Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Niin. Ei se tosiaan ehkä ole kauhean seksikäs ratkaisu, mutta siltaa olisi hankala ylittää miesvoimalla. Minusta on riittävän juonikasta sitoa alivoimaisena kolme tukikohtaa, luoda asemalle uskottava paine ja estää kokonaisen pataljoonan eteneminen sillan yli... samalla kun kokonainen rykmentti ihan rauhassa kömpii kolmesta kauppalaivasta kaupungin eteläosien saaressa olevaan satamaan.
En edes yritä keksiä tätä. Sen tiedän, että Larjo naamioi aluksi kaikki toimensa evakuointitehtäviksi.
Ei. KK:t olivat kyllä asemissa, mutta se ei hyökkäystä estänyt. Kyse on sotajuonesta ja yksittäisestä "tempusta".
Ei mitään noin brutaalia. Larjolla ei ollut neuvotteluita mantereen saksalaisten kanssa.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Panokset näkyville sopivaan paikkaan estäen sillan ylitys ja myöhempi tuhoaminen, kk:t estämässä purku (olisiko tuollainen määrä riittänyt sillan tuhoamiseen). Eli bluffi? Tämä menee aivan arvauksen puolelle.
No olisiko se sitten niin, että hän bluffasi vähän ja ryhmitti miehensä niin näyttävästi Tornion puoleiseen päähän, että saksalaiset näkivät ryhmityksen ja uskoivat sillan olevan vahvasti vartioitu ja puolustettu? Antoi ehkä jopa käskyn levittää sillalle käärittyjä räjähdepaketteja ja johtoja niin, että näytti siltä kuin koko silta olisi miinoitettu räjäytystä varten. Hänellähän oli kai vain noin 50 kiloa trotyyliä, mikä ei mitenkään olisi riittänyt. Hämäys sai saksalaiset epäröimään, eivätkä he uskaltaneet hyökätä sillalle riittävän aikaisin?
Vähän Hollywood-juttu tämä, mutta on joku tällainenkin tarina olemassa.
TomiDude
Majuri
Ei voimaa, ei neuvotteluyhteyttä ja tarkoitus pitää tavoitteista kiinni?
Silloin pitää bluffata. Ennenwanhaa, silloin Hellaassa, armeijat ryhmittyivät tantereelle huutamaan. Se joka huusi huonommin, alistui. Kaikki ymmärsivät, ettei talonpoikia kasva puissa. Vielä silloin.
Veikkaan, että huudeltiin ”tredje komppaniet osv.”?
Silloin pitää bluffata. Ennenwanhaa, silloin Hellaassa, armeijat ryhmittyivät tantereelle huutamaan. Se joka huusi huonommin, alistui. Kaikki ymmärsivät, ettei talonpoikia kasva puissa. Vielä silloin.
Veikkaan, että huudeltiin ”tredje komppaniet osv.”?
Nyt on lähellä. Liittyy noihin juuri noihin räjähteisiin. Mutta silta piti pitää ehjänä, kuten tapahtuikin. Saksalaiset eivät tätä tienneet.
@Vonka samalla tavalla lähellä.
Antaa Pihkakosken keksiä. Minä menen nyt nukkumaan. En minä keksi kuin että saksalaiset uskoivat suomalaisten räjäyttävän sillan heidän hyökätessään. Koska saksalaiset eivät tienneet, että suomalaiset nimenomaan halusivat säilyttää sillan ehjänä, he eivät hyökänneet.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
"Koska saksalaiset eivät tienneet, että suomalaiset nimenomaan halusivat säilyttää sillan ehjänä, he eivät hyökänneet".
Täsmälleen samaa olin näppäilemässä.
Hyvin keksitty @Vonka ja @Pihkakoski, mutta ei. Myös @TomiDude on oikeilla jäljillä, vaikka väärään asiaan viittaakin. Viimeisenä vinkkinä mainittakoon, että räjähteitä käytettiin, mutta yksikään saksalainen tai heidän kalustonsa ei vahingoittunut, eikä ollut tarkoituskaan.
