Leaderwolf
Respected Leader
Vieläkö jenkeillä on lahjoittaa Perryjä? Vai onko ne kaikki jo annettu pois, tai ammuttu seuloiksi RIMPACeissa, Sinkexeissä sun muissa?
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
Onhan noita edelleen vaikka lehmät söis... elleivät ole syöneet ja Wikipedia ole ajastaan jäljessä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Oliver_Hazard_Perry-class_frigate#List_of_vessels
Lisäys:
Maasijoitteiset ohjukset ovat taistelunkestonsa puolesta ylivoimaisia Viron resursseilla. Virolla on mahdollisuus liittolaisuutensa ansiosta hylätä varsinaisten tasapainoisten merivoimien kehittäminen ja keskittyä pariin erikoiskykyyn, vaikkapa miinantorjuntaan + merivartioston toimintaan. Merivartiosto on rauhan ajan, harmaan vaiheen ja siviili-sotilasyhteistyön puolesta ylivoimainen toimija merivoimiin verrattuna. Suomella tilanne on sattuneesta syystä eri niin vaatimusten kuin resurssien suhteen.
Einomies1
Respected Leader
Kuten sanoin joku suto-krh ja 1 harhamaaliheitin ei tee paskaakaan taistelualuksen kokonaiskustannuksista. Tst-järjestelmä, tutka ja aseet + sonarit on eri juttu. 9 LV Mk 4 on systeemin ydin ja se on uusi järjestelmä, joka mahdollistaa uusien ja vanhojen aseiden yhdistämisen alukseen.
Tosin Sea Giraffe on jo 1980-luvun tekniikkaa ja tykillä ei voi ampua ohjuksia alas ,joten mitä hyötyä niistä on meille 2020-luvun lopussa? Aiotko varustaa simppu-luokan merirosvopaatin niillä ja tehdä raideja savolaisseparatistien toimesta suomenlahdella vai mitä?
Ohjukset on poistossa kuitenkin mutta minusta kannattaa myydä pienellä summalla tai edes lahjoittaa jollekin tarvitsevalle purkit kuin maksaa romutus. Kaikki on kotiappäin.
Huhta
Greatest Leader
Millaista kokonaisuutta tässä ollaan rakentamassa ja mihin niitä maasijoitteisia ohjuksia tarvitaan, jos liittolaiset kuitenkin hoitavat tasapainoiset merivoimat? Jos ohjuksille on tarve ennen liittolaisten saapumista, niin olisiko kenties myös merimiinoille? Miina on ohjuksiin verrattuna halpa ase ja niiden raivaaminen kestää ja kestää, kun taas ohjusten loppuessa meri kuuluu viholliselle samalla kellonlyömällä.
Mitä tulee ohjuksiin aluksilla/maalla, niin aika harvassa maassa tätä "vain maalta" -konseptia toteutetaan. Esimerkiksi Puola on rannikkonsa puolesta hyvin kiitollinen maalta vaikuttamiselle, mutta kehveli, Orkaneille on hankittu RBS-15:t!
Jollakin aikavälillä nykyinen raivaajafleetti täytyy korvata, jos Natolle halutaan kontribuoida yhtään mitään merellistä suorituskykyä ja säilyttää minkäänlaista laivastoa. Tässä yhteydessä olisi hyvä katsoa asioita myös vähän laajemmin - ohjusilmatorjunta ja vastaavat ovat todennäköisesti aivan liian kalliita suhteessa saavutettavaan suorituskykylisään, mutta kannattaisiko kenties panostaa miinantorjunnan lisäksi muihinkin kapasiteetteihin, kuten rajoitettuun miinanlaskuun ja pintatorjuntaan? Jos joka tapauksessa rakennetaan uutta alusta luokkaa yli 500 tonnia, niin aluksen rakentaminen monitoimiseksi (esim. miinanraivaus/sukellustuki/miinanlasku/pintatorjunta) ei muodosta kohtuutonta kustannusta. Yhdysvalloissa pistettiin konseptina miehittämättömään ~60-70 tonnin Mark VI partioveneeseen 4 kpl LRASM-ohjuksia - eli esimerkiksi 8 NSM:n lisääminen ei muuttaisi alusrungon mittoja paljon mitään eikä kyllä merkittävästi alusrungon kustannuksiakaan.
Eihän tässä nyt minilaivaston rakentamisesta ollut kyse. Jäänmurtajat voi hankkia kaupallisesti.
