Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hornetin kilpailijoita olivat Saab JAS 39 Gripen, Dassault Mirage 2000-5, Mikojan MiG-29 sekä General Dynamics F-16 Fighting Falcon.
Ei ku migit :cool:
Jonnet ei aina muista?
Migin kohdalla oli huomautus, että kestävät puolet vähemmän kuin muut, joten ne olisi stenattu jo tuossa Krimin valtauksen aikaan.
 
VR reagoi Nestlen itä businesten jatkumiseen mutta onko se vain vai osittain julkisuuden ansiota. Kuluttajan oma ostoskäyttäytyminen on kuitenkin edelleen se kattavin boikotti keino. Joka tapauksessa pisteet VR:lle.

 
Ryssälän öljyteollisuudelta puuttuu ainakin 25000 työntekijää vaikka se on venäläisittäin erittäin hyvin palkattu ala.

Ongelma vain pahenee koko ajan koska NL kouluttamat osaajat ovat kaikki uransa ehtoo puolella ja nuorista ei riitä joka alalle väkeä, eikä todennäköisesti ole tulijoitakaan edes hyvällä palkalla jonnekin Uralin tienoille.


Öljytuotteiden vientikieltojaan ryssät ovat nyt hätäpäissään purkamassa, taisi tulla kaikki tankit ja kipot täyteen ja rahaakin pitäisi jostain saada.


Se tällä viikolla tulipalosta kärsinyt sinkkikaivos/jalostamo oli yksi maailman uusimmista ja suurimmista. Mikäli se ei avaudu toimintaan nopeasti uudelleen niin tulee vaikuttamaan sinkin hintaan ja luonnollisesti leikkaamaan valtavasti ryssien saamaa tuloa kaivoksesta. Harmi homma.

 
Ryssälän öljyteollisuudelta puuttuu ainakin 25000 työntekijää vaikka se on venäläisittäin erittäin hyvin palkattu ala.

Ongelma vain pahenee koko ajan koska NL kouluttamat osaajat ovat kaikki uransa ehtoo puolella ja nuorista ei riitä joka alalle väkeä, eikä todennäköisesti ole tulijoitakaan edes hyvällä palkalla jonnekin Uralin tienoille.


Öljytuotteiden vientikieltojaan ryssät ovat nyt hätäpäissään purkamassa, taisi tulla kaikki tankit ja kipot täyteen ja rahaakin pitäisi jostain saada.


Se tällä viikolla tulipalosta kärsinyt sinkkikaivos/jalostamo oli yksi maailman uusimmista ja suurimmista. Mikäli se ei avaudu toimintaan nopeasti uudelleen niin tulee vaikuttamaan sinkin hintaan ja luonnollisesti leikkaamaan valtavasti ryssien saamaa tuloa kaivoksesta. Harmi homma.

Öljyn porausteollisuus ryssälässä antaa ihan uuden kuvan kun etsii Youtubesta hakusanoilla "russian oil rig accidents". Omasta kohtalostaan välittämöttömät rahaperässäjuoksijat on ryssälässä haalittu jo Ukrainan peltoja lannoittamaan. Kukaan järjissään oleva ei tuonne töihin lähde, mutta toisaalta nehän jo poistuikin maasta.

Se että kaikki tuottava bisnes kuoli ei tarkoita että maa romahtaa. Erilaiset tunkkauskonstit pitää ruplan vielä pinnalla jonkinaikaa ja niin kauan kuin ruplalla on jokin vaihtoarvo niin tavaraa saa ulkomailta. Lisäksi ryssän keskuspankin korko on houkutteleva riksisijoitus, siinä saa sen 15% taatun koron ruplasijoitukselle. Se riski on että pitää osata ottaa ruplat ulos arpakoneesta ennen kuin rupla menettää arvonsa suhteessa oikeisiin valuuttoihin.

Tilannetta kuvaa hyvin puoliksi hajonnut mossen kone: yksi sylinteri jo pimeänä mutta siitä vedetään taydet tehot irti ilokaasusyötöllä. Kaikki tietää että ei se pitkään kestä mutta siitä huolimatta kaikki on tyytyväisiä että kulkee entiseen malliin.
 
Entiset NL maat painavat ryssiä kakkoseen kuivana.

Kazakstan myy omaa kaasuaan Kiinalle 240 taalaa per 1000 kuutiota ja nyt kun ryssillä jää käteen ne aiemmin Eurooppaan tulleet kaasut niin tinkaavat siitä hinnan pohjiin ostaakseen sen pois kuljeksimasta. 100-120 taalaa per 1000 kuutiota ei jätä oikeastaan mitään tuloa ryssille kulujen jälkeen.


