Laivue 2020

No, R-lk vartioveneet ( Raisio, Ruissalo, Rihtniemi, Rymättylä ja Röyttä ), eli entiset raivaajat olivat kyllä vielä 1980-luvun alussa Suomessa käytössä. Niistä saatujen kokemusten perusteella Oy Laivateollisuus Ab kehitti n 1966 Kolumbian laivastolle vartioveneet heidän tarpeisiinsa. Sitä en nyt osaa saanoa, missä ne rakennettiin. Suomi ei siis myynyt omia aluksiaan. Samaten Ruotsin käytössä olleita Halland-lk hävittäjiä ei myyty Kolumbiaan vaan heille tehtiin omat sen luokan alukset. Siihen samaan vientisaumaan yritettiin meiltä saada myös Turunmaa-lk tykkiveneiden eri versioita, mutta se projekti kaatui politiikkaan.

Uustuotantoa olivat niin vartioveneet kuin hävittäjätkin. Eihän tuo ajankohta eli toimitus Kolumbiaan 60-luvuilla muuten olisi mahdollinenkaan.
 
Uustuotantoa olivat niin vartioveneet kuin hävittäjätkin. Eihän tuo ajankohta eli toimitus Kolumbiaan 60-luvuilla muuten olisi mahdollinenkaan.
No, sitähän minä olen tässä yrittänyt tolkuttaa. Totesin vain tuossa aiemmin, että ei se tykkiveneiden konsepti, varisnkin niillä eri versioiden varusteluvaihtoehdoilla, mitenkään vanhentunut tuolloin ollut. Ja niiden konseptia kohtaan oli silloin kiinnostusta, varsinkin siellä ERtelä-Amerikan suunnalla. Eli niiden vientimahdollisuudet tyrmäsi politiikka.
 
EDIT vielä: @StmSvejk kirjoitti, että Styx olisi hankittu jo 1966. Näinhän ei ollut, ensimmäiset tulivat ohjuslautta Iskulle 1970. Vuosimalli ohjukselle on varmaan johdettu käyttöönotosta Neuvostoliitossa (tai jostain)

Hankintapäätös tehtiin 1965 ja ensimmäiset koeammunnat Hästö-Busössä 1968, NL:ssä käyttöön 1966.
 
No, sitähän minä olen tässä yrittänyt tolkuttaa. Totesin vain tuossa aiemmin, että ei se tykkiveneiden konsepti, varisnkin niillä eri versioiden varusteluvaihtoehdoilla, mitenkään vanhentunut tuolloin ollut. Ja niiden konseptia kohtaan oli silloin kiinnostusta, varsinkin siellä ERtelä-Amerikan suunnalla. Eli niiden vientimahdollisuudet tyrmäsi politiikka.

Ymmärsin viestisi #2656 ihan eri tavalla. Eli niin että esitit vartioveneiden ja hävittäjien viennin Kolumbiaan tapahtuneen paljon tykkiveneiden valmistumista myöhemmin.

Olemme siis asiasta samaa mieltä :solthum:
 
Hankintapäätös tehtiin 1965 ja ensimmäiset koeammunnat Hästö-Busössä 1968, NL:ssä käyttöön 1966.
Jaa, oliko hankinta jo noin aikaisin? Hyvä oppia uutta! Kaverin isä oli mukana rt-upseerina näissä Hästö-Busön ammunnoissa ja ne olivat koulutuksen ja dokumentaation puuttuessa kuulemma todellista kokeellista kansantiedettä...
 
Mun faija oli myös rakentamassa noita molempia tykkiveneitä. Tosin huomattavasti vanhempi kuin sun isäs. Mikä metalliloota siellä takakannella on...? Se "laatikko" siinä 40mm Boforsien välissä oli kaasuturbiinin ilmanottokanavisto ja se on kyllä ollut siinä aina. Ellei sitä nyttemmmin ole purettu ja tilalle tehty joku feikkiversio siitä...
Toi boksi se on, jossa on pelastusrengas. Sen kylkisaumat eivät läpäisseet ukon kriteerejä. Puhui siitä oppaalle, joka sitten vastasi, että peräkannelle on myöhemmin tehty joku boksi, en minä nyt tiennyt mitä se sitten tarkoitti. Ukko oli runkopuolella, ja se porukka vissiin lähti uusiin hommiin, kun runko oli valmis. Voihan se olla, että keulan hitsauksessa on eri vaatimukset saumojen tasaisuuden kanssa kuin kansirakenteilla, minä osaan tehdä vain räkähitsiä :).
Mitäs sinun isä teki?

