Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
J22%20F9%20bA.jpg

Oikein!
Ruotsalaisten ''Zero''. Pärjäsi tosiaankin P-51 D:lle alakorkeuksissa ja se on paljon Twin Wasp moottoroidulle se.
@JR49 ole hyvä ja jatka.:)
Kiitän!
Tässä olisi pari kysymystä mielessä, mutta vaativat valmistelua, joten älkää pettykö, jos ei tähän iltaan ehdi :cool:
 
No niin, nyt on ajatukset järjestyksessä.

Taas kerran on maailmassa valtava sota meneillään. Ja kun sota on kyllin iso, niin liittosuhteita muodostuu. Hätää kärsivä pyysi apua liittolaiselta, sillä sodan kurimus söi miehiä ahnaasti.
Liittolaiselta pyydettiin 300.000 miestä (epärealistinen pyyntö), ja saatiin loppujen lopuksi reilut 40.000 miestä, jakaantuen neljään prikaatiin.
Urheasti kuoltiin vieraiden lippujen alla, mutta kaikki päättyi suureen kapinaan, ja osa joukoista piti lannistaa jopa tykistökeskityksellä. Noin pataljoona uskollisia taisteli loppuun asti. Tulevaisuuden marsalkkakin nousi tästä joukosta.

Mikä aika, mikä sota, kuka antoi apua kenelle?

Edit: tarkennan tuota uskollista pataljoonaa. Se joukko siis ei liittynyt kapinaan, vaan jäi alkuperäisten liittolaisten rinnalle ja tappeli sodan loppuun asti heidän tukenaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta marsalkasta tuli ensimmäisenä mieleen Espanjan sisällissota ja tasavaltalaisten kansainväliset prikaatit, joihin tosin kuului yhteensä n 50000 miestä. Tuo myöhempi marsalkkahan oli Josip Broz Tito, joka organisoi tuolloin noita prikaateja Pariisista käsin. Aika siis 1936-1939. Mutta Tito ei kuulunut tuohon pataljoonaan eikä osallistunut taistelutoimintaan, joten... Toinen, joka nousi mieleen, on Meksikon vallankumous 1917-jonnekin 1920 luvulle. Kenraali Patton muistaakseni osallistui siihen, mutta hänhän oli "vain" kenraali, eikä siellä tainnut olla mukana 40000 jenkkiä. No, vastataan se Espanjan sisällissota... Komintern ( käytännössä siis Neuvostoliitto, vaikka organisointi tapahtui Ranskan kom puolueen johdolla ) antoi kv prikaatien muodossa apua tasavaltalaisille 1936-1939. Tosin noita kv prikaateja oli 7, joten...
 
Kapina tapahtui näiden joukkojen kotimaassa, ja tieto siitä levisi tietysti avustusjoukon keskuuteen. Tehtävät olivat kuitenkin kesken, ja 1. ja 3 Prikaatia odotti iso taistelu. 1.Prikaatin miehet äänestivät, että osallistutaanko seuraavan päivän hyökkäykseen.
Hyökkäystä kannattavat voittivat niukalla äänenenemmistöllä. Kummankin prikaatin yhteenlasketut tappiot olivat noin 4.500 miestä kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Hyökkäys tapahtui 16. päivä erästä kuuta, ja 23. päivä samaa kuuta prikaatit oli jo siirretty rintaman taakse. Joten tässä ajanjaksossa tappiot.
Kakkonen oli eräällä toisella rintamalla merien takana. Sekin menetti samoihin aikoihin vain neljässä päivässä yli 4.000 kaatuneina ja haavoittuneina.

Edit: tähän asti ei ole siis tullut oikeaan osuneita veikkauksia @Bodyguard ja @Herman30
 
Nyt meni arvaukseksi, mutta 1862 Meksikossa oli tasavaltalaisten ja keisari Maximilianin välillä sota. Ranska ( Napoleon III ) lähetti sotilaitaan Maximilianin avuksi., Tosin lähteeni sanovat, että ranskalaisia oli 2 divisioonaa ja joitain muita, pienempiä yksiköitä. Tosin nuo 2 divisioonaa olivat yhteensä 4 prikaatia.
Sitä marsalkkaa en heti keksi, mutta tuo periksiantamaton pataljoona voisi olla Legioonan pataljoona, joista yksi komppania käytännössä tuhoutui kokonaan Camaronin taistelussa ( mikä on edelleenkin yksi Legioonan "kunnian hetkistä" ). Vastaus siis Ranskan interventio Meksikoon keisari Maximilianin avuksi 1862.
 
Ihan arvalla, jotenkin joukkomäärät ja -tappiot viittaisivat WW1 aikaan. Suuria tappiolukuja oli ainakin Sommessa 1916. Heitetään vaikka irlantilaisille, tuohon aikaan taisi kuohua eri puolilla erinäköisiä itsenäistymispyrkimyksiä.
 
