulkuvaltio Hollannin tai Tanskan/Ruotsin tavoin. Mikä tapahtuma voidaan osoitaa saaneen tämän ilmiön aikaan?
 
Kokeillaan logiikkaa.
Suomalainen kansansivistys oli emä-Venäjää korkeammalla tasolla tämän ansiosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
Isosta massasta sitten löytyi tavanomaista enemmän väkeä etenemään korkeampiin opinahjoihin.
Laivastossa toimiminen taas vaatii muun muassa tajua matematiikasta eri tavalla kuin tuolloisessa jalkaväessä esim.
 
No se ei tässä auta sillä kyse on varsin äkillisestä tapahtumasta, joka kyllä tunnetaan historiassa.
Matematiikan ja laivaston yhteys pitää paikkansa, maavoimissa tietysti tykistössä tämä taito piti myös hallita.
 
Kokeillaas tätä. Jossain muistini syövereissä hapuilee ajatus, että jossain vaiheessa ns. Vanhassa Suomessa taidettiin suorittaa väenotto Keisarin armeijaan niin, että kaikki rekryytit vietiin laivaston kirjoihin. Olisiko tämä sysännyt asian alulle?
 
Eipä ollut tämäkään, sillä kysymys oli Keisarin laivaston upseerin vakansseista, joihin edellytettiin aatelisarvoa tai kuten veli @JR49 huomasi, erittäin hyväpäistä porvarikodin poikaa. Miehistö jäi niihin aloitustehtäviin tai yleni korkeintaan aliupseeriksi.
 
Saakohan tällä kalasteltua vähintään lisää vihjeitä.
Suomen kaaderiekipaasin perustaminen, toimi 1862-1880.
Edit:
Laajennetaan vastausta kaikkiin Meriekipaaseihin, 1. ja 2. Kenraalikuvernööri Arseni Zakrevski kirjoitti keisarille 1828, että suomalainen väestö osoittaa erityistä mieltymystä merenkulkua, purjehdusta ja laivanrakennusta kohtaan. Olisi tärkeää edistää tätä taipumusta.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä ollut tämä viimeiseksi mainittukaan sillä tähän aikaan upseereita palveli jo lukuistasti Venäjän laivastossa ja päteviä sekä uskollisia suomalaisia haluttiin näiden jälkikasvuksi. Kyse siis äkillisestä tapahtumasta jota koulun perustaminen, opettajien sekä tilojen hankkiminen ei ole.
 
Turun palo?
Yliopisto siirtyi sen johdosta Helsinkiin, ja sinne tehtiin uusi hieno observatorio sen yhteyteen. Kaikenlaisia navigaatioon liittyviä huipputeknisiä laitteita näyttää olleen salit täynnä. Näyttäisi lisäksi toimineen mallina myöhemmin Venäjälle rakennetulle vastaavalle.
Olisiko tällä yhteyttä asiaan, sillä luulisi korkean pohjasivistyksen tähtinavigoinnissa yms. auttaneen kurssilaisen kurssin parhaimmistoon ja sitä kautta amiraaliksi?
https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/TapioMarkkanen.htm
 
No ei valitettavasti tähtitiedekään ollut syynä. Suomalaisia palveli alussa Saaristolaivastossa, jossa ei sekstanttia tarvittu. Linkattu esitelmä olisi kyllä ollut mielenkiintoinen kuulla, jos olis aikanaan tiedon saanut.
Sanotaan uutena vinkkinä, että ekat upseerit olivat palvelleet myös erään toisen valtion laivastossa ja muistetaan, että kyse oli äkillisestä tapahtumasta.
 
Arvataan sitten kun tietoa ei ole. Liittyisikö asia Viaporin antautumiseen? Ehkä kaluston mukana siirtyi Venäjän lipun alle myös upseereita.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top