 
Viimeksi muokattu:
Toi boksi se on, jossa on pelastusrengas. Sen kylkisaumat eivät läpäisseet ukon kriteerejä. Puhui siitä oppaalle, joka sitten vastasi, että peräkannelle on myöhemmin tehty joku boksi, en minä nyt tiennyt mitä se sitten tarkoitti. Ukko oli runkopuolella, ja se porukka vissiin lähti uusiin hommiin, kun runko oli valmis. Voihan se olla, että keulan hitsauksessa on eri vaatimukset saumojen tasaisuuden kanssa kuin kansirakenteilla, minä osaan tehdä vain räkähitsiä :).
Mitäs sinun isä teki?

Toi on juurikin se ilmanottokanavisto, joka kuuluu kaasuturbiinikoneistoon. Mun faija omi putkimies, myöhemmin työnopettaja telakan ammattikoulussa.
 
--

Toinen murroskausi jolloin tehtiin mielenkiintoisia ratkaisuja olikin sitten vuosituhanteen vaihteen tienoo. Olisikohan Hamina-luokan ja miinalaivojen remonttien sijaan voitu hankkia isompia ja monipuolisempia korvetteja jo tuolloin? Esim. jotain 1500-2000 tonnin luokkaa? Teräshän on halpaa. Painotan kyseessä olevan jälkiviisastelun.

Miinalaivat ovat 1450-tonnisia... eli järkevä koko olisi varmasti lähennellyt 3000 tonnia, kuten nytkin.
 
Toki, lähinnä mietin, että henkinen hyppy olisi voinut tuntua liian suurelta.

Esittämäsi kokoisella aluksella ei kuitenkaan olisi saavutettu tässä hypoteettisessa skenaariossasi poistettujen miinalaivojen miinanlaskukapasiteettia. Toki tuona ikuisen rauhan aikana olisi voitu vaikka stenata merimiinatkin, että ei tuo ehkä niin kaukaista vaihtoehtoishistoriaa ole...
 
Esittämäsi kokoisella aluksella ei kuitenkaan olisi saavutettu tässä hypoteettisessa skenaariossasi poistettujen miinalaivojen miinanlaskukapasiteettia. Toki tuona ikuisen rauhan aikana olisi voitu vaikka stenata merimiinatkin, että ei tuo ehkä niin kaukaista vaihtoehtoishistoriaa ole...

Hämeenmaa ja Uusimaa olisi voitu jättää riviin puhtaina miinanlaskijoina, tai vaihtoehtoisesti ne olisi voitu myydä eteenpäin ja rakentaa vaikkapa 4kpl "Laivue 2001" korvetteja, käytännössä Hamina-luokan varustuksella ja muutamilla ekstroilla. Neljällä aluksella yksittäisen aluksen miinanlaskukapasiteetti olisi voinut olla pienempi.
 
Hämeenmaa ja Uusimaa olisi voitu jättää riviin puhtaina miinanlaskijoina, tai vaihtoehtoisesti ne olisi voitu myydä eteenpäin ja rakentaa vaikkapa 4kpl "Laivue 2001" korvetteja, käytännössä Hamina-luokan varustuksella ja muutamilla ekstroilla. Neljällä aluksella yksittäisen aluksen miinanlaskukapasiteetti olisi voinut olla pienempi.

Isomman laivaston operointi olisi saattanut osoittautua taloudellisesti ylivoimaiseksi. Merivoimien kalustoa ei tiettävästi ole myöskään mielekästä säilyttää reservissä, kts. miinalaiva Pohjanmaa.
 
Isomman laivaston operointi olisi saattanut osoittautua taloudellisesti ylivoimaiseksi. Merivoimien kalustoa ei tiettävästi ole myöskään mielekästä säilyttää reservissä, kts. miinalaiva Pohjanmaa.