Vetää suuta virneeseen tämä Unkarin vinkuminen siitä, että Bulgaria nosti reippaasti kaasunvientimaksuja sen läpi Unkariin ja Kroatiaan.

FAFO

Unkari ja Kroatia ruotuun kaikissa EU:n ase- ja apupaketeissa ja Ruotsi viivana NATOon niin Bulgaria voisi harkita maksujen alentamista.
Ainakaan minä en vähemmästä edes kuuntelisi koska tuo vittuilu tuottaa Bulgarialle melkein kaksi miljardia vuodessa sen lisäksi että saavat potkia EU:n rupusakkia munille mennen tullen ja palatessa.

 
Viimeksi muokattu:
Käsiaseita ja patruunoita menee yhä ryssälään.

Ovatko liekinheittimet tehneet paluun, vai mitä tuliasetta Verkkouutiset tarkoittaa?

Sinänsä ampuma-aseiden vieti sotaa käyvään maahan kolmannen maan ja bulvaanin kautta ei ole mitenkään uusi tai odottamaton ilmiö. Sensijaan erikoista on, että Olof Scholtzin Saksa myy tykistön ampumatarvikkeiden tuotantoon tarkoitettuja sorveja ynnä muita työkaluja Venäjälle:

 
Viimeksi muokattu:
Villi veikkaus ketkä tuonne ekana

Lisätietoina että Guyanalla vain puolen miljardin velkasuhde Kiinaan. :)
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä, mikähän mahtaisi olla.

Englannin firearmin hengenköyhä suorasuomennos ei poista sitä tosiasiaa, että sen käännös on ampuma-ase. Näin myös Suomen aselaki on kirjoitettu mun havaintojeni mukaan aina. Wikipediaan saa kirjoittaa kuka tahansa pölhökustaa ilman edes alkometritulosta.

Tämä on kuitenkin sivuseikka, pointti oli tuo miten Euroopan johtava jauhelihaposki Saksa kaataa miljardeja toisensa perään järjenköyhään energiapolitiikkaansa, tukee sinänsä miljardeilla Ukrainaa mutta hakee samalla kassavirtaa myymällä ampumatarviketuotannon välineitä Venäjälle.
 
Englannin firearmin hengenköyhä suorasuomennos ei poista sitä tosiasiaa, että sen käännös on ampuma-ase. Näin myös Suomen aselaki on kirjoitettu mun havaintojeni mukaan aina. Wikipediaan saa kirjoittaa kuka tahansa pölhökustaa ilman edes alkometritulosta.
Onneksi saamme käyttää sanojen synonyymejä, vaikka ne eivät lakitekstistä löydykään. Pysyy kieli rikkaampana.

Jousiaseellakin ammutaan, vaikkei se lain mukaan ole ampuma-ase, eikä se ole tuliase.
 
Jan Hurrin juttu Taloussanomissa:

Kommentti: Putin on kuin Venäjän talouden ”tuhopolttaja” – nämä kolme harhaa saavat tilastoluvut näyttämään kasvua

Venäjän sotatalous näyttää ”yllättävän vahvaa” kasvua – mutta se on tilastoharhaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.​
Taloustilastojen ja -ennusteiden perusteella Venäjän talous vaikuttaa olevan vahvemmassa kunnossa kuin Suomen tai monen muun EU-maan talous – Ukrainan taloudesta puhumattakaan.​
Samalla syntyy länsimaisittain epämukava vaikutelma, että Venäjä kestää Ukrainassa käymänsä laajamittaisen ja erittäin kalliin hyökkäyssodan ja talouspakotteiden rasituksia yllättävän hyvin.​
Mutta kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Ei ainakaan taloustilastoissa – eikä etenkään sotaa käyvän Venäjän taloustilastoissa.​
Sen sijaan lienee syytä palauttaa mieleen ja ehkä täydentää vanhaa sanontaa: on valheita ja on emävalheita ja sitten on [venäläisiä talous]tilastoja.​
Venäjänkin taloustilastojen perusmittarit, kuten bruttokansantuote (bkt), kuulostavat samoilta kuin vaikka Suomen vastaavat mittarit, mutta ne eivät anna todenmukaista kuvaa Venäjän kansantalouden tai varsinkaan kansalaisten elintason tilasta.​
Venäjän talouskunnon ja -tilastojen epäilyyn on ainakin kolmenlaista aihetta.​