Mielikuvitus meillä lentää. Yritä keksiä sinä ja @TomiDude . Mulla on ollut pitkä päivä. Pakko goisia.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Vielä tämä yritys, eli räjähteitä käytettiin seuraavasti: "Kello 5.30 joukot räjäyttivät Tornionjoen ylittävän sillan Suensaaren puoleisen penkereen, jotta asema-alueen saksalaisosastot eivät pääsisi sillan yli kaupunkialueelle". Tarkemmin-->
fi.wikipedia.org
Tornion kaappaus – Wikipedia
Tuota haettiin. Eli Tornion pamaus. Jatka, ole hyvä.Vielä tämä yritys, eli räjähteitä käytettiin seuraavasti: "Kello 5.30 joukot räjäyttivät Tornionjoen ylittävän sillan Suensaaren puoleisen penkereen, jotta asema-alueen saksalaisosastot eivät pääsisi sillan yli kaupunkialueelle". Tarkemmin-->
Tornion kaappaus – Wikipedia
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Tänks. Olin tuon Wikin artikkelin jo lukenut, mutta vasta toisella yrittämällä luetunymmärtämistä harjoittaen...
Mahdollisesti hieman helponpuoleinen* kysymys kuuluu: Mikä erityinen, materiaaliin kohdistunut Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomission toiminta herätteli vakavaa huolta tiedustelutoiminnasta, jonka taustalla olisi saattanut olla valmistelu tulevasta hyökkäyksestä Suomea kohtaan?
*tosin tähän saattaa useitakin kohdilleen osuvia vastauksia löytyä - ajan kriittisyys huomioiden - mutta aivan tietty, ei yksittäinen toiminta/tapahtuma hakusessa.
edit; lisätty suluissa oleva "Neuvostoliiton"
Mahdollisesti hieman helponpuoleinen* kysymys kuuluu: Mikä erityinen, materiaaliin kohdistunut Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomission toiminta herätteli vakavaa huolta tiedustelutoiminnasta, jonka taustalla olisi saattanut olla valmistelu tulevasta hyökkäyksestä Suomea kohtaan?
*tosin tähän saattaa useitakin kohdilleen osuvia vastauksia löytyä - ajan kriittisyys huomioiden - mutta aivan tietty, ei yksittäinen toiminta/tapahtuma hakusessa.
edit; lisätty suluissa oleva "Neuvostoliiton"
Viimeksi muokattu:
Lisäyksenä edelliseen.
Larjon käsky oli siis mm. saada alueen sillat haltuunsa ehjänä. Jo joukkojen vähyys ja heikko taisteluarvo sekä saksalaisten ylivoima mantereen puolella teki tehtävästä haastavan ja muista mantereen puolelle määrätyistä tehtävistä mahdottomat toteuttaa. Kaiken huippu oli tuo IT-junan parkkeeraaminen suoraan sillan päähän ja joukkojenkuljetusjunan saapuminen asemalle vähän ennen operaation alkamista. Larjo pyrkikin varmistamaan varsinaisen kaupungin vähillä joukoillaan ja laittoi kk:t tuliasemiin sillan läheisyyteen. Käyttöönsä saamat 50 kg trotyyliä hän käski kaivamaan sillan eteen, kaupunginpuoleiseen päähän. Nimittäin nykyäänkin silta on joenrantaa ylempänä ja kaupunkiin laskeudutaan jyrkkää rinnettä alas. Räjähdysaineet räjäytettiin tuon penkan takana, jolloin saksalaiset (kuten toivottiinkin) luulivat suomalaisten räjäyttäneen sillan pään. Niinpä he eivät sitten hyökänneet sillan yli, vaan keskittyivät taistelemaan Röytässä maihinnnousseita 3. Divisioonan joukkoja vastaan.
Mielestäni Larjon toiminta on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle Suomen sotahistoriassa. Yksittäinen majuri lähetetään Lapin sodan ensivaiheessa (valesota) linjojen läpi Tornioon. Vaatimaton tehtävä on vallata saksalaisilta Tornion kaupunki, estää siltojen tuhoamiset ja avustaa Tornion Röyttässä maihinnousevia suomalaisia (tuolloin vielä päämaihinnousun piti tapahtua Kemiin ja Tornioon olisi tullut pienempi osasto). Käyttöön majurille annettiin 140 miehen ilmasuojelukomppania, muutama pioneeri ja radiomies sekä 50 kg räjähteitä. Kemissä käskyn antanut eversti Pennanen ei katsonut voivansa antaa edes pyydettyä yhtä panssarikauhua Larjon mukaan.