Kukas tässä reservistä on puhunut? Puhtaana spekulaationa olisi voinut olla:

Vaihtoehto 1:
2-3x Korvetti 2001 Hamina-luokan varusteilla + suto-varustuksella
+2 Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ilman MLU:ta

Vaihtoehto 2:
4x Korvetti 2001 Hamina-luokan varusteilla + suto-varustuksella
-> Hämeenmaat Stenalle
 
Kun täällä nyt puhutaan vanhemmista aluksista niin kysäisen. 70-80 lukujen vaihteessa olin poikasena veneellä jota vastaan saapui mörkö jonkalaista en ollut aiemmin nähnyt enkä koskaan sen jälkeen nähnyt uudelleen. Muistikuvat ovat hämärät mutta kyseessä oli lähes neliön muotoinen härpäke josta sojotti merkittävä määrä ohjus/rakettiputkia. Aivan kuin raskas raketinheitin olisi joutunut veden varaan.

Isäni sanoi kyseessä olleen ohjuslautan. Jälkeenpäin ainoa edes lähes muistikuviani vastaava löydös oli ohjuslautta Isku. Mutta muistikuvissani oli 2 x 6 putken patteri keulassa. Mutta voi hyvin olla että muistikuvat ovat vääriä. Isku oli kuitenkin isompikokoinen muistini mukaan. Julmetun peräaallon muistan hyvin:). Eli kysymys on, oliko kyseessä Isku ja huono muisti vai oliko Suomella jotain rakettilauttaa josta en ole tietoinen tuohon aikaan?

Ja valmiiksi pahoittelut jos kysymys on aivan väärässä ketjussa.
 
Iskua käytettiin koealuksena, en tiedä mutta on mahdollista että siinä olisi kokeiltu vaikka sutoraketteja.
Alus oli tunnettu legendaarillisen kookkaasta peräaallostaan.
 
Hämeenmaa ja Uusimaa olisi voitu jättää riviin puhtaina miinanlaskijoina, tai vaihtoehtoisesti ne olisi voitu myydä eteenpäin ja rakentaa vaikkapa 4kpl "Laivue 2001" korvetteja, käytännössä Hamina-luokan varustuksella ja muutamilla ekstroilla. Neljällä aluksella yksittäisen aluksen miinanlaskukapasiteetti olisi voinut olla pienempi.
Millä hinnalla saisi stealth miehittämättömiä miinanlaskija-aluksia? Riitäisi parinkymmenen miinan kapasiteetti ja jonkinlainen nopeus alukselle, jos niitä hankittaisiin useampi kappale. 5, 10 15? Sensorit passiviseksi ja muoto sellainen että ei juuri tutkassa näy.
 
Kiitos Fulcrum. Siis ainakin peräaallon kohdalla muisti pelaa:).

Iskun luin itsekin olleen koealus mutta tiedot mitä olen nähnyt ovat vähäiset joten enpä tiedä mitä putkia olivat. Muistini mukaan olivat isoja sutoraketeille joita olen itse nähnyt mutta en kyllä noista tiennyt silloin sen enempää kuin nytkään. Joten voi olla että tuon osalta aika on tehnyt tehtävänsä. Ja merellä moni asia näyttää erilaiselta kuin maissa.
 
Muistini mukaan olivat isoja sutoraketeille joita olen itse nähnyt mutta en kyllä noista tiennyt silloin sen enempää kuin nytkään.

Siinä uudessa tulevassa sukellusvene elokuvassa on kohtaus missä ne kurmoottaa jenkkien suvetta raketeilla. Voi olla suurimmalle osaa yleisöä ensimmäinen kerta kun he pääsevät tutustumaan siihen ja vaikutukseen pinnan alla.
 
Enpä ole tuota elokuvaa/traileria nähnyt.. Sutoraketeista kokemukseni rajoittuvat RBU-tyyppiin ja johonkin Italialaiseen versioon jonka tyyppiä en edes muista. SUBROC ja vastaavat on toki eri asia mutta on myös eri kokoinen systeemi ja tietysti Itämeren ulkopuolelle tarkoitettu.

Mikä elokuva on kyseessä? Kuulostaa kiinnostavalta.
 
Back
Top