Kysymys- ja vastaustopiikki

[Ottoville]

En tiedä miten luotettava lähde tämä on, mutta tässä mainitaan luku 16,000 88:n kranaattia / tuhottu nelimoottorinen pommikone. Luku on keskimääräinen kulutus vuodelta 1944.

16.000 Schuss mit der „8,8-cm-Flak 36“

Yksi piste.



Mahdollisuus vielä kolmeen pisteeseen, koska tykeissä on eroja.

Veikataan vaikka 12.000 laukausta/88 ItK/pudotettu pommittaja

Ei osu yhteenkään tykki malliin.

 

[Falangi]

Saksalaisten raskaimmat it-tykit olivat 10.5 cm Flak 38 ja 12.8 cm FlaK 40. Noita ei valmistettu läheskään niin paljon mitä "kasikaseja", mutta aika paljon naatteja niilläkin varmaan kului. Saksalaisten rakentamien ns. Flak-tornien pääaseistus koostui yleensä juuri noista raskaammista tykeistä.

edit. Joisskain lähteissä jopa sanotaan, että 128mm tykit olivat ainoita, joilla oli tarpeeksi tulivoimaa/ampumaetäisyyttä torjumaan liittoutuneiden raskaat pommarit.

 

[Torni]

Paljonkohan yksi putki kesti laukauksia? Jostakin muistelen lukeneeni, että putket pystyi tehdas kunnostamaan? Miten se käytännössä toteutettiin?

 

[Ottoville]

10.5 cm Flak 38 ja 12.8 cm FlaK 40.

Kolme tykkimallia puutui.

Tässä on kaksi niistä.

Malleilla on väliä, koska niiden käyttämä laukausmäärä vaihteli suuresti alas ammuttua pommikonetta kohti.

 

[TBman]

Joo, kylla vaatii raskaampaa kalustoa, kuin 40 mm.n tykkeja jos meinaa toimintakorkeudella lentavia pommikoneita pudottaa... Yleinen pommituskorkeus taisi olla 5-6 km.

 

[TBman]

Kolme tykkimallia puutui.

Tässä on kaksi niistä.

Malleilla on väliä, koska niiden käyttämä laukausmäärä vaihteli suuresti alas ammuttua pommikonetta kohti.

olikos niin, etta 12,8 cm.n it-kuti nousi 9.5 km! ??

 

[Juna112Porojetsiin]

Mietin jo aeimmin lähteä spekuloimaan, mutta olin varma että joku tietää vastauksen, ja oma pohdiskeluni vain laskee keskustelun laatua.
Mutta totean skaala-tietona että Helsingin -44 helmikuun pommituksissa ammuttiin seuraavasti:
-en löytänyt nopeasti tsekkaamalla ensimmäisen hyökkäyksen ammusmääriä
-toisessa hyökkäyksessä 12.238 raskasta kranaattia
-kolmannessa hyökkäyksessä 14.240 raskasta kranaattia sekä 4.432 kevyttä kranaattia

ja alas tuli 8-10 konetta IT:n ampumana. Jos tuo 1. yö on ollut samaa luokkaa, raskaita kranaatteja on ammuttu yli 37.000 ja alas on saatu 10 konetta IT:llä, 10 muuta konetta meni muista syistä taistelussa ja vielä kymmenkunta ADD:n konetta hajosi laskeutumisisissa ja muissa onnettomuuksissa. Eli suomalaisella menetelmällä tästä tulisi suhdeluku noin 3.700 raskaan kranaattia. Huomaten että raskain ase oli 88.

Tämä ei tietenkään ole mikään vastaus - ainoastaan innostunutta osallistumista

 

[Juna112Porojetsiin]

Kasikasilla taisi lakikorkeus olla jossain 6500 metrissä (?) ja vielä ennenkuin saan aiheellisen vastalausemyrskyn epätarkasta pohdiskelusta; Helsinkiä pommittaneet koneethan tosiaan eivät juuri olleet nelimoottorisia, mukana lienee ollut parisenkymmentä Pe-8:aa, joista ainakin yksi on tullut IT:n toimittamana mereen (ja ainakin toinen yöhävittäjän). Suhdekulu siis nousee nelimoottoristen osalta merkittävästi, mutta on täysin epärelevantti sillä lentosuoritusten lukumäärä pitäisi ottaa myös huomion osumia laskettaessa ja toisaalta Helsingin IT ei olisi välttämättä edes yltänyt länsikoneiden pommituskorkeuteen.

 

[Torni]

Nolla? Ei ainuttakaan pudotusta? Skodan sotasaalis tykki?

 

[Ottoville]

Aseet
8,8-cm-Flak 36 16000 laukausta/kone
8,8-cm-Flak 41
10.5 cm Flak 38
12.8 cm FlaK 40


Asian tekee mielenkiitoiseksi kuinka paljon laukaus määrä pienen tykin vaihtuessa.

 

[tulikomento]

Aseet
8,8-cm-Flak 36 16000 laukausta/kone
8,8-cm-Flak 41
10.5 cm Flak 38
12.8 cm FlaK 40


Asian tekee mielenkiitoiseksi kuinka paljon laukaus määrä pienen tykin vaihtuessa.

