Laivue 2020

No, 2019:sta 2022:een... Silti 20-lukua jos menee muuten mukavasti (ei tulle menemään).

Eiköhän ensi vuoden alkuun mennessä tule uutisia valinnoista.
 
Toisaalta yritysmaailmassa varsinkin isonrahan maailmassa sillä miten sopimuksista pitää kiinni on suuri merkitys. Ei kamalan hyvää kuvaa anna jos on aie sopimus olemassa ja aikataulu alkaa sitten rahan perässä ahneuksissaan viilaamaan niitä.
Jotakin yllättävää on tullut vastaan koska hanketta on väännetty nyt keväästä eikä vieläkään ole valmista. Luulisi tosiaan että merivoimat ja RMC olisivat todenneet vakavaraisuuden jo aiesopimusta vääntäessään eikä vasta sen jälkeen kun kilpailu rakentajasta on ratkennut. Toisaalta julkisesti sanottiin että muitakaan vaihtoehtoja ei ollut koska miinoituskykyisiä korvetteja ei muut tee lännessä.

Emme tietysti tiedä miten asiat todellisuudessa ovat, joten on siksi turha haukkua jompaakumpaa hankalaksi. Yhtä hyvin on voinut käydä niin että logistiikkalaitos tai merivoimat ovat unohtaneet "jonkin tärkeän seikan" sopimuksesta. Sotilaat eivät ole bisnesmiehiä, vaikka tietysti luulisi että moiseen sopimukseen selvitetään etukäteen asiat rahoituksesta ja elinkaaresta, sekä piilokustannuksien+yllättävien muutosten osuus. Ministeriössä lienee kuitenkin virkamiehiä, joilla on pätevyys ja kokemus isoista diileistä, vaikka niitä tehdään melko harvoin, näin otaksuisin.

Nimim. "Pasi" voi olla oikeassa siinä että ehkä muualta tullut tilaus on pikemminkin hyvä kuin paha juttu, koska käsittääkseni PV:n tahmeus liittyy telakan heikkoon tilauskantaan ja elinvoimaisuuteen aina 30 vuoden päähän katsottuna. Asiat on muuttuneet koska valtio ei voi tukea telakoita enää EU-säädösten vuoksi kuten kultaisella 80-luvulla ja jos Rauman kaupunki tai muut omistajat joutuvat vaikeuksiin, voi telakan osuuksia mennä minne vaan suomen ulkopuolelle (pahimmillaan venäjälle).
 
Selvästi on ollut suuria ongelmia kun aikataulusta ollaan myöhässä ainakin vuosi. Edes Patrian mukanaolo takuumiehenä ei ole riittänyt.
Onhan se neljän sarja pitkä ja kun aloitetaan jossain niin valmiiksi on odoteltava tai tulee tosi sotku.
Jälkikäteen pitää arvioida, että oliko virhe ettei tehty erilaisia päätöksiä jo silloin kun näkivät "tarjouksia" tulevan vain yksi.

Jos päädytään tuollaisen IAI:n MF-STARiin vielä niin koko paatti alkaa näyttää jäävahvisteiselta Sa'arilta. Silloin se olisi ollut ehkä järkevintä tehdä Saksassa.
 
Tähän tyyliin:
edit. tarkoitus siis näyttää että homma onnistuu kuivalla ja sitten plumps laituriin!
 
Viimeksi muokattu:
Onko pienintäkään mahdollisuutta siihen, että Tallinkin taustalla olisi venäläistä omistajuutta? Tällä hetkellä vetelevät naruista taustalla vaatien matkustajalautan nopeaa aikataulua sekä lupaillen optioita seuraavista aluksista?
Tällä tavoin hankaloittavat merivoimien projektia.
 
Onko pienintäkään mahdollisuutta siihen, että Tallinkin taustalla olisi venäläistä omistajuutta? Tällä hetkellä vetelevät naruista taustalla vaatien matkustajalautan nopeaa aikataulua sekä lupaillen optioita seuraavista aluksista?
Tällä tavoin hankaloittavat merivoimien projektia.
Hyvä kysymys!
Viime vuoden puolella Tallinkille oltiinkin etsimässä uutta omistajaa, ja mm. kiinalaisomistukseen siirtymistä pidettiin mahdollisena. En löytänyt yhtään mitään tietoa siitä, myytiinkö sitä sitten tai kenelle se myytiin.
 