Torniossa Larjo sitten muodosti kaupungissa olleista lomalaisista, huoltojoukoista (esim. leipureita ja teurastajia) ja toipilaista itselleen jonkinlaisen osaston. Kuvaava on Larjon kertomus sotapoliisiosastosta, jota johtanut luutnantti yksinkertaisesti kieltäytyy sotimasta saksalaisia vastaan. Tosin kyllä siirtyy joukkoineen käskyn mukaan Röyttään, mutta ei osallistu sotatoimiin.
Larjon toiminta on äärimmäisen hieno esimerkki improvisoinnista ja peräänantamattomuudesta. Lisäksi hänen aloittamansa sotatoimet Tornion kaupungissa hämäsivät saksalaisia pitkään ja he kuvittelivat kyseessä olevan "kansannousun". Tämä hidasti vastatoimia maihinnousua vastaan, koska Röyttästä toimineita suomalaisia pidettiin vain osana tuota "kansannousua". Lisäksi Larjo on hyvä esimerkki kiittämättömyydestä. Kun sitten suomalaiset saivat yhteyden Tornion kaupunkiin, hänet haukuttiin pataluhaksi, kun ei ollut toiminut tehokkaammin mantereen puolella, esim. rautatieasemalla, jossa JR 11:n joukot kävivät ankaria taisteluita.
Larjon käsky oli siis mm. saada alueen sillat haltuunsa ehjänä. Jo joukkojen vähyys ja heikko taisteluarvo sekä saksalaisten ylivoima mantereen puolella teki tehtävästä haastavan ja muista mantereen puolelle määrätyistä tehtävistä mahdottomat toteuttaa. Kaiken huippu oli tuo IT-junan parkkeeraaminen suoraan sillan päähän ja joukkojenkuljetusjunan saapuminen asemalle vähän ennen operaation alkamista. Larjo pyrkikin varmistamaan varsinaisen kaupungin vähillä joukoillaan ja laittoi kk:t tuliasemiin sillan läheisyyteen. Käyttöönsä saamat 50 kg trotyyliä hän käski kaivamaan sillan eteen, kaupunginpuoleiseen päähän. Nimittäin nykyäänkin silta on joenrantaa ylempänä ja kaupunkiin laskeudutaan jyrkkää rinnettä alas. Räjähdysaineet räjäytettiin tuon penkan takana, jolloin saksalaiset (kuten toivottiinkin) luulivat suomalaisten räjäyttäneen sillan pään. Niinpä he eivät sitten hyökänneet sillan yli, vaan keskittyivät taistelemaan Röytässä maihinnnousseita 3. Divisioonan joukkoja vastaan.
Mielestäni Larjon toiminta on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle Suomen sotahistoriassa. Yksittäinen majuri lähetetään Lapin sodan ensivaiheessa (valesota) linjojen läpi Tornioon. Vaatimaton tehtävä on vallata saksalaisilta Tornion kaupunki, estää siltojen tuhoamiset ja avustaa Tornion Röyttässä maihinnousevia suomalaisia (tuolloin vielä päämaihinnousun piti tapahtua Kemiin ja Tornioon olisi tullut pienempi osasto). Käyttöön majurille annettiin 140 miehen ilmasuojelukomppania, muutama pioneeri ja radiomies sekä 50 kg räjähteitä. Kemissä käskyn antanut eversti Pennanen ei katsonut voivansa antaa edes pyydettyä yhtä panssarikauhua Larjon mukaan.
Torniossa Larjo sitten muodosti kaupungissa olleista lomalaisista, huoltojoukoista (esim. leipureita ja teurastajia) ja toipilaista itselleen jonkinlaisen osaston. Kuvaava on Larjon kertomus sotapoliisiosastosta, jota johtanut luutnantti yksinkertaisesti kieltäytyy sotimasta saksalaisia vastaan. Tosin kyllä siirtyy joukkoineen käskyn mukaan Röyttään, mutta ei osallistu sotatoimiin.
