Laivue 2020

Mielestäni sotalaivan vertaaminen siviilijäänmurtajaan on kuitenkin järjetöntä ilman tarkempia tietoja siitä, mistä aluksen hinta muodostuu.
Oliko sinulla sitten jotain parempia vertailukohtia Suomesta?

Tiedetään että puolet 1,2miljardista on runkoa. 600miljoonaa jaettuna neljälle alukselle tekee 150miljoonaa per runko. Ilman niitä asejärjestelmiä pitäisi olla ihan vertailukelpoinen vastaavan kokoiseen runkoon. Jäänmurtajassa lujuudet varmaan samaa luokkaa kuin sotalaivassa jonka on tarkoitus kulkea jäissä.
 
Oliko sinulla sitten jotain parempia vertailukohtia Suomesta?

Tiedetään että puolet 1,2miljardista on runkoa. 600miljoonaa jaettuna neljälle alukselle tekee 150miljoonaa per runko. Ilman niitä asejärjestelmiä pitäisi olla ihan vertailukelpoinen vastaavan kokoiseen runkoon. Jäänmurtajassa lujuudet varmaan samaa luokkaa kuin sotalaivassa jonka on tarkoitus kulkea jäissä.

Onko tämä jäänmurtaja ehkä stealth-jäänmurtaja? :D
 
Oliko sinulla sitten jotain parempia vertailukohtia Suomesta?

Tiedetään että puolet 1,2miljardista on runkoa. 600miljoonaa jaettuna neljälle alukselle tekee 150miljoonaa per runko. Ilman niitä asejärjestelmiä pitäisi olla ihan vertailukelpoinen vastaavan kokoiseen runkoon. Jäänmurtajassa lujuudet varmaan samaa luokkaa kuin sotalaivassa jonka on tarkoitus kulkea jäissä.

Mistäs tiedät? Eikös vastaavissa projekteissa rungon hinta moottoreineen ole alle 30%?
 
Oliko sinulla sitten jotain parempia vertailukohtia Suomesta?

Tiedetään että puolet 1,2miljardista on runkoa. 600miljoonaa jaettuna neljälle alukselle tekee 150miljoonaa per runko. Ilman niitä asejärjestelmiä pitäisi olla ihan vertailukelpoinen vastaavan kokoiseen runkoon. Jäänmurtajassa lujuudet varmaan samaa luokkaa kuin sotalaivassa jonka on tarkoitus kulkea jäissä.

Vaatimukset voi olla erilaisia esimerkiksi nopeuden, kiihtyvyyden, hidastuvuuden, kääntyvyyden, syväyden, lämpöjäljen, tutkajäljen, äänijäljen tai vaikka moottorien ominaisuuksien ja taistelunkeston suhteen. Samanpituisuus ei tarkoita samanhintaisuutta eikä samoja ominaisuuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Voisiko olla mahdollista, että myös taistelujärjestelmästä tehdään aie-sopimus, eli valitaan voittaja, mutta lyödään asiat lukkoon vasta ensi vuonna? Nythän on se tilanne, että integraatio ja muihin töihin ei voida kaikilta osin täysipainoisesti lähteä, kun ei tiedetä kuka toimittaa mitäkin, eli menee aikaa hukkaan, joka taas voi vaikuttaa alusten luovutusaikatauluun.

Mietin vaan, että mikä tämän aie-sopparin konkreettinen pyrkimys ja tarkoitus on?
Jepulis, hiukan hupaisaa tehdä kaksi aiesopimusta kun jo liki vuoden myöhässä.
 
Kuvan tutkamasto näyttää edelleen Thalesin tekeleeltä, SeaMaster 400 - tutka taitaa olla vahvoilla ?

Noissa vanhemmissa(?) rendauksissa mastossa oli selvästi SeaMaster 400, jonka tunnistaa viistoista yläkulmista. Sen päällä oli pienempi, varmaankin X-kaistan tutka.

