Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ihan kun forumin kulta-aikoina, jolloin tunnnissa meni läpi välillä useampiakin kysymyksiä. Ja sitten uusi kysymys:

Portsmouthissa on museona maineikkaan amiraali Nelsonin lippulaiva HMS Victory, josta pikkuskidinä kokosin pienoismallinkin. Miten tämä alus mahtaa liittyä Suomeen?
 
Ihan kun forumin kulta-aikoina, jolloin tunnnissa meni läpi välillä useampiakin kysymyksiä. Ja sitten uusi kysymys:

Portsmouthissa on museona maineikkaan amiraali Nelsonin lippulaiva HMS Victory, josta pikkuskidinä kokosin pienoismallinkin. Miten tämä alus mahtaa liittyä Suomeen?

Olisiko käytetty suomalaista tervaa?
 
Ihan kun forumin kulta-aikoina, jolloin tunnnissa meni läpi välillä useampiakin kysymyksiä. Ja sitten uusi kysymys:

Portsmouthissa on museona maineikkaan amiraali Nelsonin lippulaiva HMS Victory, josta pikkuskidinä kokosin pienoismallinkin. Miten tämä alus mahtaa liittyä Suomeen?

HMS Victory toimi muutama vuosi Trafalgarin jälkeen brittien Itämeren laivaston lippulaivana. Mutta epäilen että olen väärillä jäljillä, en muista mitään erityisesti Suomeen liittyvää tapausta.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Tämä on oikea vastaus, tuli taas tunnissa forumin parhaiden aikojen tapaan! Pieni selostus on paikallaan, miten alus Suomeen liittyy.
Joskus tuntuu siltä, että meidän johtava Suomen Sota 1808-09 auktoriteettimme on edelleen J L Runeberg. Vai mitä mieltä forumilla ollaan seuraavasta:

Ruotsin johtoajatus sodassa oli, että ei antauduta ratkaisutaisteluihin vaan vetäydytään Pohjanmaalle ja tarvittaessa vieläkin pidemmälle. Meidän vallitseva käsityksemme on edelleen, että tätä strategiaa oli laatimassa joukko pölkkypäitä. Tällaista sodankäyntiä voidaan kuitenkin perustella erittäin painavin argumentein. Ruotsi olisi Suomessa joka tapauksessa alivoimainen, jolloin ratkaisutaistelun häviö merkitsisi Venäjälle jatkossa vapaita käsiä. Eihän se meitä miellytä, mutta Suomi-maakunnassa riitti lääniä luovutettavksi ennen Ruotsin ydinalueiden joutumista vaaraan. Venäjän Suomen valloitus Suuressa Pohjan sodassa sata vuotta aikaisemmin onnistui huoltamalla joukot meritse. Nyt tämä piti estää Viaporin linnoituksen sekä Saaristolaivaston voimin. Avainpaikalle oli vaan asetettu väärä mies!

Ruotsin strategia oli siis sama, jolla Kutuzov voitti Napoleonin Grande Armeen. Mikä meni pieleen? No, venäläisillä on inhottava tapa aina yllättää! Tällä kertaa hyökkäämällä ilman sodanjulistusta keskellä talvea. Aikaisemmin sotajoukot olivat vetäytyneet sydäntalven ajaksi talvileireihin. Talvitiet ja rekikelit helpottivat huoltoa eikä Viaporia oltu lainkaan varustettu jäätä pitkin tulevia hyökkäyksiä varten. Venäläiset olisivat ehtineet tehdä parikin kunnon rynnäkköä ennen jäiden lähtöä. Allekirjoittaneen asiantuntemus ei riitä spekuloimaan olisiko Viaporin valloitus näin voinu onnistua. Muonavaroja linnoituksessa ainakin oli niin paljon, että niillä olisi pärjätty kesään asti.