Jotakin yllättävää on tullut vastaan koska hanketta on väännetty nyt keväästä eikä vieläkään ole valmista. Luulisi tosiaan että merivoimat ja RMC olisivat todenneet vakavaraisuuden jo aiesopimusta vääntäessään eikä vasta sen jälkeen kun kilpailu rakentajasta on ratkennut. Toisaalta julkisesti sanottiin että muitakaan vaihtoehtoja ei ollut koska miinoituskykyisiä korvetteja ei muut tee lännessä.

Emme tietysti tiedä miten asiat todellisuudessa ovat, joten on siksi turha haukkua jompaakumpaa hankalaksi. Yhtä hyvin on voinut käydä niin että logistiikkalaitos tai merivoimat ovat unohtaneet "jonkin tärkeän seikan" sopimuksesta. Sotilaat eivät ole bisnesmiehiä, vaikka tietysti luulisi että moiseen sopimukseen selvitetään etukäteen asiat rahoituksesta ja elinkaaresta, sekä piilokustannuksien+yllättävien muutosten osuus. Ministeriössä lienee kuitenkin virkamiehiä, joilla on pätevyys ja kokemus isoista diileistä, vaikka niitä tehdään melko harvoin, näin otaksuisin.

Nimim. "Pasi" voi olla oikeassa siinä että ehkä muualta tullut tilaus on pikemminkin hyvä kuin paha juttu, koska käsittääkseni PV:n tahmeus liittyy telakan heikkoon tilauskantaan ja elinvoimaisuuteen aina 30 vuoden päähän katsottuna. Asiat on muuttuneet koska valtio ei voi tukea telakoita enää EU-säädösten vuoksi kuten kultaisella 80-luvulla ja jos Rauman kaupunki tai muut omistajat joutuvat vaikeuksiin, voi telakan osuuksia mennä minne vaan suomen ulkopuolelle (pahimmillaan venäjälle).

1) Ei noissa isoissa teollisissa projekteissa yleensä "unohdeta" asioita. Joko on talon puolesta osaajat sekä teknisellä, hallinnollisella että lakipuolella, tai sellaiset valjastetaan ulkoa. Kaupungin/kunnan hommat on sitten erikseen.

2) Ei telakka mene jumiin yhden aluksen tilauksen johdosta.
Tältä sivulta ilmenee fasiliteetit
https://rmcfinland.fi/fi/tuotteet-ja-palvelut/alusten-elinkaaripalvelut/ (alhaalla sivulla)
ja mm. että siellä on sekä 240 m että 220m varustelulaiturit
 
Jos tilanne olisi ^yläpuolinen^, niin mistäköhän karsittaisiin? Rungosta lienee paha karsia enää tässä vaiheessa.

Onko aluksen välttämättä oltava liikkuva ilmatorjuntapatteri? Ahvenanmaan tai rannikon kaupunkien ilmapuolustusta voidaan vahvistaa muillakin keinoin. Pohjanlahti taas on vihollisen kannalta enemmän tai vähemmän umpiperä, alue on hyvin helposti suljettavissa vihollisen pinta-aluksilta ja melko helposti myös ilma-aluksilta. Jos meriliikenne ohjataan sinne, mikä todella on alusilmatorjunnan rooli? Vähemmän mustassa vaiheessa vihollisen keinovalikoimaan taas ylipäätään tuskin kuuluu massiiviset saturaatiohyökkäykset.

Vähemmän mustassa vaiheessa vihollisen keinovalikoimaan sen sijaan kuuluisi todennäköisesti erilainen pinnanalainen toiminta, joka on helpommin kiistettävissä ja jota vastaan tarvittaisiin uskottavaa suorituskykyä. Toisaalta Haminoille on tulossa pelit ja vehkeet; voisivatko ne riittää?