Jos sinulla on kiima lahjoittaa Merivoimien uudenkarheaa toimivaa sotavarustusta ulkomaille ja ostaa sitten kovemmalla hinnalla samaa tavaraa tilalle niin siitä vaan. Arvaan että jäisit melko yksin pyrkimyksinesi. Minusta kannattaa edetä suunnitelman mukaan ja siirtää korveteille tavaraa sen mukaan kuin on julkisuudessa esitetty. Käytännössä siis maallikolle näkyvien kalujen osalta MASS ja Ceros200 korveteille sekä sonarit Haminalle. Elma on toistaiseksi kysymysmerkki eikä ainakaan minun silmiini ole osunut mainintoja sen mahdollisesta jatkokäytöstä. Mitä tykkeihin tulee niin niitä tarvitaan ihan Merivoimissa sellaisille aluksille kuin vaikkapa Louhi. Kannattaa päivittää varastoidut tykit hieman uudempaan malliin kun kerran tilaisuus tulee.
Raumat kannattaa ilman muuta myydä jos joku asiallinen ostaja maksaa niistä enemmän kuin romuttamo. Ja kaikki elektroniikka sekä aseistus tietenkin kyytiin mitä ei itse tarvita ja mikä vain on mahdollista tai lupa myydä. Eihän noilla omissa nurkissa mitään tee jos ei sitten haluta yhtä museoitavaksi. En kuitenkaan usko että ostajaa löytyisi koska jo 2015 on ihan julkisesti kerrottu että Rauma-luokan runkojen tekninen elinkaari on täyttymässä. Alumiini kestää röykytystä aikansa ja se aika alkaa olla täynnä.
Sea Giraffen hilloamisen olet muuten keksinyt ihan itse. Älä sekoita minua siihen sekoiluun. Tai jos olen tuollaista esittänyt niin vetoan sujuvasti mielenterveyden häiriöön
Raveni
Greatest Leader
En tiedä tarkaan mitä rauma luokka on syönyt sisäänsä eli mistä kaikesta se on rakennettu mutta alumiinin romutushinta on niin matala, että voi olla, että joku voi ilmaiseksi huolia.Jos sinulla on kiima lahjoittaa Merivoimien uudenkarheaa toimivaa sotavarustusta ulkomaille ja ostaa sitten kovemmalla hinnalla samaa tavaraa tilalle niin siitä vaan. Arvaan että jäisit melko yksin pyrkimyksinesi. Minusta kannattaa edetä suunnitelman mukaan ja siirtää korveteille tavaraa sen mukaan kuin on julkisuudessa esitetty. Käytännössä siis maallikolle näkyvien kalujen osalta MASS ja Ceros200 korveteille sekä sonarit Haminalle. Elma on toistaiseksi kysymysmerkki eikä ainakaan minun silmiini ole osunut mainintoja sen mahdollisesta jatkokäytöstä. Mitä tykkeihin tulee niin niitä tarvitaan ihan Merivoimissa sellaisille aluksille kuin vaikkapa Louhi. Kannattaa päivittää varastoidut tykit hieman uudempaan malliin kun kerran tilaisuus tulee.
Raumat kannattaa ilman muuta myydä jos joku asiallinen ostaja maksaa niistä enemmän kuin romuttamo. Ja kaikki elektroniikka sekä aseistus tietenkin kyytiin mitä ei itse tarvita ja mikä vain on mahdollista tai lupa myydä. Eihän noilla omissa nurkissa mitään tee jos ei sitten haluta yhtä museoitavaksi. En kuitenkaan usko että ostajaa löytyisi koska jo 2015 on ihan julkisesti kerrottu että Rauma-luokan runkojen tekninen elinkaari on täyttymässä. Alumiini kestää röykytystä aikansa ja se aika alkaa olla täynnä.
Sea Giraffen hilloamisen olet muuten keksinyt ihan itse. Älä sekoita minua siihen sekoiluun. Tai jos olen tuollaista esittänyt niin vetoan sujuvasti mielenterveyden häiriöön
Sitten siitä romuttamisesta pitää maksaa jos ei paatteja saada dumpattua jonnekin. Tai viedä nuo lasten leikkipuistoihin kiipeilytelineiksi.
Miinojen halpuus ohjuksiin nähden on kyseenalainen Viron resursseilla, lisäksi kysymys on hiukan orangeista ja simpansseista. Miinat eivät kykene vaikuttamaan koko maan laajuudelta eikä miinoilla voi iskeä maamaaleihin, paitsi toki IED:nä.
