Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jos katolla on raketinheitin niin kai sillä on raketteja lauottu? Harjoitus tai maaliraketteja IT:lle? Ettei se ole raketin ohjaamiseen?

Ihan stetsonista vetelen kun en ole IT puolella palvellut.
 
Nyt ollaan jo monella tapaa lähellä, mutta ei liity Ito 79, ei ole radio, eikä ole ulkopuolinen raketin kaukolaukaisin.

Laite ohjaa katolla olevaa asejärjestelmää, ja rosvoliitin kauko-ohjaa jotakin toista järjestelmää.

Kuvassa ajoneuvo ulkoapäin. Keksittekö syyn miksi ajoneuvo on museoitu nimenomaan ilmatorjuntamuseoon?

Katso liite: 124384
Laite on laukaisin? Rosvoliitin ohjaa valonheitintä? Onko ideana ollut käyttää ohjuksia sulkutulena,vai laukaista jotain harjoitusmaaleja

Yllä ehdittiin eka niin vedin itseltä yli samat kohdat
 
Tuo rosvoliitinkin kummittelee jotenkin. Voisiko se olla niin, että liittimeen kytkettäisiin jokin koestuslaatikko, jolla mitataan järjestelmää tai sitten yhdellä ohjaamolla voitiin käynnistää laukaisu kahdessa erillisessä lavassa?
 
Jospa sitä on käytetty maalirakettien laukaisuun.

Harjoitus tai maaliraketteja IT:lle?

Tuo rosvoliitinkin kummittelee jotenkin. Voisiko se olla niin, että liittimeen kytkettäisiin jokin koestuslaatikko, jolla mitataan järjestelmää tai sitten yhdellä ohjaamolla voitiin käynnistää laukaisu kahdessa erillisessä lavassa?

Nyt ollaan jo niin lähellä että hyväksyn vastauksen.

Zilin lavalla tosiaan Katjusa-raketinheitin, mutta käyttötarkoitus oli toimia ItO 78 harjoitusmaalina. Kuvassa näkyvä laite toimii siten että kun veiviä vääntää kierroksen niin raketti sujahtaa taivaalle.

Rosvoliitin onkin mielenkiintoinen: Siitä lähti johdot kahteen TV-kameraan jotka tallensivat ampumatapahtuman analysointia varten. Eli veiviä kääntessä lähti raketti ja kamerat käynnistyivät.

Toinen kameroista seurasi IT-ohjusta, toinen maalirakettia. Kumpaankin kuvaan tallennettiin aikaleima ja tarkat sivu/pysty kulmatiedot. Näistä sitten pystyi jälkikäteen kalkuloimaan hyvinkin tarkat osumatiedot, siitä oli apua koulutukseen että asejärjestelmän laaduntarkkailuun.

Laukaisimen suora kytkentä myös kameroihin oli yhden suomalaisen insinöörin keksintö. Neuvostoliitossahan ei ammuntoja mittailtu, koska tiesivät että mahdolliset ohilaukaukset johtuivat käyttäjän virheestä.

Jäsen Vonka oli lähimpänä eli jatkakoon.
 
Olen vuorokaudessa oppinut enemmän sekä Suomen sodasta että nyt vielä suomalaisesta kenttäinsinööritaidosta. Yhdellä lisäkytkennällä saatiin siis aikaan harjoittelun ja järjestelmän laadun analysoinnin taso, jota Neuvostoliitossa ei edes pidetty tarpeellisena tai tultu edes ajatelleeksi.

Museon ZIL ei ole vain näyttelyesine, vaan merkittävä pala suomalaisen ilmatorjunnan kehityshistoriaa ja insinööriosaamista! Olen varmaan itsekin vain vilkaissut sitä ohi kävellessä, että kato zili.

Keksin kysymyksen illalla tai aamulla.
 
Tämä on varmaan nopeasti selvitettävä. Tapahtumat menivät osapuilleen näin.

Linnakkeen päälliköllä oli päänvaivaa, sillä hän oli edellisenä päivänä pysäyttänyt vieraan valtion evakuointialuksia. Tiedustelukone oli illemmalla lentänyt yli ja pudottanut linnakkeelle kapselin, jossa oli osapuilleen ytimeltään tämä viesti:

Halten Sie die angehaltenen Fahrzeuge nicht länger fest. Lassen Sie sie unverzüglich passieren. Bei Zuwiderhandeln: sofortige Feuereröffnung und Vernichtungsbeschuss.