Meillähän kirjoitetaan aina, ettei mitään apua Viaporille ollut tulossa. Eikä ollutkaan vielä antautumisen aikoihin. Mutta Ruotsilla oli voimakas liittolainen, Britannia. Sen laivasto-osasto saapui Itämerelle myöhemmin kesällä. Tietysti varjelemaan brittien omia etuja, kuten aina. He tarvitsivat täältä tervaa sekä puutavaraa. Osaston komentajana oli amiraali Saumarez ja oitis Suomenlahdelle tultuaan merisodan kävijöinä ylivoimaiset britit saarsivat Venäjän avomerilaivaston Paldiskiin. Sinnekin venäläiset pelastuivat ainoastaan oikullisten tuulten ansiosta. Talven tulo pakotti kuitenkin britit lokakuussa palaamaan Pohjanmerelle. He palasivat seuraavanakin kesänä ja hyökkkäsivät mm Haminaan. Näitä menestyksellisiä operaatioita haittasi tukikohdan puute, mm juomavettä oli hankala saada. Viapori Ruotsin käsissä olisi ollut tällainen tukikohta ja voidaan tietysti spekuloida sen ja Saaristolaivaston mahdollisesta merkityksestä. Ruotsissa amiraali Saumarezia pidetään jopa Ruotsin pelastajana hänen laivastonsa estettyä Venäjää jatkamasta hyökkäystä suoraan Tukholmaan.

Suomessa taas brittien toimintaa ei juuri ole edes huomattu. Meillä keskitytään Porvoon Maapäiviin ja kotimaan tapahtumiin, vaikka muualla sota jatkui täyttä päätä. Kuka on koskaan lukenut, että Bernadottella oli 20.000 miestä Tanskassa valmiina nousemaan maihin Skåneen. Talven tulo sotki hänen suunnitelmansa. Tanska oli menettänyt Norjankin Ruotsille, joten heillä kalavelkoja riitti. Ilman brittejä jos ei ihan ilmeinen, niin ainakin mahdollinen tapahtumien kulku olisi ollut Ruotsin jako Puolan tapaan. Olishan silloinkin tämä voittomaa varmaan itsenäistynyt 1991, mutta tuskin Suomi-nimellä.

No entä HMS Victory? Laiva oli Trafgalgarin aikaan jo 40 vuotias ja se korjattiin myöhemmin mm. tykistöä keventämällä ns. toisen linjan linjalaivaksi. Sellainen sopi sivusuuntien, kuten Itämeri, operaatioihin. Alus toimi Saumarezin lippulaivana ja on siis purjehtinut Suomen aluevesillä, ainakin jos tarkasteluun otetaan nykyiset aluevesirajat. Alla linkatusta Floridan Valtionyliopiston gradusta voi lukea brittioperaatioista. Luvut on otsikoitu operaatioalueiden mukaan, joten koko opusta ei tarvi kahlata läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Zilin ohjaamossa on mielenkiintoinen aparaatti. Mikä se on, ja etenkin mikä on tuon alapuolella roikkuvan johtoliittimen tarkoitus?

Vinkki: johtoliitin on kotimainen jälkiasennus, alkuperämaassa moiselle hökötykselle ei nähty mitään tarvetta.

mysteeri_laite.webp
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Onkohan tämä nyt Valehtelijoiden klubista, mutta selitän vaikka, että kyseessä on ohjaamoon asennettu kenttäpuhelimen kytkentäkotelo.

Kun kuvaa suurentaa, siinä näkyy vasemmalla on venäjänkieliset tekstit "ВКЛ" (päälle) ja "ВЫКЛ" (pois).

Olisiko alla sitten kenttäkaapelin liitin parikaapelia varten?
 
