Kysymys- ja vastaustopiikki

Old Boy kirjoitti:
Kysymys on hauska, koska Breitenfeldin taisteluja oli kaksi, joista nyt kyseessäoleva ei ole se tunnetumpi. Jälkimmäiseen B:n taisteluun osallistui tuleva Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa.


Olisiko tästä lähdettä olemassa? Meillähän on silloin ollut maailman ensimmäinen 223 cal rynnäkkökivääri. Ite olen aina luullut, että kokeilut tapahtuivat vuosikymmen tai pari myöhemmin, kun Valmet teki RK62:ta 5,56 kaliberin piipulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olet juurikin oikeassa, jätin tuon maininnan toisesta taistelusta pois, että saataisiin hieman vaikeutta lisää.

Edit: tuossa aiheesta kiinnostuneille
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Breitenfeld_(1642)

Sinun vuorosi jatkaa.
 
Last edited by a moderator:
Old Boy kirjoitti:
Kysymys on hauska, koska Breitenfeldin taisteluja oli kaksi, joista nyt kyseessäoleva ei ole se tunnetumpi. Jälkimmäiseen B:n taisteluun osallistui tuleva Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa.


Olisiko tästä lähdettä olemassa? Meillähän on silloin ollut maailman ensimmäinen 223 cal rynnäkkökivääri. Ite olen aina luullut, että kokeilut tapahtuivat vuosikymmen tai pari myöhemmin, kun Valmet teki RK62:ta 5,56 kaliberin piipulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitää taas tavata Sotilaskäsiaseet Suomessa, siellä voi jotain olla aiheesta.
 
Old Boy kirjoitti:
Olisiko tästä lähdettä olemassa? Meillähän on silloin ollut maailman ensimmäinen 223 cal rynnäkkökivääri. Ite olen aina luullut, että kokeilut tapahtuivat vuosikymmen tai pari myöhemmin, kun Valmet teki RK62:ta 5,56 kaliberin piipulla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minulla ei ole juurikaan käsitystä asiasta. Mutta kysymys oli kiinnostava, se toi mieleeni muiston aivan 80-luvun alusta ja jutustelusta Pentti Väyrysen kanssa. Hän perusteli 7,62 :ssa pysymistä juuri näillä testeillä, joita oli tehty ja suorituskyvyllä suomalaisessa peitteisessä maastossa*. Minulle jäi kuitenkin käsitys että testit olisivat olleet "tuoreita", siis tuolloin 80-luvulla - joka tarkoittaisi aikaisimmillaan 60-luvun loppua ja ehkä pikemmin 70-lukua.
* lisäksi mielestäni perusteisiin liittyi myös vaikutus ihmiskudokseen, ja jokin inhimillisyyteen liittyvä aspekti ~~~ olisikohan se liittynyt luodin pysymiseen suunnassa, jolloin kudokseen ei tehdä tarpeettoman suuria vaurioita, mutta jantteri on poissa pelistä (absurdi ajatus sinällään kaikkineen .. )

.. mutta tästä nyt tulee tietenkin mieleen sekin, että 70-luvulla ollaan pohdittu vaihtoa .223 :een. Ehkä.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Minulla ei ole juurikaan käsitystä asiasta. Mutta kysymys oli kiinnostava, se toi mieleeni muiston aivan 80-luvun alusta ja jutustelusta Pentti Väyrysen kanssa. Hän perusteli 7,62 :ssa pysymistä juuri näillä testeillä, joita oli tehty ja suorituskyvyllä suomalaisessa peitteisessä maastossa*. Minulle jäi kuitenkin käsitys että testit olisivat olleet "tuoreita", siis tuolloin 80-luvulla - joka tarkoittaisi aikaisimmillaan 60-luvun loppua ja ehkä pikemmin 70-lukua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin mäkin muistan! Ei 1950-luvulla oikein voitu kokeilla 5.56 patruunaa, jolle ei ole maailmassa olemassa asetta, johon patin voisi laittaa. Mutta vastaus itse kysymykseen oli ihan oikein eli tämä lisäselvitys oli siihen liittymätön sivujuonne.

Mutta uuteen kysymykseen!
Syoksypommittajat ovat kaikille tuttuja, meilläkin oli niitä. Mutta mika niistä oli kooltaan kaikkein suurin?
 
Old Boy kirjoitti:
Näin mäkin muistan! Ei 1950-luvulla oikein voitu kokeilla 5.56 patruunaa, jolle ei ole maailmassa olemassa asetta, johon patin voisi laittaa. Mutta vastaus itse kysymykseen oli ihan oikein eli tämä lisäselvitys oli siihen liittymätön sivujuonne.

Mutta uuteen kysymykseen!
Syoksypommittajat ovat kaikille tuttuja, meilläkin oli niitä. Mutta mika niistä oli kooltaan kaikkein suurin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Junkers JU 88
 
Old Boy kirjoitti:
Näin mäkin muistan! Ei 1950-luvulla oikein voitu kokeilla 5.56 patruunaa, jolle ei ole maailmassa olemassa asetta, johon patin voisi laittaa. Mutta vastaus itse kysymykseen oli ihan oikein eli tämä lisäselvitys oli siihen liittymätön sivujuonne.

Mutta uuteen kysymykseen!
Syoksypommittajat ovat kaikille tuttuja, meilläkin oli niitä. Mutta mika niistä oli kooltaan kaikkein suurin?
Klikkaa laajentaaksesi...
He 177 Greif.
Siihen sitä ominaisuutta vakavissaan vaadittiin ja suunniteltiin, mutta näyttää siltä, että jäi pikemminkin prototyyppiasteelle, mutta täyttää nähdäkseni ehdon.
 