Larjon toiminta on äärimmäisen hieno esimerkki improvisoinnista ja peräänantamattomuudesta. Lisäksi hänen aloittamansa sotatoimet Tornion kaupungissa hämäsivät saksalaisia pitkään ja he kuvittelivat kyseessä olevan "kansannousun". Tämä hidasti vastatoimia maihinnousua vastaan, koska Röyttästä toimineita suomalaisia pidettiin vain osana tuota "kansannousua". Lisäksi Larjo on hyvä esimerkki kiittämättömyydestä. Kun sitten suomalaiset saivat yhteyden Tornion kaupunkiin, hänet haukuttiin pataluhaksi, kun ei ollut toiminut tehokkaammin mantereen puolella, esim. rautatieasemalla, jossa JR 11:n joukot kävivät ankaria taisteluita.
Viimeksi muokattu:
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Yllärireissulle. Jätän kysymysvuoron vapaasti hyödynnettäväksi, palataan tuohon oman pähkinän vastaukseen myöhemmin.
Otetaan nyt pala kerrallaan. Tulet joskus reissultasi ja tarkistat ehdotuksemme.
Monikin asia oli puhtaassa vakoilumielessä tehtyä. Ehdotan karttamateriaalia. He halusivat kartastoja: tie- ja rautatiekarttoja, maaperä- ja maastokartoituksia sekä esimerkiksi Maanmittaushallituksen aineistoja. Tämä meni selvästi pidemmälle kuin aseiden tai joukkojen valvonta. Oli tietenkin syytä epäillä, että kyse oli maastotiedustelusta mahdollista uutta hyökkäystä varten.
Tätä voisi pohtia tässä, ja tehdä vähän tunnetuksi. Vetäisen jotain nopeasti. Tässä voi olla viilattavaa, mutta kokeillaan:
Päämaja piti koko asiaa kansannousuna aivan kuten saksalaisetkin. Näinhän sen kuvaa myös Mannerheim muistelmissaan, joten hän, Heinrichs ja Paasonen eivät ole selvästikään tunteneet tapahtumaa yksityiskohtaisesti vielä 1950-luvulla: "Menestykseen vaikutti sekin, että Tornion suojeluskuntalaiset ja lomalla olleet sotilaat panivat toimeen eräänlaisen kansannousun." (C.G.E.M, Muistelmat II)
Tästä on tullut jonkinlainen kaanon, joka näkyy vieläkin esim. Wikipediassa, jossa Tornion suojeluskunta kahakoi Hannulan sillasta. Larjon kirja ja osallisten tapahtumakuvaukset eivät ilmeisesti ole juuri missään asemassa, vaikka hän toimi käskyn mukaan eli oli tehtävässä. Tehtävään valittu ydinjoukko oli 961. Ilmasuojelukomppania, joka siirtyi Tornioon "evakuointitehtäviin" Kemistä. Siinä oli 140 miestä. Suunnitelman Larjo teki Kemissä kodissaan, jonka ikkunan edessä nökötti saksalainen panssarivaunu ja lisää oli pihassa. Virkahuoneessa pyöri liikaa saksalaisia. Ei siellä voinut.
Tehtävän (vallatkaa Tornio ja estäkää siltojen hävittäminen) päätarkoitus kenraalien silmin oli saksalaisten huomion vetäminen Tornion kaupunkiin maihinnousun ensimmäisen aallon (JR 11/Halsti) purkamisen ajaksi.
Sehän onnistui täydellisesti.
Muualla maailmassa tuollainen katsotaan erikoisjoukkojen toiminnaksi. Parhaiden mahdollisten sellaiseksi. Ei Pegasus-sillan nappaaminen tai Saint-Mere-Eglisen valtaaminen ja kohteen pitäminen apuvoimien tuloon Normandiassa ollut välttämättä sen kummempi, mutta niitä hehkutetaan alati ja turisteja piisaa, sankareita kannetaan kepin nenässä.
Larjon piti hommata kuljetusvälineet, tarvikkeet, muona, pioneerit räjähteineen ja saada kaikki hivutettua Tornioon.