Selittyykö tuo tulenjohdon (erit. keskuslaskinten) kehityksellä ? Kommandogerät 40 oli ainakin yksi 88-kalustolla käytetyistä laskimista. Taisi olla analoginen tietokone, tavallaan.

 

[Juna112Porojetsiin]

Jaahas, tuli tsekattua wikipediasta ja ensimmäisen H:gin suurpommituksen raskaiden kranaattien kulutus oli siis 7.719 kpl, joten kaikkiaan siis tarkka 34.197 ja ... tämä alentaa tietenkin suhdelukuakin vastaavasti. Sinällään mielenkiintoista, raskaista aseista vain osa oli kasikaseja ja muut vähän mitä sattuu, eikä edes pyritty ampumaan koneita vaan sulkuja.
Siitä huolimatta pudotussuhde ei ole paha verrattuna tuohon "8,8-cm-Flak 36 16000 laukausta/kone" tasoon.

Toki Helsingissä oli suppea alue, eikä ole laskettu kaikkien suomalaisten raskaiden aseiden tehoja, mutta toisaalta taas Saksassakin on IT keskitetty kaupunkien ja teollisuuden suojaamiseen, oletan.
Wikipedia antaa myös seuraavan tiedon:
"Tykin suurin torjuntakorkeus oli 10 500 metriä ja pintaan 14 800 metriä. " tämä siis sivulla https://fi.wikipedia.org/wiki/8,8_cm_FlaK_18 ja käsittääkseniFlaK18/36/37 olivat tältä osin samoilla suoritusarvoilla.

8,8cm Flak41 tehokkaaksi torjuntakorkeudeksi on annettu 11.300m ja lakikorkeudeksi 14.700m, jotka arvot riittänee mihin tahansa liittoutuneiden pommikoneeseen. Ilmeisesti hyökkäykset (saksalaisiin kohteisiin) tapahtuivat 6400-7600 m korkeuksilta.

Jenkkien laivaston keräilemää statistiikkaa .. tämmöinen, tässä R.P.B on tietenkin "Rounds Per Bird":

Eli tuolla ammuskulutuksella on eri aseilla saatu tipuja tippuilemaan. Tuosta tietenkin näkee että kohteena on ollut toisenlaiset koneet, korkeudet ja taktiikka (kolmelinjasellakin on saatu jokunen putoamaan).

 

[Ottoville]

Den hohen Verlusten bei den alliierten Bomberverbänden stand ein hoher Materialeinsatz gegenüber: der Generalquartiermeister der Luftwaffe errechnete für den Abschuss eines viermotorigen Bombers einen Verbrauch von 16.000 Schuss mit der „8,8-cm-Flak 36“ und 8.500 Schuss mit der „8,8-cm-Flak 41“. Die 10,5-cm-Flak 38 benötigte im Schnitt 6.000 Schuss und die schwere 12,8-cm-Flak 40 3.000 Schuss.[6]





http://www.wikiwand.com/de/Flugabwehrkanone





8,8-cm-Flak 36 16000 laukausta/kone
8,8-cm-Flak 41 8500 laukausta/kone
10.5 cm Flak 38 6000 laukausta/kone
12.8 cm FlaK 40 3000 laukausta/kone

8,8-cm-Flak

8,8-cm-Flak 41https://ww2db.com/weapon.php?q=A99

8,8-cm-Flak 41 parempi tulos johtuu suuremmasta lähtö nopeudesta (840 m/s → 1000 m/s) ja varmaan paremmista tulenjohto välineistä. Olihan kyseessä uudempi tykki, jota tietenkin käytettiin tärkeimmissä paikoissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/8.8_cm_Flak_18/36/37/41
https://ww2db.com/weapon.php?q=98



10.5 cm Flak38

10.5 cm Flak38 Kuului myös ”parempaan kalustoon” joten se sai myös paremmat välineet kuin perus tykit (8,8-cm-Flak 36). Ja ammus lähti 8,8/36 verrattuna 40m/s nopeammin ja oli 5,7kg painavampi (15,1/9,4 kg). Joten laukauksia tarvittiin konetta kohti verrattuna 8,8-cm-Flak 36 10000 kpl ja 8,8-cm-Flak 41 2500 kpl vähemmän.
https://en.wikipedia.org/wiki/10.5_cm_FlaK_38
https://ww2db.com/weapon.php?q=A100

12.8 cm FlaK 40

12.8 cm FlaK 40 ammus lähti saman 880m/s kuin 10.5 cm Flak 38 mutta 26kg ammus puolitti pudotukseen tarvittavan ammus määrän.
Ja tuo kaksoistykki ei varmaan huonontanut tulosta. Saatiinhan sillä kaksi ammusta suhteellisen lähelle toisiaan ja maalia.

https://en.wikipedia.org/wiki/12.8_cm_FlaK_40
https://ww2db.com/weapon.php?q=A101


Heavy flak production numbers
pre-war 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
8.8 cm Flak 18/36/37 2,459 183 1,130 1,998 3,052 4,712 6,482 738 20,754
8.8 cm Flak 41 0 0 0 0 48 122 290 96? 556
10.5 cm Flak 38/39 38 290 509 701 1,220 1,331 92 4,181
12.8 cm Flak 40 0 0 0 0 65 298 664 98 1,125



Kun tuotanto määriä katselee niin huomiota kiinnittää 8,8-cm-Flak 41 ”vähäinen valmistusmäärä”
Olisi luullut että samalla rahalla tekee 8,8-cm-Flak 41 kuin ”huonompaa” 8,8-cm-Flak 36.
Eli mitä tykin hinnassa menettää niin sen ammuksissa säästää.