Entäpä pintatorjuntakyky, voitaisiinko ohjuksista karsia? Saattotehtävissä Pohjanlahdella niitä tuskin tarvitaan, välttämättä alukset eivät edes ole kantamalla. Sikäli kuin monitoimialuksille tulevat ohjukset ovat Gabriel-kaupan option takana, tässä voisi ehkä olla hyväkin säästökohde?

Ehdotan siis etupäässä pintatorjuntakyvystä säästämistä, toissijaisesti ilmatorjunnasta säästämistä ja vasta viimesijaisesti vedenalaisen vaikutuskyvyn karsintaa.
 
Jos tilanne olisi ^yläpuolinen^, niin mistäköhän karsittaisiin? Rungosta lienee paha karsia enää tässä vaiheessa.

Onko aluksen välttämättä oltava liikkuva ilmatorjuntapatteri? Ahvenanmaan tai rannikon kaupunkien ilmapuolustusta voidaan vahvistaa muillakin keinoin. Pohjanlahti taas on vihollisen kannalta enemmän tai vähemmän umpiperä, alue on hyvin helposti suljettavissa vihollisen pinta-aluksilta ja melko helposti myös ilma-aluksilta. Jos meriliikenne ohjataan sinne, mikä todella on alusilmatorjunnan rooli? Vähemmän mustassa vaiheessa vihollisen keinovalikoimaan taas ylipäätään tuskin kuuluu massiiviset saturaatiohyökkäykset.

Vähemmän mustassa vaiheessa vihollisen keinovalikoimaan sen sijaan kuuluisi todennäköisesti erilainen pinnanalainen toiminta, joka on helpommin kiistettävissä ja jota vastaan tarvittaisiin uskottavaa suorituskykyä. Toisaalta Haminoille on tulossa pelit ja vehkeet; voisivatko ne riittää?

Entäpä pintatorjuntakyky, voitaisiinko ohjuksista karsia? Saattotehtävissä Pohjanlahdella niitä tuskin tarvitaan, välttämättä alukset eivät edes ole kantamalla. Sikäli kuin monitoimialuksille tulevat ohjukset ovat Gabriel-kaupan option takana, tässä voisi ehkä olla hyväkin säästökohde?

Ehdotan siis etupäässä pintatorjuntakyvystä säästämistä, toissijaisesti ilmatorjunnasta säästämistä ja vasta viimesijaisesti vedenalaisen vaikutuskyvyn karsintaa.
Mä en usko yläpuoliseen teoriaan. Kyllä tässä on kyse siitä, että kotimainen persjalkainen morsian heivataan kun pitkäsäärinen baltti tulee kuvioihin.
 
Miksi Suomi selviää ilman vastaavaa merellistä kykyä? Vai riittääkö erityisolosuhteissamme tiedustelu Casan koukkaus saaristossa aina silloin tällöin?
Tuskinpa Suomessa olisi tarvetta kun ei ole halua niin paljon maailman merillä huseerata eikä Kaliningradin edustalle ole resursseja. Toisaalta eppäillä soppii, että taistelualusten EW-kalusto sopii myös elektronisen tiedustelun tehtäviin.
Suomella oli oma SIGINT-alus Kustaanmiekka eli kyllä se on täälläkin nähty tärkeäksi. Eiköhän ne Kustaanmiekan kyvyt osittain löydy tst-alusten keskuksista mutta mitä kysymykseen tulee niin toisilla valtioilla on enemmän kyvykkyyksiä kuin toisilla.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074284586/Tarkoin+varjeltu+veteraani

Valvonta-alus Kustaanmiekka oli merivoimien kalustoluettelossa lähes 20 vuotta, mutta paraateista ja yleisöesittelyistä Turun Pansioon sijoitettu alus pysyi visusti poissa. Syynä oli tietenkin Kustaanmiekan työnkuva.
Kaikkien maiden sotavoimat varjelevat mieluusti tiedusteluun liittyvää kalustoaan ja osaamistaan.
- Kustaanmiekka palveli koulutuskäytössä ja aluksen varustukseen kuului elektronisia suoja- ja tiedusteluvälineitä, muotoilee komentaja Aimo Jokela merivoimien esikunnasta Turusta.
Käytännössä muotoilu tarkoittaa mm. vastapuolen viestiliikenteen seurantaan ja kriisitilanteissa myös häirintään tarkoitettuja laitteita.
Kaikki merivoimien erikoisvarustus purettiin pois Kustaanmiekasta, ennen kuin alus luovutettiin uudelle omistajalle. Lähes 20 vuoden palvelus merivoimissa ja sitä ennen myös ilmavoimien valvonta-aluksena jää toki osaksi aluksen historiaa.
Jokelan mukaan Kustaanmiekkaa ei korvata uudella aluksella, vaan tarvittava koulutus toteutetaan jatkossa yhteistyössä koko puolustusvoimien elektronisen sodankäynnin yksiköiden kanssa.

