Kysymys- ja vastaustopiikki

Mitä olivat "Raskas Kustaa" ja "Dora"? Ensimmäisen käänsin suomeksi, jotta ei olisi 1 sekunnin haulla löytyvä... ;)
 
Aivan ;) Jatkakaa! :D
 
Pari kysymyksen aihota olisi kyllä mielessä, mutta pitäisi päästä töistä kotiin kirjallisuuden ääreen viimeistelemään kyssäri(t). Nopein siis jatkakoon.

Ja pois se minusta, että työpäivä menisi tätä palstaa selaillessa... :rolleyes:
 
Tällä kertaa kuvakysymys, niin kaikki voivat vastata eikä tarvitse olla antiikin merisotien tai Britannian sisällis- ym Ruusujen sotien asiantuntija. Eipä silti, suuri ihailuni heille....

Alla on kranaatti, tarkemmin sanottuna 120 krh:lle sopiva. Sen kyljessä on merkintöjä, joista osa on tärkeitä heittimellä ammuttaessa ja osa taas ainoastaan "hauska on tietää" tasoa. Kysymyksen vastaus sisältää "suomennoksen" kaikista merkinnöistä tai ainakin melkein kaikista. Pois jääneistä 0 pist. Tämä siksi, että pitäähän voittajakin löytyä. Ei siis vastata yksi nimike kerrallaan kunnes kaikki on käyty läpi.
Pahoittelut jäsen @Stokes ja @kertakenttään, teidän osallistuminen on tällä kertaa evätty.

Saa suorittaa!


IMG_4627 – kopio.JPG
 
Jalkaväen ampumatarvike nimikenro 1571, 120 millin trotyylikranaatti, kahdeksansiipinen alumiininen pyrstöosa, tehty Asevarikko 2:ssa 7.6.1979.

Termiä 23A en pysty arvaamaan, plussat ja miinukset jää samoin vastaamatta. Merkinnän VS arvaan tarkoittavan jotain valurautaan liittyvää kranaatin valussa.
----
Olipa mielenkiintoinen! Nämä on joskus pitänyt osata noin suurinpiirtein, ja jäi kyllä harmittamaan muistamattomuus!
 
Jalkaväen ampumatarvike nimikenro 1571, 120 millin trotyylikranaatti, kahdeksansiipinen alumiininen pyrstöosa, tehty Asevarikko 2:ssa 7.6.1979.
Nämä oli ihan oikein JVA =jalkaväen, löytyy myös KTA =kenttä- sekä RTA rannikkotykistö. Sitten en suoralta kädeltä osaa sanoakaan, miten merivoimien atarvikkeet merkitään, mutta sitähän ei kysytty.
Kranaatin kuoriaine on terästä kun sitä ei ole mainittu ja täyteaine on trotyyli eli siitä t. Aikaisemmin saattoi olla myös a eli amatoli. Kuori saattaa olla myös valurautaa jonka merkki on vr.

Räjähdysaine saadaan kuoren sisään kuumentamalla niin että se muuttuu juoksevaksi. Mutta ei liikaa sillä muuten seuraa räjähdys. Tämä on tehty Asevarikko 2:ssa joka sijaitsi Toivakassa Jyväskylän lähellä. Tänä vuonna otettu kuva josta huomaa että kranaatteja ammutaan harjoituksissa pois vanhemmasta päästä, kuten tietysti on luonnollista. Ei ihan ehtiny 40-vuotiaaksi!

En kyllä vielä julista voittajaa sillä nämä kaikki on enemmän sitä hauska on tietää ja tärkeimmät tekstit on vielä "suomentamatta".
 
Tämä on tehty Asevarikko 2:ssa joka sijaitsi Toivakassa Jyväskylän lähellä. Tänä vuonna otettu kuva josta huomaa että kranaatteja ammutaan harjoituksissa pois vanhemmasta päästä, kuten tietysti on luonnollista. Ei ihan ehtiny 40-vuotiaaksi!
Välipalatietona muita vastauksia odotettaessa todettakoon, että 120 krh:n kuorien lataamista on suoritettu v. 1979-1986 ja 1989-1991. Laukauslaatikoita on tehty näille 1974-1976 ja 1982-1988. Toivakan varikolla oli töissä väkeä vuonna 1979 28 miestä ja 18 naista. Lähde: Leo Laine, Toivakan asevarikko 1941-2001. Perustamisesta nykypäivään.
 
Eipä tätä enää kannata pitkittää. Täytyy vain todeta, että MpNetin väki ei kelpaisi heittimen miehistöön edes ammusmiehiksi. Vaikka onkin hiljattain katseltu malliksi hyvin toimivaa heitinryhmää.

+- merkintä on maalattu isolla koska se on tärkeä. Tarkoittaa painoluokkaa. Kranaatti valmistetaan puristamalla, jolloin sisäpuolelle tulee ainetta enemmän tai vähemmän. Siitä ei voida enää sorvata liikoja pois kuten ulkopuolelta. Painoluokkia on seitsemän ja ääripäät eroavat nimellispainosta 12,5 kg 1 kg verran. Lentävät siis varmasti eri matkan. Muunpainoiset merkitään + ++ ja +++ sekä vastaavat miinusmerkit. Ammusmerkintälitanian perässä oleva 23A tarkoittaa taas sytytintilaa. Heittimille on yleensä kotimainen is72 mutta tykistöllä malleja on useampia ja tuo 23 tarkoittaa kierteen halkaisijaa ja A taas sytytintilan tyyppiä. Tähän kranaattiin sopii siis ainoastaan koon/tyypin 23A sytytin, jonka täydellinen nimike olisi is72/23A.
VS on kuoren valmistaja; ne siis tehdään muualla ja tuodaan tyhjinä varikolle ladattaviksi.