Pennanen ei muuten suostunut antamaan käsikranaattejakaan, joten ei ihme, ettei tippunut edes yhtä panssarikauhua, vaikka Pennanen väitti, että hänellä on 20.
Maatalousopettaja Ollila suostui keskellä saksalaisia talousupseeriksi, ja 10 000 päiväannosta muonaa vietiin Kemistä hänen hoteisiinsa Tornioon.
Saksalaiset estivät illalla Larjon kuljetusten kulun Tornioon. Puolet ukoista ja kuorma-autollinen tavaraa vietiin vielä proomulla Röyttään. Kemi Oy:n isännöitsijä junaili sen.
Ratkaisevia olivat Tornion ja Alatornion sk:n aseet, jotka olivat alueella vielä varastoissa, mm. 200 kivääriä ja patruunoita.
Saksalaiset alkoivat vähän heräillä iltapäivällä ja kyselivät Birger Soviolta (Tornion komendantti), mikä tämä Tornioon tullut suomalainen majuri on. Tässä vaiheessa Soviota osoitettiin jo aseella. Larjo oli kai juurikin puuhaamassa Röyttään junaa maihinnousijoiden käyttöön. Se napattiin saksalaisen kuljetusaliupseerin käsistä. Ja se olikin ainoa juna suomalaisilla sitten seuraavaan viiteen kuukauteen Pohjois-Suomessa.
Kapteeni Karikoski eristi ne kolme saksalaisten huoltotukikohtaa. Luutnantti Toivola iski sadan miehen kanssa asemalle.
Silloin se it-juna tuli. Larjon tst-kertomuksen mukaan saksalaiset todellakin hyökkäsivät sillalle kohti kaupunkia, mutta kk-tuli piti heidät omassa päässään.
Siellä saksalaisten seassa asema-alueella tapellut Toivola oli sen verran alivoimainen, että hän irtautui yöllä ja siirtyi pimeässä veneillä joukkoineen kaupunkiin. Saksalaiset tappelivat asemalla vielä pari tuntia pimeässä keskenään.
Kaupungin puoleisen penkereen räjäytyksellä Larjo halusi estää panssarien ylitulon. Jos Tornion pamaus jotain esti, niin tietenkin sen.
07 Halsti nousi ensimmäisten joukossa laiturille ja Larjo oli järjestänyt sinne jo puhelinyhteyden. Vastaavasti hänen miehensä olivat katkaisseet kaikki saksalaisten linjat, myös Rovaniemen ja Kemin suuntiin. Se oli viestikapteeni Hedbergin ja puhelinteknikko Orkasalon suursaavutus. Se säästi verta. Saksalaisten ylijohto tiesi maihinnoususta vasta pitkällä iltapäivän puolella.
Miksi Larjon toimintaa vähätellään sotakirjallisuuden kaanonissa? En minä keksi kuin muiden upseerien kunnianhimon. Pennanen näyttää miltei halunneen viedä jopa kaappauksen edellytyksiäkin. Sitten siellä on operaatiossa Jalmari Veristä, Pajaria ja muita. Halsti ja Pajari saivat Mannerheim-ristit. Hyviä miehiä kaikki, sotineet vuosia rintamakomentajina. Larjo oli ollut esikuntamies, joka nyt pani tuulemaan, kun oma vuoro tuli.
Se asemalta irtautuminen on varmaan ollut kipeä juttu hermostuneessa aamussa. Toivola oli sadan miehen kanssa pimeätappelussa jo valmiiksi vahvaa suojajoukkoa vastaan, ja sinne tuli vielä iltayöstä kokonainen saksalaisten jääkäripataljoona vahvistukseksi. Hän jätti tehtävänsä ehkä liian aikaisin.
Larjo oli pelännyt 30-50 prosentin tappioita. Loppujen lopuksi tuli kahdeksan kaatunutta.
Larjo onnistui harhautuksessa paremmin kuin hyvin. Hän eristi saksalaiset, katkaisi viestiyhteydet, rakensi Halstille omat, hankki muonan, varasti junan... Hän on varmaan itsekin ihmetellyt, miksi hänet dumpattiin historiasta.
Hän käyttäytyi itse toisin. Hän nosti omia operaattoreitaan. Mainitsee jokaisen nimen. Kunniaa sotilaalle.