Venäjän tilastoihin ei voi enää luottaa

Ensimmäinen syy epäillä Venäjän taloustilastojen luotettavuutta ja maan talouskunnosta syntynyttä verraten vahvaa mielikuvaa on yksinkertainen:​
Venäjän taloutta kuvaavat tilastoluvut ovat kansainvälisissäkin taloustilastoissa ja -analyyseissä, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteissa, peräisin pääosin maan oman tilastoviraston Rosstatin julkaisemista tiedoista, joiden kattavuus ja luotettavuus on "sotilaallisen erikoisoperaation" kuluessa karsiutunut ja heikentynyt kyseenalaiseksi.​
”​
Venäläisessä komentotaloudessa valtiollinen tilastovirastokin tekee juuri niin kuin valtiojohto käskee.​
Sotatalouteen siirtyminen on merkinnyt Venäjän muuttumista entistä tiukemmin keskusjohtoiseksi komentotaloudeksi, ja venäläisessä komentotaloudessa valtiollinen tilastovirastokin tekee juuri niin kuin valtiojohto käskee – mukaan luettuna talouden heikentymistä ilmentävien havaintojen julkaisematta jättäminen.​
Rosstat on tiettävästi rajoittanut tai tyystin lopettanut esimerkiksi maan ulkomaankaupan, öljy- ja kaasutuotannon, kansainvälisten pääomaliikkeiden, kotimaisen rahoitusalan tai suuryritysten ja päätoimialojen arvonlisäystä kuvaavien keskeisten tilastotietojen julkaisua.​
Vaikka Rosstat yhä julkaisee maan bkt:n määrää, arvoa ja kasvua koskevia lukuja, se jättää suuren osan noiden bkt-lukujen taustamuuttujista pimentoon. Tästä syystä Venäjän bkt-lukuihin tai niitä koskeviin ennusteisiin on syytä suhtautua epäillen – tai jättää ne tyystin omaan arvoonsa.​

Tuhotyökin voi kasvattaa tilastotaloutta

Toinen syy epäillä Venäjän "yllättävän vahvaa" talouskuntoa on yleisempää lajia ja liittyy talouden keskeisen kuntomittarin, bkt:n, luonteeseen – ja siihen, mitä bkt mittaa ja mitä ei.​
Vain hiukkasen kärjistäen Vladimir Putinin sotatalous pitää yllä ja jopa vahvistaa Venäjän bkt-lukuja suunnilleen samaan tapaan kuin tuhopolttajankin tuhotöistä ja niiden jälkihoidosta koituu omanlaistaan bruttokansantuotetta.​
Venäjän tilastotalous on pysynyt yllä ja jopa kasvanut pitkälti sen ansiosta, että maan sotateollisuus tuottaa panssarivaunuja ja muuta sotakalustoa ja -tarviketta minkä tehtaistaan irti saa.​
Sotateollisuus ja maan puolustusmenot ovat kasvaneet rajusti, ja se on synnyttänyt ja synnyttää paraikaakin maan tilastoihin uutta bkt:ta – virallisista kasvuluvuista päätellen jonkin verran enemmän kuin maan siviilitalous supistuu.​
”​
Bkt-luvut eivät ota kantaa tuotannon mielekkyyteen tai mielettömyyteen.​
Uusien panssareiden valmistus tai sotilasmenojen kasvattaminen ei kuitenkaan tuota likimainkaan samassa määrin kansantaloutta oikeasti vahvistavaa kasvua tai varsinkaan hyvinvointia kuin siitä syntyy tilastoihin uutta bkt:ta.​
Venäjän tai muidenkaan maiden bkt-luvut eivät ota kantaa tuotannon mielekkyyteen tai mielettömyyteen, vaan ne kertovat vain, kuinka paljon rahaa on kulunut.​
Kun tuhopolttaja polttaa vaikkapa talon poroksi, palaneen talon arvoa ei vähennetä bkt-luvuista mutta uuden talon rakentaminen tilalle kerryttää tilastoihin uutta bkt:ta.​
Samaan tapaan Putinin sotaa varten tuotettavat uudet panssarit kasvattavat Venäjän bkt:ta siitä huolimatta, että ne viedään pian valmistuttuaan suoraa päätä rintamalle – todennäköisesti tuhottaviksi.​