Tämä on oikea vastaus, tuli taas tunnissa forumin parhaiden aikojen tapaan! Pieni selostus on paikallaan, miten alus Suomeen liittyy.
Joskus tuntuu siltä, että meidän johtava Suomen Sota 1808-09 auktoriteettimme on edelleen J L Runeberg. Vai mitä mieltä forumilla ollaan seuraavasta:

Ruotsin johtoajatus sodassa oli, että ei antauduta ratkaisutaisteluihin vaan vetäydytään Pohjanmaalle ja tarvittaessa vieläkin pidemmälle. Meidän vallitseva käsityksemme on edelleen, että tätä strategiaa oli laatimassa joukko pölkkypäitä. Tällaista sodankäyntiä voidaan kuitenkin perustella erittäin painavin argumentein. Ruotsi olisi Suomessa joka tapauksessa alivoimainen, jolloin ratkaisutaistelun häviö merkitsisi Venäjälle jatkossa vapaita käsiä. Eihän se meitä miellytä, mutta Suomi-maakunnassa riitti lääniä luovutettavksi ennen Ruotsin ydinalueiden joutumista vaaraan. Venäjän Suomen valloitus Suuressa Pohjan sodassa sata vuotta aikaisemmin onnistui huoltamalla joukot meritse. Nyt tämä piti estää Viaporin linnoituksen sekä Saaristolaivaston voimin. Avainpaikalle oli vaan asetettu väärä mies!

Ruotsin strategia oli siis sama, jolla Kutuzov voitti Napoleonin Grande Armeen. Mikä meni pieleen? No, venäläisillä on inhottava tapa aina yllättää! Tällä kertaa hyökkäämällä ilman sodanjulistusta keskellä talvea. Aikaisemmin sotajoukot olivat vetäytyneet sydäntalven ajaksi talvileireihin. Talvitiet ja rekikelit helpottivat huoltoa eikä Viaporia oltu lainkaan varustettu jäätä pitkin tulevia hyökkäyksiä varten. Venäläiset olisivat ehtineet tehdä parikin kunnon rynnäkköä ennen jäiden lähtöä. Allekirjoittaneen asiantuntemus ei riitä spekuloimaan olisiko Viaporin valloitus näin voinu onnistua. Muonavaroja linnoituksessa ainakin oli niin paljon, että niillä olisi pärjätty kesään asti.

Meillähän kirjoitetaan aina, ettei mitään apua Viaporille ollut tulossa. Eikä ollutkaan vielä antautumisen aikoihin. Mutta Ruotsilla oli voimakas liittolainen, Britannia. Sen laivasto-osasto saapui Itämerelle myöhemmin kesällä. Tietysti varjelemaan brittien omia etuja, kuten aina. He tarvitsivat täältä tervaa sekä puutavaraa. Osaston komentajana oli amiraali Saumarez ja oitis Suomenlahdelle tultuaan merisodan kävijöinä ylivoimaiset britit saarsivat Venäjän avomerilaivaston Paldiskiin. Sinnekin venäläiset pelastuivat ainoastaan oikullisten tuulten ansiosta. Talven tulo pakotti kuitenkin britit lokakuussa palaamaan Pohjanmerelle. He palasivat seuraavanakin kesänä ja hyökkkäsivät mm Haminaan. Näitä menestyksellisiä operaatioita haittasi tukikohdan puute, mm juomavettä oli hankala saada. Viapori Ruotsin käsissä olisi ollut tällainen tukikohta ja voidaan tietysti spekuloida sen ja Saaristolaivaston mahdollisesta merkityksestä. Ruotsissa amiraali Saumarezia pidetään jopa Ruotsin pelastajana hänen laivastonsa estettyä Venäjää jatkamasta hyökkäystä suoraan Tukholmaan.

Suomessa taas brittien toimintaa ei juuri ole edes huomattu. Meillä keskitytään Porvoon Maapäiviin ja kotimaan tapahtumiin, vaikka muualla sota jatkui täyttä päätä. Kuka on koskaan lukenut, että Bernadottella oli 20.000 miestä Tanskassa valmiina nousemaan maihin Skåneen. Talven tulo sotki hänen suunnitelmansa. Tanska oli menettänyt Norjankin Ruotsille, joten heillä kalavelkoja riitti. Ilman brittejä jos ei ihan ilmeinen, niin ainakin mahdollinen tapahtumien kulku olisi ollut Ruotsin jako Puolan tapaan. Olishan silloinkin tämä voittomaa varmaan itsenäistynyt 1991, mutta tuskin Suomi-nimellä.