Puolan resurssit ovat aivan eri luokkaa. Kyllähän Puolalla nimenomaisesti on ns. luksuslaivasto, mutta perinnesyistä he haluavat sitä ylläpitää.
Jos NATO:n suorituskykyihin halutaan osallistua, jonkinlainen OPV jossa on raivausrobotteja riittänee. Ilmatorjuntakyky olisi itse asiassa varmaan enemmän suorituskykyä lisäävä kuin meritorjuntakyky. Miinanlasku itsessään alukselle parille on toki helppo toteuttaa.
Saarenmaan ja Hiidenmaan alueella kyllä voi väijyä, on sen verran rikkonaista, maalavetit Suomenlahdelle niin Suomi, Ruotsi ja Viro ovat sulkeneet koko alueen.
fulcrum
Greatest Leader
Nykyään sotalaivojen romuttamisesta laivastot yleensä joutuvat maksamaan, kun niissä on paljon materiaaleja joiden kierrätys ei ole niin yksinkertaista. Vanhemmat alukset voivat olla asbestipommeja. Siksi niitä mielellään upotetaan riutoiksi tai maaliammunnoissa.
Komposiiteista yms. olikin jo tuolla aiemmin puhetta. Asbesti lienee ollut jo harvinaisempi tapaus 90-luvulle tultaessa. Kevlarit ja Nomexit ja ties mitkä suojaukset ovat varmasti oma murheensa.
John Hilly
Ylipäällikkö
Ei nää Raumat eikä Viro liity Laivue 2020 -hankkeeseen ainakaan suoranaisesti.
Huhta
Greatest Leader
Miinojen halpuus ohjuksiin nähden on kyseenalainen Viron resursseilla, lisäksi kysymys on hiukan orangeista ja simpansseista. Miinat eivät kykene vaikuttamaan koko maan laajuudelta eikä miinoilla voi iskeä maamaaleihin, paitsi toki IED:nä.
Ei välttämättä edes MRAP auta, kun 500 kg trotyyliä pamahtaa.
Ohjusvene on luksusta? No, kaikki on suhteellista.
Ilmatorjunnan osalta olen epäileväinen. Yksinäinen-kaksinainen virolainen korvetti/OPV tuskin selviytyy järin pitkään vihollisuuksien puhjettua, ainakaan taistelutoimiin kansallisin voimin osallistuen. Sen sijaan miinanlasku kuuluu enemmän harmaaseen vaiheeseen, ja nykytekniikalla alus kyennee valmistautuneena ampumaan meritorjuntaohjuksensa matkaan "viimeisenä vittuiluna", vaikka sitä vastaan hyökättäisiinkin.
Miinanlaskukyvyn osalta ajattelisin nimenomaan pienempää (lue: halvempaa) alusta kuin mitä esimerkiksi Suomi on nyt hankkimassa, mutta sellaista, että miinoja kyetään järkevästi laskemaan. Nykyiset ex-Sandownit eivät ole mitään miinalaivoja tai edes miinalauttoja, mutta korvaava alusluokka voisi ollakin. (Sekä tietysti sitä, että miinoja myös on varastoissa enemmänkin kuin pari kappaletta raivauskoulutukseen - nykyään ei kai ole.)
Kustaanmiekka
Kenraali
Tammikuussa allekirjoitimme sopimuksen uusien kevyttorpedojen toimittamisesta Suomen merivoimille. Miten tämä erityisesti Itämeren haastaviin ja mataliin vesiin suunniteltu torpedo toimii ja minkälaista suorituskykyä se tarjoaa? Tämä selviää videolta
www.facebook.com/SaabFI/videos/318096705623480/
www.facebook.com/SaabFI/videos/318096705623480/
Nyt putosi pökäle Saab-fanien lahkeeseen. FMV eli Ruotsi ostaa israelilaisen johtamisjärjestelmän laivastoon.
http://www.affarsliv.com/nyheter/motala/fler-jobb-pa-gang-till-mv-i-motala-om5446298.aspx
Translatettu osa:
Kauppa on 22 miljoonan euron arvoinen, joten siitä saa hieman osviittaa Saabin surunvalitteluun yllä.