NL_Sea%20Master%20400%20_230w.jpg

Laivue2020_20180126_remake_kansilehtikuva2.jpg


Tuossa twiitin kuvassa on selvästi pienempi ja yksipaneelinen tutka, koon ja muodon puolesta voisi olla Sea Giraffe tai TRS-4D. Tuo mastossa oleva iso kuutio jossa on pienempiä aukkoja näyttää erikoiselta, ei mitään hajua mikä se on. Varmaan joku sensori tai lähetin, voisi päätellä korkean sijainnin takia.
 
Oliko sinulla sitten jotain parempia vertailukohtia Suomesta?

Esimerkiksi virolainen Kindral Kurvits (1367 tonnia ja 33 M€ = 24000 €/ton) ja suomalainen Turva (4000 tonnia ja 97 M€ = 24250 €/ton) ovat jo paljon lähempänä Laivue 2020:n hintaa (3000 tonnia ja 150 M€ = 50000 €/ton) kuin Polaris (11000 tonnia ja 125 M€ = 11300 €/ton). Molempien hintaan voi vielä laskea 4.2% inflaatiota. Valitettavasti Suomessa ei ole rakennettu sotalaivoja sitten 1990-luvun ja silloinkin kyseessä oli "vain" suhteellisen hidaskulkuinen miinalaiva, joten verrokin etsiminen on vaikeaa.

Mitä taas rungon lujuuteen tulee, niin viime vuosina rakennetuista tai suunnitelluista "harmaista laivoista" vain norjalainen Svalbard vastaa rungon lujuudeltaan oikeaa jäänmurtajaa (jääluokka on sama kuin Arctian monitoimimurtajilla). Ehkä kanadalaisten AOPS (Polar Class 5) ja venäläisten Projekti 23550 (Arc6) voidaan laskea "jäänmurtajatasoisiksi", vaikka kumpikaan ei sääntöjä pilkuntarkasti lukien ole jäänmurtaja (vastaavat jääluokat olisivat karkeasti PC 5 Icebreaker ja Icebreaker6).
 
Viimeksi muokattu:
Northern coast kalustoesittelyä tarkennettu

"Yhteensä 26 alusta kiinnittyy jokirantaan. Näistä kaksi on kotimaisia. Muiden alusten kotimaat ovat Belgia, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Viro ja Tanska. Yleisö voi tutustua joihinkin aluksiin lauantaina ja sunnuntaina. Merivoimien esikunnan tiedottajan Markus Malilan mukaan vielä ei ole selvillä, mihin aluksiin yleisölle on pääsy."
 
Voi olla, että olen ymmärtänyt väärin mutta käsittääkseni jääkulkukyky ei ole yhtäkuin jäänmurtokyky. Eihän tuollaisella sota-aluksella kiintojäissä ilman jäänmurtajaa mennä jos on oikein kunnon jää talvi.
 
Voi olla, että olen ymmärtänyt väärin mutta käsittääkseni jääkulkukyky ei ole yhtäkuin jäänmurtokyky. Eihän tuollaisella sota-aluksella kiintojäissä ilman jäänmurtajaa mennä jos on oikein kunnon jää talvi.

Nykyisten miinalaivojen kohdalla puhuttiin kai noin metrisessä jäässä kulkemisesta. Se riittänee korveteillekin?
 
Haetaankohan noihin kuviin jotain vinkkiä meille taviksille todennäköisimmistä hankinnoista? Vai onko ne ihan vaan jonkun taiteilijan luonnoskuvia.

Kannattaako autokaupoilla tinkiminen aloittaa nimeämällä automyyjälle heti liikeen ovella haluttu merkki, malli, moottori ja varustetaso? ;)

SeaMaster 400 on pyörinyt mukana kuvissa ainakin pari vuotta, joten en pitäisi sitä mitenkään varmana valintana... mahdollisesti se ei ole tarjokkaiden joukossa lainkaan, se selittäisi esiintymisen konseptikuvissa.
 
