Kysymys- ja vastaustopiikki

Kun ei taida olla yhtään kysmystä nyt avoimena niin heitetääs yks jottei ketju kuole.
Ei mene itärintamalle eikä toiseen maailmansotaan muttei kovin pitkälle sen jälkeenkään ja panssarisotaan liitty kuitenkin.

Eli 84mm Carl Gustaf -sinko on kyseessä. Mikä muista aikalaisista kilpailijoista poikkeava ominaisuus teki siitä niin suositun?
 
noska kirjoitti:
Kun ei taida olla yhtään kysmystä nyt avoimena niin heitetääs yks jottei ketju kuole.
Ei mene itärintamalle eikä toiseen maailmansotaan muttei kovin pitkälle sen jälkeenkään ja panssarisotaan liitty kuitenkin.

Eli 84mm Carl Gustaf -sinko on kyseessä. Mikä muista aikalaisista kilpailijoista poikkeava ominaisuus teki siitä niin suositun?

Rekyyliton?

tai sitten että sillä voi ampua pamahdus, savu ja valo granateja?
 
noska kirjoitti:
Kun ei taida olla yhtään kysmystä nyt avoimena niin heitetääs yks jottei ketju kuole.
Ei mene itärintamalle eikä toiseen maailmansotaan muttei kovin pitkälle sen jälkeenkään ja panssarisotaan liitty kuitenkin.

Eli 84mm Carl Gustaf -sinko on kyseessä. Mikä muista aikalaisista kilpailijoista poikkeava ominaisuus teki siitä niin suositun?

Olisiko ollut pitempi kantama, maksimi 700 m, liikkuvaan maaliin käytännössä 400 m.
 
Kumpikaan vastaus ei ollut haettu. Monet muutkin singot olivat utolloin ja rekyylittömiä ja erilaisia ammuksia niihin löytyi.
Kantama tavallaan sivuaa vastausta. Haettu vastaus osaltaan edesauttoi tuota kantaman saavuttamista.
 
Tarkoitatko rihlattua putkea?

Eli siis vastaukseni on, että Carl Gustavissa on kilpailijoista poiketen rihlattu putki.
 
Sillä oli korkea lähtönopeus. siis mun vastaus
 
EK löysi haetun vastauksen. kaikessa yksinkertaisuudessaan oli CG aikanaan (ja edelleenkin ) siitä harvinainen sinko että siiä oli/on rihlattu putki, joka mahdollisti aikaan kilpailijoita paremman tarkkuuden ja sitä akutta myös kantaman.

EK jatkaa.
 
Ketkä polttivat Kuhmossa sijaitsevan Lentiiran kirkon talvisodan päättyessä?
 
EK kirjoitti:
Ketkä polttivat Kuhmossa sijaitsevan Lentiiran kirkon talvisodan päättyessä?

Nopealla etsimisellä syyllistä ei löydy, jossain viitataan pommitukseen, mutta ei vahvistusta. Vissiin Gekados, joten vastataan; suomalaiset joukot pisti tulet kirkon sisälle lämmitykseksi ja koko kirkko paloi.
 
veffeade kirjoitti:
EK kirjoitti:
Ketkä polttivat Kuhmossa sijaitsevan Lentiiran kirkon talvisodan päättyessä?

Nopealla etsimisellä syyllistä ei löydy, jossain viitataan pommitukseen, mutta ei vahvistusta. Vissiin Gekados, joten vastataan; suomalaiset joukot pisti tulet kirkon sisälle lämmitykseksi ja koko kirkko paloi.

Hyvä arvaus, mutta väärin.
 
veffeade kirjoitti:
EK kirjoitti:
Ketkä polttivat Kuhmossa sijaitsevan Lentiiran kirkon talvisodan päättyessä?

Nopealla etsimisellä syyllistä ei löydy, jossain viitataan pommitukseen, mutta ei vahvistusta. Vissiin Gekados, joten vastataan; suomalaiset joukot pisti tulet kirkon sisälle lämmitykseksi ja koko kirkko paloi.

Kun lisää arvauksia ei tule, annetaan vinkki.

Minkä valtion hyväksi toimivat suomalaiset joukot?
 