Viestin sisältö kerrottiin maihin. Aamulla kello viisi kapteenin aseiden kantaman (18-20 km) ulkopuolelle höyrysi sota-aluksia, joista yksi oli aika suuri. Aluksen pääaseiden (neljä kaksoistornia eli 8 x 203 mm) kantama oli tod. näk. 27 - 33 km kranaatista riippuen.

Radioyhteys saatiin. Jonkin lähteen mukaan kapteeni vaati urhoisesti sota-aluksia pysähtymään, mutta tällöin hän sai uuden sanoman taisteluosaston vara-amiraalilta: An Küstenbatterie (- - -). Hier Schwerer Kreuzer (----- -----). Sie halten deutsche Fahrzeuge fest. Befehl: Fahrzeuge sofort freigeben und auslaufen lassen. Bei Nichtbefolgung eröffnen wir unverzüglich das Feuer.

Tuntia myöhemmin eversti maista, kapteenin esimies, käski toimia tämän tst-osaston vaatimuksen mukaan.

Keitä olivat kapteeni ja nimeään kantaneen tst-osaston vara-amiraali? Ei osatotuuksia, kiitos. Kaksi nimeä. Bonus toki vielä everstistä.
 
Ei löydy vielä tietoa henkilöistä, mutta arvioisin moisen kohteliaan herrastelun liittyvän vuoteen 1940 ja operaatio Weserübungiin. Kenties Tanskaa tässä uhkaillaan, koska Norja ampui päin pläsiä?

Kätketty nimistö (5+5 kirjanta) viittaisi Prinz Eugeniin, mutta saattaa olla lukijalle ansa, koska laiva oli tositoimissa vasta vuonna 1941. Ellei se sitten Itämeren harjoituksissaan vuoden 1940 kuluessa joutunut johonkin hupsuun välikohtaukseen esim. Ruotsin kanssa jostain rajarikosta?
 
Ei löydy vielä tietoa henkilöistä, mutta arvioisin moisen kohteliaan herrastelun liittyvän vuoteen 1940 ja operaatio Weserübungiin. Kenties Tanskaa tässä uhkaillaan, koska Norja ampui päin pläsiä?

Kätketty nimistö (5+5 kirjanta) viittaisi Prinz Eugeniin, mutta saattaa olla lukijalle ansa, koska laiva oli tositoimissa vasta vuonna 1941. Ellei se sitten Itämeren harjoituksissaan vuoden 1940 kuluessa joutunut johonkin hupsuun välikohtaukseen esim. Ruotsin kanssa jostain rajarikosta?
Sanotaan nyt että tässä on juurikin jo laiva oikein. Paikka ja vuosi väärin.

Hyvin nitkahti jo eteenpäin.
 
Paikka Utö, aika lähteestä riippuen 18.-19.9.1944. Kolmea saksalaisalusta oli estelty lähtemästä ”Heim ins Reich”. Pääsivät lähtemään. Kuka käski ja ketä on vielä selvittämättä.

Edit. Vara-amiraali lieni Helmuth Brinkmann ja… eversti lienee Niilo Kullervo Heiro… ja liekö kaivattu kapteeni tulenjohtajana 11.9. harjoitusammunnoissa toiminut Ramström, kun Heiro poistui linnakkeelta 13.9.?
IMG_0407.webp
 
Viimeksi muokattu:
Suomalaiset lähteet ovat kerrankin hiukan puutteelliset. Olet kuitenkin löytänyt oikean paikan jo.

Paremman aikajanan saisi tutkimalla Turun Rannikkorykmenttiä ja Utön linnaketta 15.9. - 18.9 väliseltä ajalta. Minulla on saksalaislähteitä, jotka eivät ole Internetissä. Monet muutkin ovat sotkeneet kaksi eri tapausta. Tuo klo 10 annettu on nimittäin uusi toimintaohje, joka on annettu kaiken jo tapahtuneen jälkeen! Kuumaa oli 15.9. ja 16.9.

Eversti Niilo Heiro on oikein, vaikka hän sai ohjeet Väinö Valveelta. Heiro oli kuitenkin yhteydessä linnakkeeseen. Brinkmann on väärin etkä ole vielä maininnut myöskään linnakkeen päällikköä.