No entä HMS Victory? Laiva oli Trafgalgarin aikaan jo 40 vuotias ja se korjattiin myöhemmin mm. tykistöä keventämällä ns. toisen linjan linjalaivaksi. Sellainen sopi sivusuuntien, kuten Itämeri, operaatioihin. Alus toimi Saumarezin lippulaivana ja on siis purjehtinut Suomen aluevesillä, ainakin jos tarkasteluun otetaan nykyiset aluevesirajat. Alla linkatusta Floridan Valtionyliopiston gradusta voi lukea brittioperaatioista. Luvut on otsikoitu operaatioalueiden mukaan, joten koko opusta ei tarvi kahlata läpi.
Lisäksi Ruotsin suunnitelmaan kuului maihinnousu venäläisten selustaan, kun nämä olisivat edenneet Pohjanmaalle. Siksi Viaporin pitäminen oli tärkeää. Sen oli tarkoitus kestää piiritystä, kunnes apuvoimia saapuisi.

Se antautuminen ei ole koskaan oikein selvinnyt, sillä tarvikkeita ja ruokaa sekä miehistöä oli vähintään tarpeeksi. Lisäksi venäläisten voimat eivät ainakaan laskeskelmien mukaan olisi riittäneet maailman vahvimpiin linnoituksiin kuuluneen Viaporin valtaamiseen. Cronstedt solmi venäläisille erittäin edullisen aselevon ja lupasi antautua, jos apuvoimia ei tule toukokuun alkuun mennessä. Tuohon aikaan vesialue oli yleensä vielä jäässä, joten avun saapuminen oli erittäin epätodennäköistä.

Kuitenkin tuo Tanskan ja ranskalaisten uhka sitoi Ruotsin voimia. Lisäksi Viaporin antautuminen sotki suunnitelmia. Myös kuningas Kustaa IV Aadolf hämmensi soppaa suututtamalla britit, jolloin laivasto-osasto häipyi vähäksi aikaa ja Britannia oli vähällä jättää Ruotsin ihan oman onnensa nojaan.

Ja vielä lisäksi Ruotsin puolella aatelisto keskittyi sotimisen sijaan vaihtamaan kuningasta, että pääsevät liittoumaan Napoleonin kanssa. Siinä ei Suomi painanut mitään. Hämmästyttävintä on, että merkittäviä venäläisiä joukkoja oli Ahvenanmaalla valmiina maihinnousuun ja jäitä pitkin taisi tulla ratsuosastoja Ruotsin puolelle, mutta kenraaleita kiinnosti vain vallanvaihto Tukholmassa. Senkin jälkeen venäläiset olivat Uumajassa, jossa käytiin taisteluita.
 
Onkohan tämä nyt Valehtelijoiden klubista, mutta selitän vaikka, että kyseessä on ohjaamoon asennettu kenttäpuhelimen kytkentäkotelo.

Kun kuvaa suurentaa, siinä näkyy vasemmalla on venäjänkieliset tekstit "ВКЛ" (päälle) ja "ВЫКЛ" (pois).

Olisiko alla sitten kenttäkaapelin liitin parikaapelia varten?

Niin lähellä mutta kaukana. Laitteesta lähti kaapelit johonkin toiseen laitteeseen (itse asiassa kahteen).

Ajoneuvon käyttötarkoitukseen voi saada vinkin Google Maps ilmakuvasta. Jos tunnistaa taustalla näkyvät laitteet niin pitäisi pysyä haarukoimaan mistä kohtaa kuva on otettu. Kyseinen Zil näjyy selkeästi Google Mapsin ilmakuvassa.
 
Niin lähellä mutta kaukana. Laitteesta lähti kaapelit johonkin toiseen laitteeseen (itse asiassa kahteen).