Sotatalous kuluttaa siviilitalouden voimia

Kolmas syy epäillä Venäjän "yllättävän vahvaa" talouskuntoa liittyy talouden pitkän ajan kehitysnäkymiin – ja siihen, että kaiken aikaa raskaampi sotatalous kuluttaa ja kuristaa maan siviilitalouden kasvuvoimaa.​
Luonnonrikkauksistaan ja suurimpien kaupunkiensa talouseliitin vauraudesta huolimatta Venäjä oli koko kansantalouden mitassa verraten kehittymätön ja köyhäkin maa jo ennen kuin Putin määräsi maan sotajoukot erittäin kalliiseen hyökkäyssotaan Ukrainan kamaralle.​
”​
Sotatalous kuluttaa kaiken aikaa kasvavan osan maan taloudellisista ja inhimillisistä voimista.​
Sotatoimien kuluessa hyökkäyksen hinta on jyrkästi noussut, ja nyttemmin sotiminen ja sotatalous kuluttavat kaiken aikaa kasvavan osan maan taloudellisista ja inhimillisistä voimista.​
Kaikki sotateollisuuteen ja sotimiseen kuluva aineellinen ja henkinen pääoma on pois muun talouden – ja hyvinvoinnin – kasvusta ja kehityksestä.​
Hyökkäyssodan ja siihen vastanneiden läntisten talouspakotteiden takia Venäjällä on pahenevaa pulaa esimerkiksi monenlaisista korkean teknologian laitteista ja osista, jotka olisivat tarpeen talouden kehittämiseksi.​
Sotateollisuuden kasvavan työvoimatarpeen ja sitä tyydyttävän valtiollisen "työvoimaohjauksen" takia maan siviiliteollisuus potee pahenevaa työvoimapulaa. Samaa pulaa on pahentanut sekin, että suuri määrä korkeasti koulutettua väkeä on sodan alettua muuttanut ulkomaille.​
Vaikka Vladimir Putin on puolustavinaan Venäjän ja kansakunnan tulevaisuutta, hänen sotansa ennemmin näivettää maan taloutta ja kansan hyvinvointia.​
 
Tuliase on vanha sana, ollut jo ainakin 1800-luvulla käytössä jollei aiemminkin. Siihen aikaan suomen kieleen tuli aika vähän lainasanoja englannista.
Myös Kielitoimiston sanakirja (ex. nykysuomen sanakirja, ex. suomen kielen perussanakirja) tunnistaa tuliaseen olemassa olevaksi suomen kielen yleiskieleen kuuluvaksi sanaksi.

1699786282725.png

Onneksi saamme käyttää sanojen synonyymejä, vaikka ne eivät lakitekstistä löydykään. Pysyy kieli rikkaampana.

Jousiaseellakin ammutaan, vaikkei se lain mukaan ole ampuma-ase, eikä se ole tuliase.
Tästä tuli mieleeni, kun joku besserwisser nillitti Tekniikan Maailman kiertoliittymiä koskevan jutun facebook-kommenteissa, että mikä ihmeen kiertoliittymä, laissa puhutaan vain liikenneympyrästä. :rolleyes: Ei laissa puhuta ylinopeudestakaan vaan esim. suurimman sallitun nopeuden ylityksestä, mutta ihan yleisesti ylinopeudesta puhutaan. Aika kuivaa kyllä olisi kielenkäyttö, jos pelkästään laista haettaisiin oikeat termit.

Tuliase on kyllä mielestäni sanana toki jo vanhentunut.
 
Tältä jenkkihömpähkö uutiskanavan videolta mielenkiintoisia pointteja tämän uuden kilpajuoksun etenemistä Latinalaisessa Jenkkilässä.
Asiaa on paljon mutta suht isossa kuvassa raaka-aineiden perässä ollaan. Litium on tulevaisuuden öljyä tällä hetkellä.
Sinänsä mielenkiintoista mutta eipä tästäkään pidä kenenkään stressata.
 
Lisäksi ryssän keskuspankin korko on houkutteleva riksisijoitus, siinä saa sen 15% taatun koron ruplasijoitukselle. Se riski on että pitää osata ottaa ruplat ulos arpakoneesta ennen kuin rupla menettää arvonsa suhteessa oikeisiin valuuttoihin.
Vaikka unohtaisi kokonaan asian moraalisen puolen niin aika huimalta tuntuisi tehdä ruplatalletus Z-pankkiin :) Kaikkein parhaassa tapauksessa rupla liukuu sen n. 15% vuodessa mutta on myös merkittävä mahdollisuus että ko. sijoitus menetetään kokonaan.
 
Back
Top