Vihje: Tst-osaston komentaja oli Prinz Eugenilla (jota suomalaiset luulivat muuten Admiral Hipperiksi) ja hän otti kuson, ei Brinkmann, joka oli risteilijän päällikkö, ei tst-osaston. Pidätetyt alukset olivat lähteneet Aspön tukikohdasta.
 
Muokkasit Ramströmin viestiisi. Se on oikein!

Hän oli linnakkeen viimeinen sodanaikainen päällikkö.

Yhtä vaille enää... @TomiDude

 
Kyllä vain! Kysymysvuoro siirtyy sinulle.

Utön linnake pysäytti 15.9. torpedoverkon nostoon ja laskuun soveltuvia aluksia.

Utön yli väitetään lentäneen Prinz Eugenin Arado 196 -tiedustelukoneen ja pudottaneen viestin (saksalaiset lähteet ja muutamat muistelijat), mutta Utön ja Merivoimien esikunnan stpk:t kertovat radioyhteydestä.

Utön päällikkö, kapteeni Sven Ramström, oli varmuudella radioyhteydessä risteilijään.

Kampfgruppe Thiele (Prinz Eugen lippulaivana) ilmoitti aamulla 16.9., että tulitus alkaisi, jos aluksia ei vapauteta. Tämä tapahtui jo kauempaa mutta saattue tuli myös linnakkeen kantaman piiriin.

Klo 06.10 Utön sotapäiväkirjaan merkittiin: “Eversti Heiron määräyksestä alukset päästettiin esteettä poistumaan.”

Tuossa on pitempi rapsa, jossa tulkitaan tätä vielä asevelihengen kautta. Muuten se on kohdallaan, mutta tukeutuu vain suomalaisiin lähteisiin. Saksalaiset olivat ihan tosissaan.

"Edellytyksenä rauhansopimusneuvotteluille Neuvostoliiton kanssa Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa Saksaan 3. syyskuuta. Saksalaisten tuli poistua Suomen alueelta viimeistään 14.9. kello 24.00. Siihen mennessä heidän tuli siirtää joukkonsa ja tavaransa pois. Etelä-Suomessa tämä onnistuikin hyvin, mutta kuten tunnettua pohjoisessa tilanne oli toinen. Poikkeuksena etelässä olivat Saksan laivaston suorittamat Suomen satamiin johtavien väylien miinoittamiset ja Suursaareen tehty maihinnousuyritys.

Aspön tukikohdan lopullista purkamista alettiin suunnitella vasta 11.9. Saarille sijoitetut it-tykit oli toki jo 3.9. lastattu hävittäjiin Z 25 ja Z 36, jotka silti vielä jäivät »Rotbucheen». Torpedoverkkojen nostoon ryhdyttiin kuitenkin aivan viime hetkillä.

Netzleger VIII (Eggeroe), hinaaja (Netztender) NT 25 (Hugo) sekä NT 2427 lähtivät 13.9. Paldiskista kohti Nötötä, jossa nostotyöt päästiin alkamaan 14.9. Nosto alettiin pohjoisemmasta, Stora Hummelskärin altaasta ja ilmoituksen mukaan se saatiinkin nostetuksi ajoissa. Tieto tosin tuntuu utopistiselta, sillä alkuun päästiin vasta puolen päivän jälkeen. Saksalaiset elättivät toivoa, että työ olisi suomalaisten suostumuksella voinut jatkua myös 14. päivän jälkeen.

Verkonlaskuosaston komentaja, komenta-
jakapteeni Lutherer, joka oli valinnut »lippulaivakseen» NT 25:n, kyseli vielä kello 13.15 ohjeita siitä, mihin heidän piti lähteä, jos työ jouduttaisiin keskeyttämään. Suomalaiset eivät suostuneet määräajan pidentämiseen ja nosto keskeytyi 14. päivän iltana.