EK kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
EK kirjoitti:
Ketkä polttivat Kuhmossa sijaitsevan Lentiiran kirkon talvisodan päättyessä?

Nopealla etsimisellä syyllistä ei löydy, jossain viitataan pommitukseen, mutta ei vahvistusta. Vissiin Gekados, joten vastataan; suomalaiset joukot pisti tulet kirkon sisälle lämmitykseksi ja koko kirkko paloi.

Kun lisää arvauksia ei tule, annetaan vinkki.

Minkä valtion hyväksi toimivat suomalaiset joukot?

Saksalaiset?
 
Jo vain.

Eli Suomen Kansanarmeijan osasto oli sivustavarmistuksena Lentiirassa talvella 1940. Puna-armeija yritti antaa tehtäväksi sissi- ja tiedustelutoimintaa, mutta pojat kieltäytyivät, koska eivät olleet puna-armeijan määräysvallassa. Muistettavin teko oli Kirveskansan kirkon polttaminen lämmittelytarkoituksessa sodan päättyessä.

Kuhmolainen legenda kertoo, kuinka sodan päätyttyä kylään saapunutta joukkuetta johtanut pappi Jorma Kauko raivostuui nähtyään kirkkoa käytetyn tallina ja poltti häväistyn Herran huoneen. Mutta legenda on legenda.

baikal jatkaa.
 
Lentiiran kirkko on tainnut myöhemminkin kokea aika kovia, jos en väärin muista. Pysymme Kuhmon suunnalla ja Talvisodassa, päivemmällä pumppaan kysymyksen kehiin.
 
Kertomuspätkä 14.3.1940 Kuhmon rintamalta

Istuimme luutnantti M:n kanssa siinä ja tupakoimme. Miehet keräsivät vielä viimeisiä ammuslaatikoita rekeen, taisi siinä olla vielä suksia ja työkalujakin. Neuvostoliittolaiset kaatuneet olivat siinä mäessä ja näimme kuinka sieltä tuli ryhmä sinne meitä päin. Hoputin miehiä lopettamaan hommat ja lähtemään, ei huvittanut jäädä aseettomana siihen katselemaan neuvostoväen hommia. Luutnantti sanoi jotain aika äkeällä äänellä ja läksimme pois. Ennen mutkaa käännyin vielä vähäksi aikaa ja katselin, kun neuvostoupseeri katkoi tuntolevyn puolikkaita kaatuneiden kaulasta.

Mikä tuossa kertomuksen pätkässä ei stemmaa todellisuuden kanssa?
 
baikal kirjoitti:
Kertomuspätkä 14.3.1940 Kuhmon rintamalta

Istuimme luutnantti M:n kanssa siinä ja tupakoimme. Miehet keräsivät vielä viimeisiä ammuslaatikoita rekeen, taisi siinä olla vielä suksia ja työkalujakin. Neuvostoliittolaiset kaatuneet olivat siinä mäessä ja näimme kuinka sieltä tuli ryhmä sinne meitä päin. Hoputin miehiä lopettamaan hommat ja lähtemään, ei huvittanut jäädä aseettomana siihen katselemaan neuvostoväen hommia. Luutnantti sanoi jotain aika äkeällä äänellä ja läksimme pois. Ennen mutkaa käännyin vielä vähäksi aikaa ja katselin, kun neuvostoupseeri katkoi tuntolevyn puolikkaita kaatuneiden kaulasta.

Mikä tuossa kertomuksen pätkässä ei stemmaa todellisuuden kanssa?

Tuskin neuvostoliittolaisia tuntolevyjä todellisuudessa puolitettiin.

tuntolevyt.jpg
 
Oliko niin, että historian tuossa vaiheessa venäläiset eivät käyttäneet tuntolevyjä, vaan sotilailla oli taskussa tai kaulassa pidettävä suljettava kapseli, jossa oli eräänlainen "tunnistuskortti"?
 
torjuntapossu osui. Talvisodan aikaan neuvostosotilaan kaulassa riippui narusta pieni peltirasia, jonka sisällä oli paperille kirjoitettuna sotilaan tiedot.

pstsika jatkaa.
 
Back
Top