Jos pantaisiin munat yhteen koriin niin sen pitäisi ehdottomasti olla korvetti eikä ohjusvene.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Jos pantaisiin munat yhteen koriin niin sen pitäisi ehdottomasti olla korvetti eikä ohjusvene.
Leaderwolf
Respected Leader
Laskekaapa joku kun kerkeää, että mikä on tilavuusero NATOn 323mm kevyen torpedon kuten MU90, ja 400mm Torped 47 välillä.
Ajatellen kuinka paljon enemmän siimaa, patteria yms siihen mahtuu.
Ajatellen kuinka paljon enemmän siimaa, patteria yms siihen mahtuu.
Huhta
Greatest Leader
Nato-torpedon mitat: pituus 2,59 metriä ja halkaisija 0,324 metriä. Tilavuus n. 0,854 kuutiometriä.
Ruotsalaistorpedon mitat: pituus 2,85 metriä ja halkaisija 0,4 metriä. Tilavuus n. 1,433 kuutiometriä.
Ruotsalaistorpedon tilavuus on siis n. 68 prosenttia suurempi kuin Nato-torpedon.
Tilavuudet on laskettu olettaen torpedon olevan lieriö. Laskurina on käytetty linkin takana olevaa laskuria. Torpedojen mitat on alla olevista lähteistä:
https://www.fmv.se/en/Projects/New-lightweight-torpedo-system/
https://en.wikipedia.org/wiki/Sting_Ray_(torpedo)
http://www.seaforces.org/wpnsys/SURFACE/Mk-46-torpedo.htm
Viimeksi muokattu:
Oletko ihan varma mittayksiköistä? 
Huhta
Greatest Leader
Leaderwolf
Respected Leader
Tuo on muuten jo iso ero kun pakataan kamaa kyytiin
Kroonisesti persaukisena organisaationa PV hallitsee myös rahoitusinnovaatiot. LV2020 1,2 miljardin erillisrahoitetun budjetin ulkopuolelta tulee ainakin tykit, harhamaaliheittimet, elektro-optiset sensorit ja meritorjuntaohjukset, todennäköisesti miinoitusjärjestelmiä ja mahdollisesti myös muuta.
Nämä on ne julkisesti kerrotut. Varsinaiset innovaatiot tulevat noiden lisäksi
Laivueen hinta heilahtaa joka tapauksessa jo noilla lisäyksillä sinne 1,5 miljardin tasolle.
Huhta
Greatest Leader
Elektro-optiset sensorit? Käsittääkseni julkisuudessa on kerrottu tulenjohtosensorien kierrättämisestä. Käsitteet ovat toki jossakin määrin liukuvia, mutta ainakin CEROS 200:n tapauksessa tulenjohtosensorissa taitaapi olla myös tutka. Elektro-optinen sensori taas tuo enemmän mieleen ympäristöä 360 asteen sektorissa jatkuvasti valvovan järjestelmän.
Kyllä sinne uuttakin sensoria varmasti tulee vaikka tulenjohtoseuraimet kierrätetään.
Jepulis, päivitetäänhän Haminankin Cerokset uusilla sisuskaluilla tai ainakin ohjelmistolla.
Tiedätkö mikä luvuissa on väärin?
10 pisteen vihje, halkaisija = 2*säde
Boldatulla fontilla yllä lainatussa on kuitenkin ainakin suuruusluokaltaan oikein, mutta hajontaa voi erilaisista muodoista tulla sen verran, että 60%...75% enemmän voisi olla vielä oikeampi.
Huhta
Greatest Leader
Ai stn!
Tällaista virhettä ei kyllä helposti saa anteeksi... no, ehkä helpommin kuin sukellusveneen piirustuksissa tehdyn pilkkuvirheen.Laskurissa oli vielä kuvakin siitä, millä mitoilla se lieriön tilavuus lasketaan:
Kyllähän sen jo vanha kansa tiesi, ettei hosumalla tule kuin kusipäisiä lapsia.
Koetan parantaa tapani. 
Raveni
Greatest Leader
Muusta, en alusten kustannusten puolesta tiedä kuin, että PLM ilmoitti sen olevan 1,2 miljardia ja senttiäkään yli. Tuolla summalla pitää paketti saada kasaan ja erillisrahoitusta ei ole tulossa.
Erilaisiakin mielipiteitä on:
Erilaisiakin mielipiteitä on:
http://www.hs.fi/paivanlehti/01042016/a145939724057001.04.2016 klo 12:32
Prikaatikenraali Lauri Kiianlinna lyttää Helsingin Sanomissa Merivoimien uuden alushankinnan. Hänen mukaansa kallis investointi vie tärkeitä varoja Suomen maarajan ja rannikoiden puolustuksesta
Uusilla aluksilla on tarkoitus korvata muun muassa miinalaivat Hämeenmaa (kuvassa) ja Uusimaa. PUOLUSTUSVOIMAT
Kiianlinna pitää Merivoimille suunniteltuja neljää uutta alusta liian kalliina hankintana. Hänen mukaansa seitsemän nykyisen aluksen korvaajaksi suunnitellut neljä alusta ovat liian suuria tehtäviinsä Itämerelle.