Verkonlaskuosasto lähti kohti Saksaa vasta syyskuun 15. päivän aamuna, jolloin sen olisi jo pitänyt olla Suomen aluevesien ulkopuolella. NT 25 hinasi Netzleger VIII:aa kohti Utötä. Merivoimien komentaja määräsi, että saksalaissaattueen poistuminen Suomesta oli estettävä. Luutnantti Fuchs lähti Utön linnakkeelta vartioalus Nyyrikillä saksalaisaluksia vastaan ja vaati niitä palaamaan Aspöön. Kello 12.30 saksalaisalukset kääntyivätkin takaisin kohti pohjoista. Kello 14.35 ne kääntyivät kuitenkin uudelleen kohti etelää kääntyäkseen kymmenen minuuttia myöhemmin uudelleen pohjoiselle kurssille. Saattue pysähtyi Aspön tasalle ja ankkuroitui sinne. Aliluutnantti Aallon saattaja Turku oli hälytetty Maarianhaminasta apuun viemään saksalaisalukset Korppooseen internoitaviksi. Turku saapui Aspöön puoli yhdeksältä illalla. Suomalaiset olivat sammuttaneet Utön väylän loistot ja linjava-
lot. Ne oli päätetty sytyttää vain saattueen ohituksen ajaksi, niin ettei väylää olisi voitu kulkea etelään päin.

Komentajakapteeni Lutherer oli saanut suomalaisilta ohjeet lähteä kello 24.00 kohti Korppoota ja niin tapahtuikin. Turku asettui saattueen viimeiseksi valvoakseen, että saksalaiset noudattivat annettua kurssia. Kello 1.45 saksalaisalukset kuitenkin yhtäkkiä kääntyivät uudelleen kohti etelää ja Utötä lisäten samalla vauhtiaan. Vidskärin selällä ne pimeyden tähden pysähtyivät uudelleen odottamaan päivän valkenemista. Aliluutnantti Aalto vei laivansa saksalaisen johtoaluksen kylkeen ja vaati komentajakapteeni Luthereria nousemaan alukseensa

Lutherer kieltäytyi kunniasta ja samalla havaittiin, että saksalaisaluksissa oli kaikki aseet miehitetty. Turun aseistuksena oli vain 40 mm:n Vickers ja 20 mm:n Madsen, saksalaisaluksilla 40 mm:n Bofors ja peräti
17 kpl 20 mm:n putkea. Näin ollen suomalaisaluksella ei ollut reaalisia mahdollisuuksia pakottaa saksalaisia noudattamaan tahtoaan. Saattueen oli kuitenkin kuljettava Utön linnakkeen ohi päästäkseen avomerelle. Aalto pani nyt toivonsa Utön linnakkeeseen. Siellä oli kuuden tuuman Canet-patteri, joka kyllä saattoi estää kauttakulun.

Kello 5.00 16. päivän aamuna Saaristomeren Rannikkoprikaati ilmoitti Merivoimien Esikunnalle, että Utön eteläpuolelle oli saapunut saksalainen laivasto-osasto. johon kuului raskas risteilijä »Admiral Hipper» sekä kymmenen torpedovenettä. Kyseessä oli »Kampfgruppe Thiele», eli Prinz Eugen, joka suojavoimineen oli saapunut vapauttamaan verkonlaskuosastoa. Utön linnakkeen päällikön, kapteeni Sven Ramströmin otettua radioteitse yhteyttä risteilijään ja vaadittua aluksia pysähtymään ne alkoivat risteillä edestakaisin suomalaisessa karttaruudussa 112 C 26, joka on noin viiden meripeninkulman päässä Utöstä etelään. Vara-amiraali Thiele otti yhteyttä linnakkeeseen, eräiden tietojen mukaan radiolla, toisten tietojen mukaan pudotuttamalla aluksen lentokoneesta viestin, ja vaati verkonlaskuosastolle vapaata pääsyä avomerelle. Utö luonnollisesti ilmoitti tästä edelleen Merivoimien Esikunnalle, ja merivoimien komentaja, kenraaliluutnantti Valve antoikin »tarpeettoman verenvuodatuksen välttämiseksi» luvan päästää osasto esteettä avomerelle. Kyseessä saattoi sittenkin olla jonkinlainen aseveljeyden osoitus, sillä saksalainen laivasto-osasto, joka tulivoimaltaan oli ylivoi-mainen Utön kolmeen Canet-tykkiin verrattuna, oli niiden kantaman sisäpuolella. Verkonlaskuosasto oli tietenkin myös saanut tiedon Kampfgruppen saapumisesta. Ne jättivät luotsin Utöön kello 6.12 ja suuntasivat kulkunsa kohti avomerta. Läpikulkuluvan ei ajateltu koskevan pelkästään verkonlaskuosastoa, sillä vielä 18.9. kello 10.00 mainitaan Utön linnakkeen sotapäiväkirjassa linnakkeiston komentajalta tullut käsky, jonka mukaan »pohjoisesta saapuvat saksalaiset kauppa- ja sota-alukset saadaan laskea ulos, vaan ei laskea sisään etelästä tulevia."