JR49 kirjoitti:
He 177 Greif.
Siihen sitä ominaisuutta vakavissaan vaadittiin ja suunniteltiin, mutta näyttää siltä, että jäi pikemminkin prototyyppiasteelle, mutta täyttää nähdäkseni ehdon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Veli @JR49 kiilasi väliin, kun olin vielä vastaamassa edelliseen yritykseen. Mutta oikein vastaus tietysti meni, vaikka ei He177 ainakaan taistelussa yhtään syöksypommitusta tehnyt. Tarvekin meni ohi kun saivat paremman vaakapommitustähtäimen.
 
JR49 kirjoitti:
He 177 Greif.
Siihen sitä ominaisuutta vakavissaan vaadittiin ja suunniteltiin, mutta näyttää siltä, että jäi pikemminkin prototyyppiasteelle, mutta täyttää nähdäkseni ehdon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Old Boy kirjoitti:
Veli @JR49 kiilasi väliin, kun olin vielä vastaamassa edelliseen yritykseen. Mutta oikein vastaus tietysti meni, vaikka ei He177 ainakaan taistelussa yhtään syöksypommitusta tehnyt. Tarvekin meni ohi kun saivat paremman vaakapommitustähtäimen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oliko kyseistä mallia "meillä"?
meilläkin oli niitä. Mutta mika niistä oli kooltaan kaikkein suurin?
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Odottakaas hetki, täytyy tutkia eräs teos, jota lukiessa tuli mieleen, että tästä saisi hyvän kyssärin. Paha kyllä, luin sen jo muutama viikko sitten...
 
No niin, tässä tulee.
------------------------
Elvi ja Uuno. Miten liittyvät Suomen puolustusvoimiin?
 
Old Boy kirjoitti:
Näin mäkin muistan! Ei 1950-luvulla oikein voitu kokeilla 5.56 patruunaa, jolle ei ole maailmassa olemassa asetta, johon patin voisi laittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

On kumma ettei ole patruunaa jolla 5,7mm luodin käyttäytymistä ole voitu kokeilla.
Varsikin kun kyseessä on koe-erä, joka on ladattu tarkoitusta varten.

Kun kyseessä on patruunan kokeilu niin aseta ei tarvitse tehdä vaan lukko ja piippu riittävät.
Tai vaikka Sako L46 222Rem.

Kyse ei ollut aseen kokeilusta vaan patruunan.


Ps. Miten on kokeiltu esim. Lahti 7,62*35 ja 7,62*41 patruunoitaan.
Tämäkin tieto patruunoiden olemassa olosta, taitaa olla valhetta koska maailmalla ei ole aseita eikä patruuna ole vielä tehty missään.:facepalm::facepalm::facepalm:
 
Näyttäisi olevan kyllin vaikea, että turhaa oli yritys sotkea jälkiä kirjoitusasulla.

Eli puhutaan 20-luvusta, ja oikea kirjoitusasu on tietenkin elvi ja uuno. Näitä elvejä ja uunoja on koulutettu Suomessa nelinumeroinen luku, ja koulutus jatkuu tälläkin hetkellä.

Pistetään vielä vinkiksi, että näille henkilöille tulee tutuksi faagerstelli, fundamentti, tonoo ja travesmangi.
 
Öööööö .. aijai kun on paha..!!
Heitän ihan arvauksella; olisiko kyseessä jokin kuulosuuntimen käyttöön liittyvä koulutus ja tehtävä.
Onnistuit loihtimaan esiin varsin jännittäviä käsitteitä.. kantasana ei varmaankaan ole suomenkielestä.
 
Vähän mietin saksankielen perusteella, mihin voisi liityä. Fahrgestell on runko ja ton on ääni, fundamentti taas on perusta. @Juna112Porojetsiin lienee aika lähellä. Voisiko siis olla kyse äänimittauskoulutuksesta. En kyllä heti keksi, miten elvi ja uuno tähän liittyy...
 
Epätoivoinen vääntö keksiä noille termeille jokin selitys jatkuu.. tuo travesmangi - voisiko siinä olla kansankielinen näkemys sanasta magnitude ja alkuosa voisi viitata matkaan, tai sen tekoon. Mistä johtui mieleen vedenalainen kuuntelu. (olen jo pähkinyt kaasu, suojelu, radiokuuntelu johdannaiset enkä saa millään soopimaan mihinkään.) Aarrghh.

Tuo aihepiiri sopisi hyvin kysyjälle... :p
 
:) tämähän oli sitten hauskempi kysymys kuin arvasinkaan.
En sitten vielä päästäkään teitä pahasta, vaan totean, että tämän alan sanasto vakiintui vasta 20-luvun lopulla.
Elvi tai uuno saattoi antaa fervindungia, tehdä glisaadin ja spinnin, pitäen mm. huolen että streevat olivat kunnossa.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Öööööö .. aijai kun on paha..!!
Heitän ihan arvauksella; olisiko kyseessä jokin kuulosuuntimen käyttöön liittyvä koulutus ja tehtävä.
Onnistuit loihtimaan esiin varsin jännittäviä käsitteitä.. kantasana ei varmaankaan ole suomenkielestä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt meni väärässä järjestyksessä, kun ehdin jo antaa vinkkejä, mutta kuulosuuntiminen ei ole kyseessä, eikä vedenalainen kuuntelu. Vaikka esimerkiksi karjuminen on saattanut liittyvä haettuun vastaukseen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top