Kiianlinna on evp. prikaatikenraali ja entinen itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkö.
Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan Kiianlinna toteaa, että 1,2 miljardin euron alushankinta veisi tärkeitä varoja muusta puolustamisesta.
– Käytännössä näin suuri alusinvestointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään, hän toteaa.
Nykyistä kookkaampien aluksien hankintaa on perusteltu muun muassa sillä, että niiden tulee olla valtamerikelpoisia ja niiden pitää pystyä operoimaan eteläisellä Itämerellä.
– Etelä-Itämeren puolustaminen ei kuitenkaan kuulu Suomelle, Kiianlinna kirjoittaa.
Kiianlinnan mukaan uudet alukset olisivat Itämeren ahtaalla merialueella erittäin haavoittuvia ”kiintomaaleja” ilmasta laukaistaville ohjuksille.
Kuin 30-luvulta
Lauri Kiianlinnan mielestä Suomen olisi tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon puolustamiseen. Lisäksi osa varoista tulisi kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.
Kiianlinna muistuttaa Ruotsin maavoimien komentajan Anders Bränsströmin tammikuisesta vertauksesta, jonka mukaan nykyinen turvallisuustilanne on kuin 30-luvulta ja Ruotsin on mahdollista joutua lähivuosina jopa sotaan.
– Suomessakin Puolustusvoimien nykytilanne tuo mieleen 1930-luvun. Silloin panssarilaivat ja sukellusveneet veivät varoja, joita olisi kipeästi tarvittu maavoimien hankintoihin. Ja myös Suomessa on lähimenneisyydessa tehty ylioptimistisia arvioita kehityksestä lähialueilla.
Maavoimia supistettiin äskettäisessä suuressa puolustusvoimauudistuksessa kolmanneksella ja niiden varustamisesta aiotaan tinkiä jatkossakin. Prikaatikenraalin mukaan Suomen maa-alueen puolustus uhkaakin nyt näivettyä, samalla kun Merivoimien kykyyn toimia kansainvälisissä tehtävissä laitetaan varoja.
Lähde: Helsingin Sanomat
Poimin nuo siitä edellisen sivun listauksesta. Kirjoituksen pointti ei sensorin laadusta muutu. LV2020 budjetti ei pidä sisällään kaikkia kilkkeitä joita laivoihin tulee.
Leaderwolf
Respected Leader
No mutta kun ei... Sanotaanko nyt sitten että laivueen rakennusbudjetti on 1,2 miljardia, mutta laivueen arvo tulee olemaan enemmän. Se on ihan sama sanotaanko ettei senttiäkään enempää. Järjestelmiä tulee tuon budjetin ohitse lukuisia.
Teoreettinen budjetti on 1,2. Käytännössä selvästi yli. Onko se oikeasti niin vaikeaa tajuta ettei kappalehinta tule olemaan se 300 miljoonaa, joten alukset voidaan ehkä jopa oikeasti saada varustettua. Kyse on vain tavasta saada alukset kuulostamaan edullisilta, siinä laivasto tekee ihan oikein.
Tytär hommasi autoa. Isä lupasi maksaa 20 000 euroa. Tyttö halusi nahkapenkit ja mukautuvan vakkarin. Isä sanoi ettei mahdu budjettiin, ja antoi 20 000 karvalakkiin. Tyttö käytti osan vuosittaisista koulutarvikerahoista varustellakseen autonsa haluamallaan tavalla.
Isä oli tyytyväinen koska antoi autoon vain 20 000 euroa eikä senttiäkään yli, äiti ei siis motkottanut hänelle. Ja tytär ajelee tyytyväisenä nahkapenkkisellä 30 000 euron autollaan jonka isä maksoi kokonaisuudessaan antamatta autoon yli 20 000 euroa.
Minä ymmärsin että Hamina-luokalle hommattiin peräti uudet. Näin käytettyjä olisi tarjolla korveteille kaikkiaan 10kpl. Ne varmaankin päivitetään?
Saatan toki muistaa tai ymmärtää asian väärin.
HotShot
Luutnantti
Jos meillä tuskaillaan saako 300 miljoonalla korvettia niin Briteillä on vielä suurempi ongelma. He yrittävät rakentaa viisi kevyt-fregattia yhteishintaan 1250 miljoonaa puntaa, se tekee vain 250 M / paatti. Kierrätystä ilmeisesti sielläkin harrastetaan, joitakin sensoreita, kevyet tykit/phalanxit ym. Kolmelta telakalta pyydettiin tarjous joista yksi on jo heittänyt pyyhkeen kehään ja ilmoittanut että tuolla hinnalla fregattia ei rakenneta. Tiettävästi siellä on aikomus aloittaa pikapuolin uusi tarjouskilpailu uusilla ehdoilla.