Veli @JR49 jatkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä tätä enää kannata pitkittää. Täytyy vain todeta, että MpNetin väki ei kelpaisi heittimen miehistöön edes ammusmiehiksi. Vaikka onkin hiljattain katseltu malliksi hyvin toimivaa heitinryhmää.

+- merkintä on maalattu isolla koska se on tärkeä. Tarkoittaa painoluokkaa. Kranaatti valmistetaan puristamalla, jolloin sisäpuolelle tulee ainetta enemmän tai vähemmän. Siitä ei voida enää sorvata liikoja pois kuten ulkopuolelta. Painoluokkia on seitsemän ja ääripäät eroavat nimellispainosta 12,5 kg 1 kg verran. Lentävät siis varmasti eri matkan. Muunpainoiset merkitään + ++ ja +++ sekä vastaavat miinusmerkit. Ammusmerkintälitanian perässä oleva 23A tarkoittaa taas sytytintilaa. Heittimille on yleensä kotimainen is72 mutta tykistöllä malleja on useampia ja tuo 23 tarkoittaa kierteen halkaisijaa ja A taas sytytintilan tyyppiä. Tähän kranaattiin sopii siis ainoastaan koon/tyypin 23A sytytin, jonka täydellinen nimike olisi is72/23A.
VS on kuoren valmistaja; ne siis tehdään muualla ja tuodaan tyhjinä varikolle ladattaviksi.

Veli @JR49 jatkaa.
VS yhtä kuin Vammaskosken tehtaan leima?
 
Ase.jpg

Jatketaan kuva-arvoituksella.
Mihin käyttöön tämä "tuomiopäivän ase" on tarkoitettu ja mikä ajanjakso on kyseessä maailman sotaisassa historiassa?
 
Mihin käyttöön tämä "tuomiopäivän ase" on tarkoitettu ja mikä ajanjakso on kyseessä maailman sotaisassa historiassa?

Northover Projector, brittien kodinturvajoukkojen käyttämä PST-ase ajalta, jolloin saarivaltakunnassa pelättiin Operaatio Merileijonaa.

Huijasin, kuva-arvoitukset on liian helppo ratkaista käänteisellä kuvahaulla. Kysymysvuoro on siis minun puolestani vapaa jollekin halukkaalle.
 
Northover Projector, brittien kodinturvajoukkojen käyttämä PST-ase ajalta, jolloin saarivaltakunnassa pelättiin Operaatio Merileijonaa.

Huijasin, kuva-arvoitukset on liian helppo ratkaista käänteisellä kuvahaulla. Kysymysvuoro on siis minun puolestani vapaa jollekin halukkaalle.
:) ei missään tapauksessa huijausta, nettihän on vapaasti hyödynnettävissä, ja taas saatiin sotahistorian tietämystä lisättyä.
Jatka ehdottomasti, seuraava kyssäri on sinun heiniäsi (y)

Minusta tämä oli aika jännä vehje. Tehtiin paljon, mutta mikä sitten olisi ollut tositilanteen käyttöarvo.

Although it was cheap and easy to manufacture, it did have several problems; it was difficult to move and the No. 76 Special Incendiary Grenades it used as one type of ammunition had a tendency to break inside the breech, damaging the weapon and injuring the crew. Production began in late 1940, and by the beginning of 1943 nearly 19,000 were in service.
...that its anti-tank abilities would have been 'doubtful' when it fired hand and rifle grenades, although he considers that the phosphorus grenades might have been more successful. :rolleyes:
https://en.wikipedia.org/wiki/Northover_Projector
 
Heitetään sitten kysymys omalta koulutusalaltani.

Vanha ilmavoimien keskivalvontatutka (nykyistä Ground Masteria edeltävä, kotimainen KEVA) oli 2D-tutka, eli sillä saatiin mitattua vain maalin suunta ja etäisyys. Miten maalien korkeus saatiin selville?
 
Erillisellä korkeustutkalla...?

Hyväksytään vastaus. Osalla tutka-asemista oli käytössä joko ranskalais- (Thompson CSF VT 150 XOB, 4kpl) tai suomalaisvalmisvalmisteiset (KMA 80, 9kpl) korkeudenmittaustutkat. Nämä siis seisoivat omissa mastoissaan. Tutkamittaaja käskytti korkeudenmittaustutkaa "mittaa tämän maalin korkeus" tai "mittaa tämän maalin korkeutta jatkuvasti".

Ranskalainen:

full


Kotimainen:

full


Tämän mallin toiminta on helppo havaita ulkopuoleltakin, kun antenni "nyökkää" mitatessaan korkeutta.

Kuvista kiitokset @TomTom :lle. Löytyivät valmiiksi tuolta sivuston Media-osiosta.

Kysymysvuoro jäsenellä @Bodyguard
 
Back
Top