Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hmm...Sammon ryöstö? Yksi koekäytössä ollut Sampo-kk jäi muistaakseni viholliselle, mutta en muista missä ja koska.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
fulcrum kirjoitti:
Hmm...Sammon ryöstö? Yksi koekäytössä ollut Sampo-kk jäi muistaakseni viholliselle, mutta en muista missä ja koska.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pikaisestihan se Sammon ryöstö tuli, olisi varmaan pitänyt pistää Kalevalan sijasta Aku Ankka vihjeeksi, Carl Barkskin teki Sammon ryöstöstä versionsa.

www.jaegerplatoon.net kertoo näin: Unfortunately this lengthened field use also showed why sending weapons that are still under development to field tests is always risky - the Soviets captured one of these machineguns in Poventsa sector from troops of Infantry Regiment 12 in July of 1943. The exact place where this happened was Pirunsaari base in Viena/Stalin's channel (on northern tip of Lake Onega).

Kaappaajana oli jokin 32. armeijan joukko.

Fulcrum jatkaa
 
Löytyykö tuo menetetty Sampo jostain venäläisestä museosta, vai dumppasivatko johonkin jorpakkoon tietämättä että ase oli erikoinen? Sampo-konekiväärejä oli muuten kaksi erilaista (joilla ei käsittääkseni ollut muuta yhteistä kuin suunnittelija eli Lahti). Ensimmäinen oli kevyt kk joka oli tarkoitettu Lahti-Salorannan korvaajaksi. Armeija ei kuitenkaan ollut halukas muuttamaan tuotantoa uuteen malliin. Jos oikein muistan niin Lahti taisi pitää ensimmäistä 'Sampoa' eräänä parhaista keksinnöistään?

Vaan kysymyksiin. Kokeillaas tällaista knoppia, voi olla vaikea tietää mutta kenties helpompi päätellä. Paikka on Singapore, aika 31. tammikuuta 1942. Japanilaisten hyökkäys kohti kaupunkia etenee ja jotkut brittiläisen kansanyhteisön joukot lähtevät varikolle hakemaan linnoitustarpeita: piikkilankaa, rautatolppia, lapioita, hakkuja yms. Näitä tarvikkeita he eivät kuitenkaan saa.
Miksi eivät?
 
fulcrum kirjoitti:
Löytyykö tuo menetetty Sampo jostain venäläisestä museosta, vai dumppasivatko johonkin jorpakkoon tietämättä että ase oli erikoinen? Sampo-konekiväärejä oli muuten kaksi erilaista (joilla ei käsittääkseni ollut muuta yhteistä kuin suunnittelija eli Lahti). Ensimmäinen oli kevyt kk joka oli tarkoitettu Lahti-Salorannan korvaajaksi. Armeija ei kuitenkaan ollut halukas muuttamaan tuotantoa uuteen malliin. Jos oikein muistan niin Lahti taisi pitää ensimmäistä 'Sampoa' eräänä parhaista keksinnöistään?

Vaan kysymyksiin. Kokeillaas tällaista knoppia, voi olla vaikea tietää mutta kenties helpompi päätellä. Paikka on Singapore, aika 31. tammikuuta 1942. Japanilaisten hyökkäys kohti kaupunkia etenee ja jotkut brittiläisen kansanyhteisön joukot lähtevät varikolle hakemaan linnoitustarpeita: piikkilankaa, rautatolppia, lapioita, hakkuja yms. Näitä tarvikkeita he eivät kuitenkaan saa.
Miksi eivät?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotain muisteln etta komentaja totesi hyokkayksen tulevan "from the wrong direction"... koska linnoituksen tykit eivat voineet ampua kyseiseen sektoriin, kyseessa oli vain japanilaisten harhautus paahyokkayksen alla?
Linnake antautui kaksi paivaa myohemmin, uutisen kuultuaan Churchill kirosi komentajat alimpaan helvettiin ja kirjoitti paivakirjaansa kyseessa olleen "one of the bleakest days in my life"
Hanella tosin oli naita paivia ehka jonkin verran useammin kuin muilla... :). Draaman tajua ei ukolta puuttunut meinaan!
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Singaporen häviöön (brittiläisen imperiumin Cannae ja Stalingrad) on monta syytä joista tärkein on framilla naapuriketjussa: kun Italia liittyi sotaan, ei Iso-Britannialla ollut enää mahdollisuutta lähettää laivastoaan pelastamaan Singapore.
Siitä ei kuitenkaan tässä ollut kysymys, vaan yksittäisestä tapahtumasta, joka ehkä pieneltä osalta vaikutti kyllä puolustuksen luhistumiseen.
 
Annetaanpa reiluja vinkkejä: syy miksi linnoitustarpeita ei saatu oli, sanoisinko, varsin peri-brittiläinen. Kysymyksestä itsestään voi jo paljon päätellä.
 
Sepeteus kirjoitti:
No tästä siten palstavelhoille helppo:

Mikä yhdistää NL:n 32. Armeijan ja Kalevalan 42. runon?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kokeillaan helppoa vastausta.
Toisen maailmansodan aikaan 32. Armeijan toimi samalla alueella, jolta runon materiaali on kerätty.
Vittu puhelin sekoili. Sori.
 
fulcrum kirjoitti:
, sanoisinko, varsin peri-brittiläinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

english-five-o-clock-tea-afternoon-scones-sandwiches-copy-space-your-text-110481368.jpg
 
W C lähetti lentokoneet mieluummin Neuvostoliittoon kuin Singaporen suunnalle.
 