Ajoneuvon käyttötarkoitukseen voi saada vinkin Google Maps ilmakuvasta. Jos tunnistaa taustalla näkyvät laitteet niin pitäisi pysyä haarukoimaan mistä kohtaa kuva on otettu. Kyseinen Zil näjyy selkeästi Google Mapsin ilmakuvassa.
Ei ehdi millään. Pitää uida kilometri ja käydä salilla. 😕

Ennen lähtöä heitän silti, että tuo pyörösäätö on joku kanavanvalitsin tai radiolaitteen ohjain. Tämä olisikin siis jonkinlainen sotilasradiokaluston virtalähde- ja ohjausyksikkö. Onko tuo sitten maadoitusta varten tuo liitin?
 
Viimeksi muokattu:
Ei ehdi millään. Pitää uida kilometri ja käydä salilla. 😕

Ennen lähtöä heitän silti, että tuo pyörösäätö on joku kanavanvalitsin tai radiolaitteen ohjain. Tämä olisikin siis jonkinlainen sotilasradiokaluston virtalähde- ja ohjausyksikkö. Onko tuo sitten maadoitusta varten tuo liitin?

Lisävinkki: Veiviä vääntäessä Zilin kyydissä olevalla lavetilla tapahtuu jotakin, ja johtohässäkän tarkoitus on käynnistää jokin ihan toinen laite.

Kysymyksen jälkimmänen osa on vaikea, ellei jopa mahdoton. Mutta jos joku pääsee riittävän lähelle ensimmäisen osan selvittämistä niin annnan helpottavia lisävinkkejä.
 
Alkeellinen paikannin?? Perustuu ajettuun matkaan. Matkalaskuri.
 
Lisävinkki: Veiviä vääntäessä Zilin kyydissä olevalla lavetilla tapahtuu jotakin, ja johtohässäkän tarkoitus on käynnistää jokin ihan toinen laite.

Kysymyksen jälkimmänen osa on vaikea, ellei jopa mahdoton. Mutta jos joku pääsee riittävän lähelle ensimmäisen osan selvittämistä niin annnan helpottavia lisävinkkejä.
Eli laitteella pystyi hytistä käsin ohjaamaan lavetilla olevan kaluston perustoimintoja: kytkemään virrat päälle/pois, käynnistämään laitteen ja ehkä jopa ohjaamaan sitä?

Alapuolinen liitin erilliselle voimayksikölle: (bensa-/dieselgeneraattori tai hydrauliikkapumppu)?

Ja nyt en edes yritä enempää. Pitäkää tunkkinne kelaperseet! 😎
 
Lisävinkki: Veiviä vääntäessä Zilin kyydissä olevalla lavetilla tapahtuu jotakin, ja johtohässäkän tarkoitus on käynnistää jokin ihan toinen laite.

Kysymyksen jälkimmänen osa on vaikea, ellei jopa mahdoton. Mutta jos joku pääsee riittävän lähelle ensimmäisen osan selvittämistä niin annnan helpottavia lisävinkkejä.
Raketinheitin m21(?) vai stalinin urut Zilin katolla ja onko tuo joku korkeus-säätö sille telineelle mistä ne ohjukset lähtee? Laiteliitäntä on jollekin jälkiasenteiselle tuulilasin suojalle mitä ei neukuissa tarvittu?


edit:Näköjään on noissa neukkuvehkeissäkin tuo kiinteä suoja katolla.
edit 2: olen niin nuori ja sivistymätön etten noista neukkuaikaisista järjestelmistä tiedä. taitaa olla radio.

edit3: mennään radiolla ja tuo on liitin mikrofonille?
 