PS. tulikomento on voittaja yhdellä pistellä ja jatkaa.

 

[tulikomento]

Millä tavoin Arnhemin sankari John Frost ja tutka liittyvät toisiinsa ja miten nämä vaikuttivat erittäin olennaisesti Saksan vastaisen pommitussodankäynnin kulkuun ?

 

[Falangi]

Kun tuotanto määriä katselee niin huomiota kiinnittää 8,8-cm-Flak 41 ”vähäinen valmistusmäärä”
Olisi luullut että samalla rahalla tekee 8,8-cm-Flak 41 kuin ”huonompaa” 8,8-cm-Flak 36.
Eli mitä tykin hinnassa menettää niin sen ammuksissa säästää.

Wikipedian mukaan FlaK 41 oli kallis ja monimutkainen valmistaa ja ylläpitää, minkä lisäksi sillä oli luotettavuusongelmia sun muuta, noiden takia valmistusmäärä jäi pieneksi eikä sitä juuri käytetty Saksan ulkopuolella.

https://en.wikipedia.org/wiki/8.8_cm_Flak_18/36/37/41#Second_generation:_Flak_41

Because of problems in service, the guns were almost exclusively used in Germany where they could be properly maintained and serviced. The Flak 41 had the disadvantage of complexity, and was prone to problems with ammunition, empty cases often jamming on extraction. Because of the high cost and complexity of this weapon, the Germans manufactured relatively few of them, 556 in all. The first deliveries were made in March 1943[11] and, as of August 1944, only 157 were fielded; with 318 in January 1945.[12]

 

[Juna112Porojetsiin]

Millä tavoin Arnhemin sankari John Frost ja tutka liittyvät toisiinsa ja miten nämä vaikuttivat erittäin olennaisesti Saksan vastaisen pommitussodankäynnin kulkuun ?

Nooo ... John Dutton Frost oli laskuvarjokomppanian päällikkö, joka teki iskun Würzburg tutka-asemaan (Irja suomalaisittain) jolla pyrittiin selvittämään mm saksan ilmapuolustuksessa käytetyt taajuudet. Näiden perusteella pystyttiin kehittämään sopivia vastamenetelmiä pommikoneisiin, silppua jolla estettiin tutkien tehokas toiminta. Menee .. vähän ulkomuistista -sorry. Saksalaiset käyttivät klystronia, ja briteillä oli käytännössä tekninen ylivoima kehittämänsä magnetronin ansiosta.. mutta se taitaa olla jo hieman eri juttu.

 

[tulikomento]

Nooo ... John Dutton Frost oli laskuvarjokomppanian päällikkö, joka teki iskun Würzburg tutka-asemaan (Irja suomalaisittain) jolla pyrittiin selvittämään mm saksan ilmapuolustuksessa käytetyt taajuudet. Näiden perusteella pystyttiin kehittämään sopivia vastamenetelmiä pommikoneisiin, silppua jolla estettiin tutkien tehokas toiminta. Menee .. vähän ulkomuistista -sorry. Saksalaiset käyttivät klystronia, ja briteillä oli käytännössä tekninen ylivoima kehittämänsä magnetronin ansiosta.. mutta se taitaa olla jo hieman eri juttu.

Arvasin että liian helppo. Ole hyvä ja jatka.

https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Biting

 

[Juna112Porojetsiin]

Kysymys:
Mistleyssä, Essexissä, löytyi maasta alumiininen, runsaan neljän metrin mittainen virtaviivainen hökötys. Löytö tehtiin 3. syyskuuta 1916. (tai ehkä 2. päivä .. )
Mikä pirullinen laite oli kyseessä?

 

[tulikomento]

Kysymys:
Mistleyssä, Essexissä, löytyi maasta alumiininen, runsaan neljän metrin mittainen virtaviivainen hökötys. Löytö tehtiin 3. syyskuuta 1916. (tai ehkä 2. päivä .. )
Mikä pirullinen laite oli kyseessä?

Eikös kyseessä ollut tämmöinen Zeppeliinistä tippunut tähystyspallo ? Vai miksi tätä nyt kutsuisi.

 

[Juna112Porojetsiin]

Nonni ..!! sieltä tuli välittömästi kuitti. Aikaa meni jopa runsas kymmenen minuuttia

Näinhän se on. Tähystyspallo oli puhelinyhteydessä gondoliin ja tämän avulla zeppeliini pystyi pommittamaan myös pilvipeitteen yläpuolelta.

Ja @tulikomento jatkaa ..