Olinhan minä sen unohtanut. Kerrotaan nyt vastaus kun halukkaat arvaajatkin tuntuvat olevan vähissä. Eli jos katsotte kalenterista niin 31. tammikuuta oli lauantai. Joukot eivät saaneet linnoitustarpeita koska varikon päivystävä upseeri oli järkähtämättä noudattanut virka-aikaa ja pistänyt putiikin viikonlopuksi kiinni! Mainittakoon että tuossa vaiheessa japanilaiset olivat edenneet jo melko lähelle kaupunkia ja kahden viikon päästä Singapore oli vallattu.
Myöhemmin eräs aussiyksikkö kyllästyi byrokraatteihin ja murtautui varastoon omin luvin. Mitäpä rikollisten jälkikasvulta voisi odottaakaan?
Tuo sama virka-ajan tuijotushan tuli korpisotureillekin tutuksi Kannaksella -44.

Singaporen ei muuten ollut tarkoituskaan kestää kauempaa kuin kolme kuukautta. Siinä ajassa Royal Navy tulisi pelastamaan piiritetyt, tai sitten ei tulisi.

Ottoville osui lähimmäksi, hän jatkakoon tai sitten joku muu.
 
Sama kaliiberi kuin NL:n käyttämissä AK-rynnäkkökivääreissä. Ilmeisesti haluttiin yhteneväisyyttä, jotta varastoissa olleita AK:ille tarkoitettuja patruunoita voitiin käyttää pois ja ehkäpä myös se, että kriisitilanteessa niitä olisi ollut saatavilla. Joko sotasaaliina tai sitten muuten...
 
Ottoville kirjoitti:
Miksi suomi valitsi rynnäkkökiväärin kaliperiksi 7,62*39?

image_view.php
Klikkaa laajentaaksesi...

Taisi olla siihen aikaan ensimmäinen lyhyt patruuna, mikä oli laajemmassa käytössä (60-luvan alku) Arska otettiin jenkkilässä käyttöön isossa mittakaavassa vasta 60-luvun lopulla. Muistaakseni suomalaiset kokeilivat AR-sukuisia aseita, mutta en muista missä kaliiberissa kun rynkkyä alettiin miettimään.
 
Woodsman kirjoitti:
Taisi olla siihen aikaan ensimmäinen lyhyt patruuna, mikä oli laajemmassa käytössä (60-luvan alku) Arska otettiin jenkkilässä käyttöön isossa mittakaavassa vasta 60-luvun lopulla. Muistaakseni suomalaiset kokeilivat AR-sukuisia aseita, mutta en muista missä kaliiberissa kun rynkkyä alettiin miettimään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja Woodsman jatkaa.


Homma meni suurin piirtein näin.





Kun sota oli tuonut esiin korostetusti 7,62*53R patruunan puutteet/ominaisuudet.
Suomessa herättiin jalkaväenaseistuksen uudistamiseen.
Tarkoitus oli saada ase, joka patruuna oli tehokkaampi kun 9*19 mutta heikompi kuin 7,62*53R.


Samaan aikaan saatiin tietoja N- liiton uudesta jalkaväen aseesta, joka käytti lyhyttä patruunaa.
Suunnitelmien edetessä saatiin hankittua AK:n mallikapalle, jota päästiin kokeilemaa.
Päätöksen teko aikana oli NATO- maiden käyttämä patruuna 7,62*51 (308).
Joten 7,62*39 näytti ainoalta oikealta patruunalta.


Mutta huhut kertoivat että myös NATO olisi siirtymässä uuteen keveämpään patruunaa (223).
Ilmeisesti patruunasta ei olut muuta tietoa kun kaliberi.
Mutta kuitenkin ladattiin koe-erä patruunoita tuolle luodille.
Koe ammunnat osoittivat että 7,62 luoti oli ylivoimainen peitteisessä maastossa,


Tätä pidettiin merkittävänä etuna ja valinta kohdistui 7,62*39 patruunaan.

PS:
223 Remigton julkaistiin virallisesti vasta 1964 ja RK:n suunnittelu aloitettiin 1957 Valmetin Tourulan tehtaalla
 
Kas kummaa, meni ihan arvaamalla oikeaan suuntaan :)
Siirrytäänpä taas muutama vuosisata taaksepäin, 30-vuotiseen sotaan.

Kuka tuleva hallitsija osallistui Breitenfeldin taisteluun kunnostautuen siinä?
 
Kysymys on hauska, koska Breitenfeldin taisteluja oli kaksi, joista nyt kyseessäoleva ei ole se tunnetumpi. Jälkimmäiseen B:n taisteluun osallistui tuleva Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa.

Ottoville kirjoitti:
Ilmeisesti patruunasta ei olut muuta tietoa kun kaliberi.
Mutta kuitenkin ladattiin koe-erä patruunoita tuolle luodille.
Koe ammunnat osoittivat että 7,62 luoti oli ylivoimainen peitteisessä maastossa
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko tästä lähdettä olemassa? Meillähän on silloin ollut maailman ensimmäinen 223 cal rynnäkkökivääri. Ite olen aina luullut, että kokeilut tapahtuivat vuosikymmen tai pari myöhemmin, kun Valmet teki RK62:ta 5,56 kaliberin piipulla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top