Pulttilukkoinen makasiinikiväärihän muutti sodankäyntiä radikaalisti. Yksi ensimmäisistä sellaisista oli Mosin-Nagant, eli venäläinen ns. kolmen linjan kivääri. Niitähän jäi venäläisten jäljiltä Suomeen kasapäin ja oli armeijamme perusase Vapaussodan jälkeen. Suomalaiset sitten tekivät siitä kolme variaatiota, eli Lotta-kivääri, Pystykorva ja Ukko-Pekka. Lisäksi muistaakseni vielä nykyäänkin käytössä oleva Dragunov perustuu Mosin- Nagantin osiin ja osittain myös sen konstruktioon.
Piti vielä palata tähän. Mosin-Nagant oli itseasiassa melko myöhäinen versio pulttilukkoisesta makasiinikivääristä. Sitä edeltivät mm. Vetterli, Mauser, Kropatschek, Lebel, Remington-Lee, jne... Venäläisiltä meni yli vuosikymmen M1891:n suunnitteluun, johtuen sikäläisestä nihkeästä byrokratiasta, joka osoittautui heidän onnekseen, koska 1880-luku oli huiman nopean kehityksen aikaa kiväärien saralla. Pulttilukkoinen makasiinikivääri oli pitkälti "loppuunkeksitty" kun tultiin vuoden 1898 Mauseriin, josta lähes kaikki nykyisin valmistettavat pulttilukot polveutuvat, ainakin lukon perusrakenteen ja toiminnan osalta.
Jos palataan M1891 Mosin-Nagantiin, meillä tästä oli käytössä omia "jatkokehitelmiä" M/24 (Lotta), M/27 (Armeija, talvisodan perustyökalu), M/28 ja M/28-30 (Suojeluskunta), M/39 (Ukko-Pekka), M/28-57 (ampumahiihto), M/28-76 (tarkkuuskivääri), sekä Tkiv 85 (tarkkuuskivääri). Lisäksi oli omia tuunattuja painoksia originaali M91, sekä sotasaalis M91-30 kivääreistä, joissa erot olivat joko tukin, tähtäimien tai hihnalenkkien osalta.
M/27-M/39 tunnetaan yleisesti nimellä "pystykorva" johtuen etutähtäimen suojan muodosta. Suojeluskunta, Lotta ja sodanjälkeisissä versioissa on länsimitoitetut piiput (.308), muissa väljemmät Venäjän standardia mukailevat (.3095 tai enemmän).