John Byron, 1st Baron Byron
Marston Moorin taistelu
Englannin sisällissota
Rojalisteja komensi Reinin prinssi Rupert, Cumberlandin herttua. Vastapuolella parlamentaristien Oliver Cromwell.
Hävittyään Marston Moorilla rojalistit joutuivat vetäytymään pohjois-Englannista.
Tosin ei Marston Moorilla tainnut ihan täyttä suota olla vaan jonkin asteinen oja, joka kuitenkin toimi esteenä mm. ratsuväen rynnäköille.
Kyllä vain. Marstonin nummen taistelu 2.4. 1644. Oikean siiven edessä oli kaivanto ja sen aikaisten silminnäkijöiden mukaan "joustava maa", minkä on arveltu tarkoittavan soista, koska mitään hietamaata siellä ei ole. Joka tapauksessa Rupert oli alivoimainen ja lähti taisteluajatuksessaan hallitsevan maastonkohdan, Marstonin kukkuloiden hyödyntämisestä. Oikean siiven kohdalla oli hiukan alavampaa mutta hankalaksi mainittu maasto ja oja. Ojasta on kiistelty historiankirjoituksessa, mutta yleisen käsityksen mukaan sitä on pidetty ainakin jonkinlaisena esteenä.
Toisekseen Rupertin joukkojen järjestely oli vasta valmistumassa, koska Yorkin varuskunnan väki saapui paikalle vasta illalla. Lisäksi satoi. Rupert ei ajattellut hyökätä samana päivänä ollenkaan. Hänen joukkonsa alkoivat enempi illastaa. Tasavaltalaiset lauloivat psalmeja mutta tekivät muutakin: Alexander Leslie huomasi kuningasmielisten valmistautumattomuuden ja hyökkäsi hiukan 20.30:n jälkeen juuri kun ukonilma alkoi raikaa.
Byron oli tottelematon. Rupertin taisteluajatuksessa tasavaltalaisten vasen sivusta piti hajottaa asemista käsin muskettien ja tykkien tulella ja lyödä sitten Byronin ratsumiehillä. Musketteja oli Napierilla sentään 1400. Cromwell olisi tullut jonkinlaiseen kuolemanmyllyyn, jos Byron olisi ollut kärsivällinen. Kun Byron lähtikin rynnäkköön, musketteja ja neljää kenttäkanuunaa ei voinut enää käyttää, koska omat olivat nyt välissä. Byronin porukka lyötiin hajalle.
Rupert kokosi reservin ja johti itse vastahyökkäyksen oikeaan kooten myös vetäytyneet tai paenneet ratsumiehet mukaan, ja taistelusta tuli tasainen, mutta hissukseen kasvanut ylivoima (Leslien rykmentit vakauttivat tasavaltalaisten aseman) vei lopulta oikein kunnon selkäsaunaan. Rupert vältti vangiksi joutumisen piileksimällä jossain
maissipellossa, ja pikkuisen luulen että häntä vitutti ja erityisesti lordi Byron.
Jatkahan sinä.
(Muokataan maissi pavuiksi. Se oli papupelto, johon Rupert kätkeytyi)