Juhani Lievonen: "Rotbuche - sotilastukikohta Aspössa". Sotahistoriallinen aikakauskirja 31.
 
Viimeksi muokattu:
Noh, tämä on enempi sellainen ”show and tell” -kysymys. Sain tällaisen kartussin kesällä. Se on ryssä, sen halkaisija on hylsyn suulta 152 mm.

Näytä minulle kuva kokonaisesta ammuksesta ja kerro siitä lisää, koska en tiedä tästä sen enempää ja haluaisin oppia. Se päätyy luokkaani kynätelineeksi tarinan kera.
 

Liitteet

  • IMG_9391.webp
    IMG_9391.webp
    20 KB · Luettu: 17
  • IMG_9392.webp
    IMG_9392.webp
    28 KB · Luettu: 17
Viimeksi muokattu:
Noh, tämä on enempi sellainen ”show and tell” -kysymys. Sain tällaisen kartussin kesällä. Se on ryssä, sen halkaisija on hylsyn suulta 152 mm.

Näytä minulle kuva kokonaisesta ammuksesta ja kerro siitä lisää, koska en tiedä tästä sen enempää ja haluaisin oppia. Se päätyy luokkaani kynätelineeksi tarinan kera.
Jos saat mitattua hylsyn pituuden, voisi yrittää etsiä. Vanhojen 6-tuumaisten haupitsien (M1909/M1909-30) lyhyt “obturatorihylsy” on matala hylsy, jossa oli vain peruspanos; lisäpanokset olivat erillisissä ruutipusseissa. Se olisi kuulenma joku 21 cm ja ties vaikka tsaarinaikainen.

D-20 / ML-20 / 2S3 “Akatsija” -perheen metallihylsy on noin 54-55 cm.

Eli korkeus olisi kiva vinkki...

Tsekkaa:

 
Viimeksi muokattu:
Se on kai joku pohjaosa sitten. Ei riitä mun tiedot. Näyttää siltä, että messinkinen tai messinkiä muistuttava metallinen. Korkeus siis noin 133 mm ja halkaisija noin 152 mm. Se muistuttaa hylsyn pohjaosaa tai erikoisammuksen komponenttia.

Jätän suosiolla tämän.
 
Utön yli väitetään lentäneen Prinz Eugenin Arado 196 -tiedustelukoneen ja pudottaneen viestin (saksalaiset lähteet ja muutamat muistelijat), mutta Utön ja Merivoimien esikunnan stpk:t kertovat radioyhteydestä.

Irtonainen sattumahavainto: Olin Utössä viikonlopun pari vuotta sitten, osallistuttiin natiivin pitämälle historiakierrokselle.

Hänen mukaansa lentokone pudotti viestikapulan. Eli saarelaisten perimätieto tukee saksalaisia lähteitä.
 
Noh, tämä on enempi sellainen ”show and tell” -kysymys. Sain tällaisen kartussin kesällä. Se on ryssä, sen halkaisija on hylsyn suulta 152 mm.

Näytä minulle kuva kokonaisesta ammuksesta ja kerro siitä lisää, koska en tiedä tästä sen enempää ja haluaisin oppia. Se päätyy luokkaani kynätelineeksi tarinan kera.

Ensimmäisen kuvan perusteella tuo näyttää olevan pullonkaulahylsy (bottleneck case). Lienee harvinaisempi malli 6-tuumaisen tykin kartussien joukossa.
 
Etsintä on silti hauskaa. Vuoden 1909 haupitsin (M1909/M1909-30) kohdalla oli kai myös tuo kapeneva? Tai Schneider-haupitsin eli M1910:n?

Tässä on 1909:n hylsy ja projektiili

1000027010.webp

Olen käynyt pian kaikilla sotaharrastajien sivustoilla, jotka ovat jotakin Igori.ru tai vastaavia. Onneksi asun alakerroksissa ja VPN on hyvä peli. Taisit @TomiDude vain haluta hönöt etsimään?

1000027011.webp

Kummankin vanhan haupitsin hylsy on töpö mutta kuitenkin pitempi kuin 13. Sanoisin että yksinkertaisesti 152 millisen lyhyimmätkin töpöt hylsyt ovat 212 tai 239 mm pitkiä.
 
Back
Top