@Bodyguard , kiitettävää salapoliisityötä, mutta silti väärä sota :)
Annan yleiseksi lisävihjeeksi sataman: Port Arthur. Myös Marokko liittyy vahvasti tuohon taisteluhenkensä säilyttäneeseen pataljoonaan. Kannattaa miettiä noita tappiolukuja, eli missä sodissa....
Aa, jäsen @krd kiilasi juuri väliin ja arvasi oikean sodan! Mutta ei liity Irlantiin.

Ja kun nyt tuosta marsalkasta on ollut puhetta, niin vihjeeksi: Kuuban ohjuskriisi.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Yritetäänpä uudestaan, eli joukot olivat Ranskassa, länsirintamalla taistelleet venäläisjoukot, joissa taisteli myös eräs Rodion Malinovski, josta myöhemmin tuli NL:n marsalkka. Olikohan Malinovski mukana jo Japanin-Venäjän sodan aikaan Port Arthurin taistelussa? Eipä oikein voinut, kun syntyi 1898, mutta olisiko sitten syntynyt siellä...? Ja mainittu kapina oli tietenkin venäjän vallankumous, eli vuosi oli 1917 ja ensimäinen maailmansota.
 
Yritetäänpä uudestaan, eli joukot olivat Ranskassa, länsirintamalla taistelleet venäläisjoukot, joissa taisteli myös eräs Rodion Malinovski, josta myöhemmin tuli NL:n marsalkka. Olikohan Malinovski mukana jo Japanin-Venäjän sodan aikaan Port Arthurin taistelussa? Eipä oikein voinut, kun syntyi 1898, mutta olisiko sitten syntynyt siellä...? Ja mainittu kapina oli tietenkin venäjän vallankumous, eli vuosi oli 1917 ja ensimäinen maailmansota.
Aivan oikein, jatka ole hyvä!
Harvoin esillä ollut sotahistorian sivujuonne. Ei ole ihan jokaisessa yleisteoksessa mainittu näiden joukkojen olemassa olo. Minullekin selvisi se vasta, kun lueskelin jostain lehdestä Mata Harista, joka oli rakastunut johonkin venäläisupseeriin, joka oli näiden joukkojen jäsen!
Suosittelen kaikkia selaamaan läpi näiden linkkien sisällön. Mielenkiintoista tietoa unohdetusta sotaretkestä!

https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Expeditionary_Force_in_France
Ja mistä tuli Port Arthur? No lähinnä halusin sekoittaa porukkaa mainitsemalla sen ja Marokon :). 1. Prikaati kuljetettiin junalla Korean niemimaalle tuohon satamaan ja lastattiin siitä ranskalaisten laivoihin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Legion
Tämä olikin kova porukka. Taisteli marokkolaisen kuuluisan divisioonan kanssa.

Marsalkka otti kantaa Kuuban ohjuskriisiin, siitä vihje.
https://en.wikipedia.org/wiki/Rodion_Malinovsky

720px-Russia_World_War_I_Western_Front.svg.png
 
Pilvenveikko Mauri Maunula lensi sodassa mörkö-Moranea ja oli myöhemmin liikennelentäjä aina 1980-luvun alkuun saakka. Tiedetään, että hän ja Olavi Siirilä muodostivat lentomiehistön Aeron erikoiskoneeseen, joka haki Marsalkan Sveitsistä.

Matkalla Lausanneen he saivat koneen ohjaamoon koti-Suomesta kiireellisen viestin, joka koski Maunulaa. 1) Mikä tämä viesti oli ja 2) Mitä tekemistä asialla on lentotuntien epävirallisen Suomen ennätyksen kanssa?
 
Matkalla Lausanneen he saivat koneen ohjaamoon koti-Suomesta kiireellisen viestin, joka koski Maunulaa
Virkeä veteraani kertoili muutama vuosi sitten Ilmailumuseoyhdistyksen tilaisuudessa urastaan ja sotavuosista. Viesti koski sitä, että hänelle oli syntynyt poika mutta jälkimmäisestä osasta ei ole aavistustakaan.
 
Virkeä veteraani kertoili muutama vuosi sitten Ilmailumuseoyhdistyksen tilaisuudessa urastaan ja sotavuosista. Viesti koski sitä, että hänelle oli syntynyt poika mutta jälkimmäisestä osasta ei ole aavistustakaan.

Ensimmäinen puoli oikein. Nyt pitäisi varmaan yhdistää poika siihen jälkimmäiseen osaan.
 
Isän ja esikoispojan, eli Maunulan ja tuon ilmoituksen pojan, yhteenlaskettu lentotuntimäärä, 44407, on epävirallinen Suomen ennätys.
 
Virkeä veteraani kertoili muutama vuosi sitten Ilmailumuseoyhdistyksen tilaisuudessa urastaan ja sotavuosista. Viesti koski sitä, että hänelle oli syntynyt poika mutta jälkimmäisestä osasta ei ole aavistustakaan.

Oli varmaankin sama tilaisuus, jossa tämä muisteli Värtsilän tukikohdan pommitusta ja kertoili näkemyksiä Lars Hattisesta ?
 
Back
Top