Eikö kotimainen olekaan riittävän kustannustehokas? Israel tuntuu olevan kovassa huudossa lahden molemmin puolin yhteistyökumppaniksi.
http://www.affarsliv.com/nyheter/motala/fler-jobb-pa-gang-till-mv-i-motala-om5446298.aspx
Translatettu osa:
Kauppa on 22 miljoonan euron arvoinen, joten siitä saa hieman osviittaa Saabin surunvalitteluun yllä.
Eikö kotimainen olekaan riittävän kustannustehokas?
Israel tuntuu olevan kovassa huudossa lahden molemmin puolin yhteistyökumppaniksi.https://www.di.se/nyheter/di-avslojar-forsvaret-nobbar-saab-koper-viktigt-system-fran-israel/
Viimeksi muokattu:
Kustaanmiekka
Kenraali
Puolustusvoimat ja Rauman telakka lähellä sopua jättimäisessä sotalaivatilauksessa
Sopimuksen uskotaan syntyvän vielä tämän vuoden puolella.
https://yle.fi/uutiset/3-10393096
Rauman telakan ja Puolustusvoimien neuvottelut noin 600 miljoonan euron laivatilauksesta ovat edenneet.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että neuvottelut ovat koko ajan edenneet hyvässä hengessä ja yhteisen käsityksen löytyminen alkaa olla lähellä.
Purasen mukaan molemmat osapuolet pyrkivät siihen, että sopimus syntyisi vielä tämän vuoden puolella.
Puolustusvoimat ja raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions ovat käyneet neuvotteluja neljän sotalaivan rakentamisesta Raumalla jo pitkään.
Alkuperäinen tavoite oli saada sopimus valmiiksi alkusyksystä. Neuvotteluissa ollaan myöhässä useita kuukausia.
Sopimuksen uskotaan syntyvän vielä tämän vuoden puolella.
https://yle.fi/uutiset/3-10393096
Rauman telakan ja Puolustusvoimien neuvottelut noin 600 miljoonan euron laivatilauksesta ovat edenneet.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että neuvottelut ovat koko ajan edenneet hyvässä hengessä ja yhteisen käsityksen löytyminen alkaa olla lähellä.
Purasen mukaan molemmat osapuolet pyrkivät siihen, että sopimus syntyisi vielä tämän vuoden puolella.
Puolustusvoimat ja raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions ovat käyneet neuvotteluja neljän sotalaivan rakentamisesta Raumalla jo pitkään.
Alkuperäinen tavoite oli saada sopimus valmiiksi alkusyksystä. Neuvotteluissa ollaan myöhässä useita kuukausia.
Kustaanmiekka
Kenraali
Lauri Puranen:
Tavoitteena kaikkien kannalta hyvä laivanrakentamissopimus
https://www.defmin.fi/puolustushall...nnalta_hyva_laivanrakentamissopimus.9448.blog
Puolustushallinnon strateginen hanke Laivue 2020 on valitettavasti jäänyt blogissani vähälle huomiolle. Hankkeen eteen on kuitenkin tehty puolustushallinnossa laajalla rintamalla kovasti töitä. Muutamia isojakin haasteita on kohdattu. Ennen kuin näiden haasteiden hallitseminen on selkiytynyt, olen joutunut olemaan Laivue 2020 -hankkeen osalta eräänlaisessa ”radiohiljaisuudessa”. Sotilaille tämä on tuttu termi, joka kuvaa sitä, että kulisseissa tapahtuu paljon, mutta ulospäin asiasta ei sen herkkyyden vuoksi lähetetä viestejä. Tässä blogitekstissä haluankin avata missä vaiheessa Laivue 2020 -hankkeen kanssa ollaan juuri nyt.
Suurin osa lukijoista varmasti tietääkin jo, mutta muistuttelen silti, että Laivue 2020 -hankkeen tehtävänä on korvata seitsemän Merivoimien käytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla. Hanke on Suomen puolustuskyvyn kannalta erittäin tärkeä, sillä pääosa keskeisistä merivoimien tehtävistä edellyttää merellistä läsnäoloa ja aluskalustoa.
Huoltovarmuussyistä tavoitteena on rakentaa uudet korvetit Suomessa, Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) telakalla Raumalla. Alusten taistelujärjestelmä hankitaan ulkomailta kilpailutuksella, jossa mukana ovat Atlas Elektronik Saksasta, Lockheed Martin Kanadasta ja Saab Ruotsista. Laivanrakennussopimus ja taistelujärjestelmän hankintasopimus on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden kuluessa, jotta laivanrakennustyöt voisivat alkaa suunnitellusti.