Viimeksi muokattu:
Cronstedt solmi venäläisille erittäin edullisen aselevon ja lupasi antautua, jos apuvoimia ei tule toukokuun alkuun mennessä. Tuohon aikaan vesialue oli yleensä vielä jäässä, joten avun saapuminen oli erittäin epätodennäköistä.
Hän ei ollut enää uransa huipulla, ja asema Suomenlinnassa oli hänelle sekä velvollisuus että taakka. Hän sai Aleksanterilta myöhemmin asunnon ja eläkkeen, mutta ei ole varmaa, oliko se palkkio vai keisarin tapa palkita entinen korkea upseeri, joka ei enää ollut Ruotsin palveluksessa.

On varmaan vaikea päästä niihin housuihin mutta yritetään. Viaporissa oli paljon siviilejä, perheitä, naisia ja lapsia. Keväällä 1808 elintarvikepula ja sairaudet aiheuttivat pelkoa. Cronstedt koki ehkä, ettei linnake kestäisi pitkää piiritystä. Häntä ehkä painostettiin omista riveistä.

Moraali oli niin ja näin. Ruotsin armeija vetäytyi, yhteydet katkesi, ja Cronstedt ei uskonut vahvistusten tulevan. Hänellä oli ilmeisesti synkkä käsitys Ruotsin mahdollisuuksista puolustaa Suomea. On tietenkin todennäköistä, että hän tunsi nuo mahdollisuudet kuitenkin aika realistisesti.

Joissain arvioissa mainitaan, että hänellä oli maltillinen suhtautuminen Venäjään ja hän ehkä näki Suomen kohtalon maailman silloisessa asennossa olevan kääntymässä sinne.

Itse olen sitä mieltä, että hän oli varovainen ja hermoileva vanheneva komentaja, ei mikään riskinottaja. Cronstedt ei ollut valmis ”hävityssotaan” linnan puolesta. Hän oli yli 50-vuotias, sairas, pettynyt uransa kulkuun ja ehkäpä henkisesti valmis luopumaan suuresta vastuusta.

Sandels oli ihan toisenlainen. Vaikka hurri olikin, hän oli oikeasti hyvä. Hän taisteli huomattavasti pienemmillä joukoilla ylivoimaisia venäläisiä vastaan Savossa ja Pohjois-Savossa. Toimintaympäristö oli hajanaista metsää ja järviä, ei linnoituksia. Hän käytti aikanaan hyvinkin liikkuvaa sodankäyntiä, yllätyshyökkäyksiä ja viivytystä. Hän uskoi puolustukseen ja halusi pitää venäläiset kiireisinä, jotta pääjoukot ehtivät järjestäytyä. Hänellä oli myös aggressiivinen, itsevarma luonne.

Cronstedt oli väärä mies sinänsä oikeassa paikassa.
 
Ettei laitteen ylimääräisten johtojen tarkoitus olisi olla ulkopuolisen, ko. laatikkoon liittyvän kauko-ohjauslaitteen liittäminen? Lienee länsimaisesta näkökulmasta turvallisempaa lähetellä raketteja jonkin matkan päästä ajoneuvoa kuin auton kabiinissa istumalla.
 
Nyt ollaan jo monella tapaa lähellä, mutta ei liity Ito 79, ei ole radio, eikä ole ulkopuolinen raketin kaukolaukaisin.

Laite ohjaa katolla olevaa asejärjestelmää, ja rosvoliitin kauko-ohjaa jotakin toista järjestelmää.

Kuvassa ajoneuvo ulkoapäin. Keksittekö syyn miksi ajoneuvo on museoitu nimenomaan ilmatorjuntamuseoon?

mysteeri_laite2.webp
 
Laite ohjaa katolla olevaa asejärjestelmää, ja rosvoliitin kauko-ohjaa jotakin toista järjestelmää.

Kuvassa ajoneuvo ulkoapäin. Keksittekö syyn miksi ajoneuvo on museoitu nimenomaan ilmatorjuntamuseoon?

Katso liite: 124384
Grad -alusta?

Ei hittolainen, taitaa olla joku BM-alusta. Jospa sitä on käytetty maalirakettien laukaisuun.

(En malttanutkaan lopettaa)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top