Kukas tässä reservistä on puhunut? Puhtaana spekulaationa olisi voinut olla:
Vaihtoehto 1:
2-3x Korvetti 2001 Hamina-luokan varusteilla + suto-varustuksella
+2 Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ilman MLU:ta
Vaihtoehto 2:
4x Korvetti 2001 Hamina-luokan varusteilla + suto-varustuksella
-> Hämeenmaat Stenalle
Käsitin alkuperäisestä viestistäsi, että sekä miinalaivojen remontti että Hamina-luokan rakentaminen olisi korvattu korvettihankinnalla, ts. asiat oli kytketty yhteen, vähän kuin Rauma-luokan ja miinalaivojen korvaaminen LV2020-hankkeessa.
Olisikohan Hamina-luokan ja miinalaivojen remonttien sijaan voitu hankkia isompia ja monipuolisempia korvetteja jo tuolloin?
Vedin reaalitodellisuuden pohjalta sinällään perusteettoman johtopäätöksen, että korvettien määrä olisi 4 kpl. Kun sitten ehdotit Hämeenmaan ja Uudenmaan pitämistä käytössä puhtaina miinanlaskijoina vastauksena kritiikkiini miinoituskyvyn laskusta, niin jäin käsitykseen laivastolaajennuksesta.
Mitä tulee nyt esittämiisi vaihtoehtoihin, niin ykkösvaihtoehto hieman muunneltuna houkuttelee. Budjetti olisi ehkä nipin napin tukenut kahta korvettia tyyliin:
-Sensorit ja omasuoja Hamina-luokan tasoa sonareilla ja valaisututkilla höystettynä
-RBS-15 x 8
-ESSM x 32
-Super Rapid 76 mm
-SUTO-torpedot (ruotsalaisten Torped 45 mistään kotoisin?)
-Syvyysraketinheittimet?
-HEKO- ja/tai monitoimikansi?
Sikäli kuin rahaa olisi vielä jäänyt, niin Hämeenmaa-luokalle olisi voinut tehdä toteutunutta kevyemmän modernisoinnin. Tyyliin torpedot sukellusveneiden torjuntaan ja/tai Phalanx omasuojaan, mutta ei kuitenkaan korvettien tutkajärjestelmää saati IT-ohjuksia.