Lähtökohtaisesti tavoitteena on kaikkien sopimusosapuolien kannalta ”hyvä diili”, jonka tuloksena Merivoimat saa puolustuksemme tarpeita vastaavat, suorituskykyiset, Suomessa rakennetut sotalaivat ajallaan käyttöönsä ja kotimainen laivanrakennusosaaminen ja -teollisuus vahvistuvat entisestään.
Sopimusehdoista ja hinnasta on neuvoteltu RMC:n kanssa tiiviisti alkukeväästä lähtien. Laivanrakennussopimuksen neuvottelut ovat vieneet suunniteltua enemmän aikaa. Taistelujärjestelmän kilpailutus on sen sijaan edennyt hyvin ja suunnitellusti, joskin siihenkin on alkanut tulla viivettä johtuen laivanrakennussopimuksen viiveestä.
Vastuullisena tilaajana puolustushallinnon on varmistuttava, että eduskunnan hankkeeseen myöntämä rahoitus tuottaa täysimääräisesti sille suunnitellun suorituskyvyn. Hankittavan suorituskyvyn kriittisyyden ja hankkeen taloudellisen suuruuden vuoksi hankinnan valmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityiskohtiin ja hyvinkin epätodennäköisiin riskeihin varautumiseen.
Laivan rakentamisen hinnan tulee olla läpinäkyvä eikä siinä saa olla Laivue 2020 -hankkeeseen kuulumattomia kustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hankintaan EU-säännösten vuoksi saa sisältyä kilpailua vääristäviä elementtejä. Toisin sanoen hankinnan maksut eivät saa tukea esimerkiksi siviililaivojen rakennusta. Lisäksi laivan rakentamiseen liittyvien riskien hallintaan tulee ennalta löytää kaikkia sopimusosapuolia tyydyttävät ja mielekkäät ratkaisut.
Toki samalla tulee hyväksyä, että rakentamissopimuksen on oltava liiketaloudellisesti kannattava myös telakalle; muutenhan he eivät voisi tähän hommaan sitoutua. Haluankin korostaa, että neuvottelut ovat koko ajan edenneet hyvässä hengessä ja yhteisen käsityksen löytyminen alkaa olla lähellä.
Hankinnassa on sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi pelissä tärkeitä huoltovarmuus-, osaamis- ja elinkeinopoliittisia näkökohtia, joilla on Laivue 2020 -hanketta laajempia vaikutuksia. Edellä mainituista syistä johtuen on laivan tilaamiseen liittyviä haasteita ja riskejä käsitelty kesän aikana yhteistoiminnassa puolustusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtionvarainministeriön kanssa. Kolmikannassa on määritetty selkeät edellytykset, jolla suunnitteluvaiheesta päästään siirtymään kohti laivojen rakentamissopimusta. Näille edellytyksille olemme saaneet myös poliittisen johdon puollon. Sopimusneuvottelujen ollessa yhä kesken, ei yksityiskohtia voi valitettavasti avata tässä sen enempää. Sen voin kuitenkin todeta, että on olemassa hyvin voimakas yhteinen tahtotila päästä sopimukseen RMC:n kanssa vielä tämän vuoden puolella.
Sopimukseen pääseminen edellyttää annettujen edellytysten täyttymistä ja neuvottelujen ripeää etenemistä. Uskon vakaasti, että sopimukseen päästään ja Puolustusvoimat tulee saamaan käyttöönsä taistelukykyiset, kotimaassa rakennetut Pohjanmaa-luokan alukset.
Tavoitteena kaikkien kannalta hyvä laivanrakentamissopimus
https://www.defmin.fi/puolustushall...nnalta_hyva_laivanrakentamissopimus.9448.blog
Puolustushallinnon strateginen hanke Laivue 2020 on valitettavasti jäänyt blogissani vähälle huomiolle. Hankkeen eteen on kuitenkin tehty puolustushallinnossa laajalla rintamalla kovasti töitä. Muutamia isojakin haasteita on kohdattu. Ennen kuin näiden haasteiden hallitseminen on selkiytynyt, olen joutunut olemaan Laivue 2020 -hankkeen osalta eräänlaisessa ”radiohiljaisuudessa”. Sotilaille tämä on tuttu termi, joka kuvaa sitä, että kulisseissa tapahtuu paljon, mutta ulospäin asiasta ei sen herkkyyden vuoksi lähetetä viestejä. Tässä blogitekstissä haluankin avata missä vaiheessa Laivue 2020 -hankkeen kanssa ollaan juuri nyt.
