Laivue 2020

Nyt putosi pökäle Saab-fanien lahkeeseen. FMV eli Ruotsi ostaa israelilaisen johtamisjärjestelmän laivastoon.

Navy buys a new management system from an Israeli company, according to today's industry . The defense group Saab criticizes the purchase and has appealed against the procurement to the administrative court in Stockholm.

The deal with the operational and tactical system has been settled between the Defense Material Works (FMV) and Israeli Elbit Systems. The order price is SEK 229 million and the contract is to be signed shortly, says DI.

Alusten taistelujärjestelmä hankitaan ulkomailta kilpailutuksella, jossa mukana ovat Atlas Elektronik Saksasta, Lockheed Martin Kanadasta ja Saab Ruotsista. Laivanrakennussopimus ja taistelujärjestelmän hankintasopimus on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden kuluessa, jotta laivanrakennustyöt voisivat alkaa suunnitellusti.

Onko tässä nyt kyse eri järjestelmistä vai eri nimityksistä? Siis taistelu- vs johtamisjärjestelmä?

Gabrielin tulon myötä täällä käynnistyi jo spekulaatio järjestelmistä, mutta tuon Purasen kirjoitelman mukaan iipot eivät L2020 järjestelmäkilpailutuksissa ole mukana edelleenkään. Se tietysti tuntuu Ruotsin ratkaisun valossa hieman erikoiselta näin maallikon silmiin. Tietysti ruotsalaiset tekevät päätöksensä omista lähtökohdistaan, on voinut olla tarve näpäyytääkin Saabia jos ovat ruvenneet liian ahneiksi kotikentällä.
 
Onko tässä nyt kyse eri järjestelmistä vai eri nimityksistä? Siis taistelu- vs johtamisjärjestelmä?

Gabrielin tulon myötä täällä käynnistyi jo spekulaatio järjestelmistä, mutta tuon Purasen kirjoitelman mukaan iipot eivät L2020 järjestelmäkilpailutuksissa ole mukana edelleenkään. Se tietysti tuntuu Ruotsin ratkaisun valossa hieman erikoiselta näin maallikon silmiin. Tietysti ruotsalaiset tekevät päätöksensä omista lähtökohdistaan, on voinut olla tarve näpäyytääkin Saabia jos ovat ruvenneet liian ahneiksi kotikentällä.

Ainakin aikaisemmassa terminologiassa taistelujärjestelmä käsitti aseistuksen, sensorit sekä taistelunjohtojärjestelmän.

Taistelujärjestelmä eli aseet ja sensorit hankitaan ulkomailta. Hankinnasta tehdään päätös vuoden 2018 kuluessa.

https://defmin.fi/puolustushallinto...stelualushanke_laivue_2020/laivue_2020_-hanke

Laivue 2020:n neljän aluksen taistelujärjestelmien toimitus koostuu aseista, sensoreista ja johtamisjärjestelmistä sekä niiden yhteensovittamisesta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005166366.html
 
HS:n laivue 2020 juttu:
https://tinyurl.com/y9yceddd

"Laivue 2020 -hankkeen kolmen kärki neuvottelee viimeistä kertaa Suomessa ennen kuin saa Suomelta lopullisen tarjouspyynnön taistelujärjestelmästä."

"Tampereella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella käydään Laivue 2020 -hankkeen kymmenes ja viimeinen neuvottelukierros. Kyse on viimeisistä viilauksista ja Suomen lopullisen tarjouspyynnön lähiluvusta, jotta kaikki tietävät, mitä tarjoukselta vaaditaan. Lopulliset tarjouspyynnöt yhtiöt saavat lähiviikkoina, ja sopimus tehdään vielä tänä vuonna. "

"Van de Pieterman kuvaa Suomen tapaa käy neuvotteluja kansainvälisesti poikkeukselliseksi. "
 
KORVETIT rakennetaan Rauman telakalla, mutta ulkomailta hankitaan taistelujärjestelmä eli aseet, sensorit ja tietokoneohjelmat, jotka analysoivat sensorien datan. Kaupasta kilpailevat Atlas Elektronikin lisäksi ruotsalainen Saab ja kanadalainen Lockheed Martin.

Ihmetyttää kovasti kun useammassa paikassa Lockheed Martinista puhutaan Kanadalaisena. Onko laivabisnes kokonaan Kanadalaista vai mistä tuo viittaus tulee?
 
Kauniimmin ilmaistu versio siitä että yrityksiä vituttaa
Juuri näin! Eihän meillä ole aikaisempaa kokemusta tällaisten alusten suunnittelusta. Kymmenes tarjouskierros tarkoittanee sitä, että alkuperäisiä vaatimuksia on muutettu 9 (yhdeksän!!) kertaa. Onko kukaan muuten käynyt Forum Marinumin tyv Karjalassa. Heti laivaan sisään mennessä huomaa ettei sota-aluksia oltu Merivoimissamme suunniteltu edellisten noin 30 v aikana.
 
Ihmetyttää kovasti kun useammassa paikassa Lockheed Martinista puhutaan Kanadalaisena. Onko laivabisnes kokonaan Kanadalaista vai mistä tuo viittaus tulee?
Yritys, joka vastaa on Lockheed Martin Canada. Niillä on oma valikoimansa taistelujärjestelmiä (ei AEGIS, joka on LM USA). Ilmeisesti CMS 330 kyseessä. Eli peruskorjatuista Halifaxeista löytyy ja ANZAC-fregateista. Enemmän on päivityksiä kuin uutta rakennusta.
https://www.lockheedmartin.ca/ca/wh...e/naval-systems/combat-management-system.html

Saabilla on kokemusta omien (myös meidän, myös Hamina menossa) lisäksi esim. Thaimaasta. Atlas puolestaan Saksasta ja meiltä hieman aiemmin. Eivät taida kuitenkaan olla mukana pääurakoitsijoiden joukossa saksassa rakennettavissa israelilaispaateissa. Toisaalta Atlaksen omistaa TKMS, joka on pääurakoitsija joten eihän sitä välttämättä tarvitse erikseen mainita.