Lisäksi osa laitteista ja koulutuksesta sijoittuu merivoimien uusille aluksille.

Jokelan mukaan koulutus oli Kustaanmiekan toiminnassa keskeisellä sijalla, mutta se toteutettiin oikeassa ympäristössä eli valvonta-aluksen aidoissa tehtävissä.


Itse pähkäilin myös, että meillä on pitkä maa- ja rannikkoraja Venäjän kanssa. Jotenka me voidaan Ruotsia paremmin hoitaa elektronista tiedustelua maista ja rannikolta käsin. Ruotsilta tällainen yhtenäinen raja Venäjän kanssa puuttuu jotenka he tarvitsevat ELSO-laivan jolla voi ajaa kansainvälisillä merialueilla lähemmäksi Venäjää.
Ja hyvä vaan jos Ruotsilla on tuollainen laiva. Eiköhän tässä Suomi ja Ruotsi keskenään vaihtele saamiaan valvontatietoja.
 
Melkoisia salaliittoteorioita. Kannattaa muistaa, että RMC on kaupallinen telakkayhtiö, jonka tehtävä on tuottaa omistajilleen rahaa, ja sitä on myös kritisoitu huonosta tuloksesta sekä tyhjästä tilauskirjasta. Autolautat ovat Rauman telakan leipälaji ja Tallinkin tilaus on omiaan kasvattamaan RMC:n uskottavuutta potentiaalisten asiakkaiden silmissä. En näkisi täysin mahdottomana, että uusi Vaasan-lautan tilauskin tulisi Raumalle. Toki muitakin laivoja pitäisi rakentaa, sillä autolautat ovat vähitellen valumassa Kiinaan.
 
edit. tarkoitus siis näyttää että homma onnistuu kuivalla ja sitten plumps laituriin!

Rauman telakallahan on rakennettu laivoja sisätiloissa lähes valmiiksi ja laskettu niitä vesille proomun päältä. Isomman aluksen kohdalla rajan määrännee lohkovaunu kuormanottokyky; vesillelaskua varten löytyy kyllä ratkaisuja. Mietin vain tuota siipiä jossa olisi nosturitkin vielä paikoillaan - saisiko sen pienellä kustannuksella toimivaksi ja ehkä jopa katettua.
 
Kanadahan on hyvä esimerkki siitä, miten laivoja hankitaan hillittömään hintaan telakoilta, joilla ei ole kaupallista kilpailukykyä.

https://www.ctvnews.ca/mobile/canad...t-crack-to-design-60b-warship-fleet-1.4141429

11-15 fregattia 60 miljardilla Kanadan dollarilla. Ensimmäinen laiva vuosikymmenen puolivälissä ja viimeinen 40-luvun lopussa.

Saivat sentään tällä kertaa valituksi jonkun ja vielä kotimaisella taistelunjohtosysteemillä joka on kelvannut myös vientiin. Eli ilmeisesti CMS 330 jatkaa elämäänsä kanukkien laivastossa hamaan tulevaisuuteen.
 
Tähän tyyliin:
edit. tarkoitus siis näyttää että homma onnistuu kuivalla ja sitten plumps laituriin!
Tuossa alus liutetaan veteen aika smoothisti.

Tässä taas vähän ronskimmin paatti vaan kipataan mereen.

Tuon taustalla soivan renkutuksen kun vain korvaa Porilaisten marssilla, niin voi kuvitella Pohjanmaan vastaavan vesillelaskun. :love:
 
Back
Top