Suurin osa lukijoista varmasti tietääkin jo, mutta muistuttelen silti, että Laivue 2020 -hankkeen tehtävänä on korvata seitsemän Merivoimien käytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla. Hanke on Suomen puolustuskyvyn kannalta erittäin tärkeä, sillä pääosa keskeisistä merivoimien tehtävistä edellyttää merellistä läsnäoloa ja aluskalustoa.
Huoltovarmuussyistä tavoitteena on rakentaa uudet korvetit Suomessa, Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) telakalla Raumalla. Alusten taistelujärjestelmä hankitaan ulkomailta kilpailutuksella, jossa mukana ovat Atlas Elektronik Saksasta, Lockheed Martin Kanadasta ja Saab Ruotsista. Laivanrakennussopimus ja taistelujärjestelmän hankintasopimus on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden kuluessa, jotta laivanrakennustyöt voisivat alkaa suunnitellusti.
Lähtökohtaisesti tavoitteena on kaikkien sopimusosapuolien kannalta ”hyvä diili”, jonka tuloksena Merivoimat saa puolustuksemme tarpeita vastaavat, suorituskykyiset, Suomessa rakennetut sotalaivat ajallaan käyttöönsä ja kotimainen laivanrakennusosaaminen ja -teollisuus vahvistuvat entisestään.
Sopimusehdoista ja hinnasta on neuvoteltu RMC:n kanssa tiiviisti alkukeväästä lähtien. Laivanrakennussopimuksen neuvottelut ovat vieneet suunniteltua enemmän aikaa. Taistelujärjestelmän kilpailutus on sen sijaan edennyt hyvin ja suunnitellusti, joskin siihenkin on alkanut tulla viivettä johtuen laivanrakennussopimuksen viiveestä.
Vastuullisena tilaajana puolustushallinnon on varmistuttava, että eduskunnan hankkeeseen myöntämä rahoitus tuottaa täysimääräisesti sille suunnitellun suorituskyvyn. Hankittavan suorituskyvyn kriittisyyden ja hankkeen taloudellisen suuruuden vuoksi hankinnan valmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityiskohtiin ja hyvinkin epätodennäköisiin riskeihin varautumiseen.
Laivan rakentamisen hinnan tulee olla läpinäkyvä eikä siinä saa olla Laivue 2020 -hankkeeseen kuulumattomia kustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hankintaan EU-säännösten vuoksi saa sisältyä kilpailua vääristäviä elementtejä. Toisin sanoen hankinnan maksut eivät saa tukea esimerkiksi siviililaivojen rakennusta. Lisäksi laivan rakentamiseen liittyvien riskien hallintaan tulee ennalta löytää kaikkia sopimusosapuolia tyydyttävät ja mielekkäät ratkaisut.
Toki samalla tulee hyväksyä, että rakentamissopimuksen on oltava liiketaloudellisesti kannattava myös telakalle; muutenhan he eivät voisi tähän hommaan sitoutua. Haluankin korostaa, että neuvottelut ovat koko ajan edenneet hyvässä hengessä ja yhteisen käsityksen löytyminen alkaa olla lähellä.
Hankinnassa on sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi pelissä tärkeitä huoltovarmuus-, osaamis- ja elinkeinopoliittisia näkökohtia, joilla on Laivue 2020 -hanketta laajempia vaikutuksia. Edellä mainituista syistä johtuen on laivan tilaamiseen liittyviä haasteita ja riskejä käsitelty kesän aikana yhteistoiminnassa puolustusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtionvarainministeriön kanssa. Kolmikannassa on määritetty selkeät edellytykset, jolla suunnitteluvaiheesta päästään siirtymään kohti laivojen rakentamissopimusta. Näille edellytyksille olemme saaneet myös poliittisen johdon puollon. Sopimusneuvottelujen ollessa yhä kesken, ei yksityiskohtia voi valitettavasti avata tässä sen enempää. Sen voin kuitenkin todeta, että on olemassa hyvin voimakas yhteinen tahtotila päästä sopimukseen RMC:n kanssa vielä tämän vuoden puolella.
Sopimukseen pääseminen edellyttää annettujen edellytysten täyttymistä ja neuvottelujen ripeää etenemistä. Uskon vakaasti, että sopimukseen päästään ja Puolustusvoimat tulee saamaan käyttöönsä taistelukykyiset, kotimaassa rakennetut Pohjanmaa-luokan alukset.