Hesarin jutun maininta: "Mukana oleva kolmikko on kova. Kaikki ovat varteenotettavia mutta keskenään erilaisia puolustusteollisuuden yhtiöitä. On mahdollista, että yhtiöt tarjoavat Suomelle myös toistensa teknologiaa osana kokonaisuutta " on kiinnostava. Wikipedia antaa viitteitä, että esim. CMS 330 on ainakin alkuvaiheessa sisältynyt komponentteja Saabin 9LV:stä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tässä nyt kyse eri järjestelmistä vai eri nimityksistä? Siis taistelu- vs johtamisjärjestelmä?

Gabrielin tulon myötä täällä käynnistyi jo spekulaatio järjestelmistä, mutta tuon Purasen kirjoitelman mukaan iipot eivät L2020 järjestelmäkilpailutuksissa ole mukana edelleenkään. Se tietysti tuntuu Ruotsin ratkaisun valossa hieman erikoiselta näin maallikon silmiin. Tietysti ruotsalaiset tekevät päätöksensä omista lähtökohdistaan, on voinut olla tarve näpäyytääkin Saabia jos ovat ruvenneet liian ahneiksi kotikentällä.
Järjestelmät hankitaan pakettina yhdeltä toimittajalta, mutta keneltä nuo tilaavat minkäkin osan ei ole niin rajattua. Teoriassa vaikka Saab voisi tarjota ilmatorjuntaan S-300F-järjestelmää. Eli Israelilaiset aseet ja sensorit voivat kyllä kuulua osana jonkin kolmesta kilpailijasta tarjoukseen. Israelilaista firmaa ei vain otettu kilpailuun vastuutoimittajan roolista, jos heitä oli edes hommaan tarjolla.
 
Juuri näin! Eihän meillä ole aikaisempaa kokemusta tällaisten alusten suunnittelusta. Kymmenes tarjouskierros tarkoittanee sitä, että alkuperäisiä vaatimuksia on muutettu 9 (yhdeksän!!) kertaa. Onko kukaan muuten käynyt Forum Marinumin tyv Karjalassa. Heti laivaan sisään mennessä huomaa ettei sota-aluksia oltu Merivoimissamme suunniteltu edellisten noin 30 v aikana.

Olen ollut Turunmaan modernisoinnissa mukana 1980-luvun puolivälin tienoilla, myös siihen liittyvissä merikokeissa. Täytyy muistaa, että ne alukset olivat 1960-luvun tuotteita. Loppupuolelta tosin, mutta kuitenkin. Se, mikä minua niissä eniten ihmetytti oli avobryga. Tuohon aikaanhan katettu komentosilta oli jo ainakin tulossa tuon kokoluokan aluksiin. Mutta 1960-luvun vehkeitä... Jos Turunmaa-luokasta mennään 30 vuotta taaksepäin, niin ollaan n vuodessa 1937-1938. Miltäs vuodelta Keihässalmi oli...
Ja kun vähän tsekkasin lisää, niin Turunmaa-lk:n suunnittelu aloitettiin jo 1963 ja ne valmistuivat -68. Joten ei niitä oikein voi verrata ainakaan tämän päivän sotalaivoihin. CODAG koneisto oli siihen aikaan melkoisen harvinaista koko maailmassa. Noissa mainitsemissani merikokeissa oli mukana pari Vosper-Thornycroftin kaveria, molemmat entisiä Royal Navyn konemestareita. Olivat vähän "kateellisia" tykkiveneiden tykeistä. Vahvempi tykistö kuin Royal Navyn sen aikaisissa fregateissa. Oliko sitten "vieraskoreutta" vai mitä, mutta...
En oikein ymmärrä, mitä @Old Boy tarkoittaa tuolla viimeisellä lauseellaan...Mutta tässä nyt oli vähän omia kokemuksia ko. aluksista.
 
Viimeksi muokattu:
Pienillä laivastomailla tulee väkisinkin ongelmaksi pitkät väliajat laivasuunnittelussa (jos laivat halutaan tehdä kotimaassa). Tätä ongelmaa ei pysty välttämään, kuin ne maat, jotka tilaavat jatkuvasti uusia laivoja laivastolleen tai telakat, jotka tekevät sarjatyönä muutamaa alustyyppiä oman maan laivastolle ja vientiin.
 
Pienillä laivastomailla tulee väkisinkin ongelmaksi pitkät väliajat laivasuunnittelussa (jos laivat halutaan tehdä kotimaassa). Tätä ongelmaa ei pysty välttämään, kuin ne maat, jotka tilaavat jatkuvasti uusia laivoja laivastolleen tai telakat, jotka tekevät sarjatyönä muutamaa alustyyppiä oman maan laivastolle ja vientiin.
Toisaalta kun jenkkejä ja etenkin ystäviämme saksalaisia katsoo, niin ei jatkuvasti pyörivät laivastotelakat ole tae onnistuneesta suunnittelusta ja tuotannosta
 
Toisaalta kun jenkkejä ja etenkin ystäviämme saksalaisia katsoo, niin ei jatkuvasti pyörivät laivastotelakat ole tae onnistuneesta suunnittelusta ja tuotannosta
Eiköhän Amerikkalaisilta tuollaisen suht perusmallisen korvetin suunnittelu ja valmistus onnistuisi.

Ongelmia on tullut sitten "vähän" isompien ja kunnianhimoisempien projektien kanssa.
 
Back
Top