SeaMaster 400 on pyörinyt mukana kuvissa ainakin pari vuotta, joten en pitäisi sitä mitenkään varmana valintana... mahdollisesti se ei ole tarjokkaiden joukossa lainkaan, se selittäisi esiintymisen konseptikuvissa.
Takuulla on tarjokkaiden joukossa. Thalesin tarjoama tutka siis perustuu SM400:een, eikä välttämättä ole yks-yhteen saman näköinen.

https://www.thalesgroup.com/en/thales-s-band-fixed-panel-radar
The fixed panel S-band radar proposed for Finland’s SQUADRON 2020 is based on the SM400, an improved development of the SMILE and the NS100-series S-band radars that have been deployed since 2012 on 14 naval surface combatants in Western European and Southeast Asian navies.

Surface warships fitted with the Thales fixed panel S-band radar will be truly able to adapt to the future threat environment. This radar solution counters the changed, much more complex threat environment. It enables the Finnish Navy to optimally use the latest multi-mode and multi-domain self-defense weapons and countermeasures (notably ESSM Block II).
 
Ei noista voi vetää mitään johtopäätöksiä miten alukset on tai ei ole varusteltu, kun ei ole taistelujärjestelmän toimittajaa vielä valittukaan.

En kyllä toisaalta usko että noi mitään puhtaita taitelijoiden tuotoksia on, vaan suunnitteluohjelmista tuotuja ja muokattuja malleja ja siten heijastavat ainakin joitain suunnittelulähtökohtia.

Havainnekuvat ovat muuttuneet jo moneen kertaan, eikä niiden teettäminen pelkästään viestintää varten ole kannattavaa. Ovat myös aika ronskeja rendauksia markkinointimateriaaleiksi tehdyiksi.
 
https://www.verkkouutiset.fi/suomen...-usassa-venaja-ja-nato-vastakkain-itamerella/

Suomen sotalaivat uutisissa USA:ssa: ”Venäjä ja Nato vastakkain Itämerellä”

Suomen kerrotaan vahvistavan puolustuskykyjään Itämerellä.

Amerikkalainen Defense News kertoo Suomen vahvistavan laivastonsa kykyjä ”Itämeren levottomuuden pesäkkeessä”. Itämerta kuvataan tästä löytyvässä uutisessa ”mahdolliseksi Venäjän ja Naton välisen sotilaallisen konfliktin näyttämöksi”. Tilanteen sanotaan ajaneen Suomen ottamaan uusia askeleita laivastonsa modernisoinniksi.
”Läsnäolon vahvistaminen Itämerellä ja sen 838 mailin (n. 1 300 kilometriä) mittaisen Venäjän rajan suojeleminen ovat kaksi Suomen kansallisen puolustusstrategian kulmakivistä”, jutussa todetaan.
Defense News käy artikkelissaan läpi etenkin Laivue 2020 -hanketta. Siinä Suomi hankkii neljää uutta monitoimikorvettia. Niitä kuvataan ”jäätä särkeviksi sukellusveneenmetsästäjiksi”.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) toteaa Defense Newsille, että moderni ja tarkoituksenmukainen laivasto on Suomelle elintärkeä.

– Itämerestä on tullut mahdollinen idän ja lännen välisten jännitteiden polttopiste. Olemme tekemisissä entistä arvaamattomamman Venäjän kanssa. Sotilaallisen yhteistyön lisääntyminen kumppaneidemme kanssa merkitsee, että laivasto tulee osallistumaan enemmän kansainvälisiin harjoituksiin alueella – etenkin pohjoismaisten naapureidemme ja Naton kanssa, hän toteaa.
Uudet korvetit rakennetaan Suomessa. Niillä korvataan Rauma-luokan ohjusveneet ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat. Alusten todetaan antavan Suomen laivastolle vahvemman ”selkärangan” meripuolustukseen.
– Suomen puolustusvoimat suunnittelee myös modernisoivansa merimaaliohjuspatterinsa ja rannikkopuolustusyksikkönsä osana Laivue 2020 -ohjelman tukemista, jutussa kerrotaan.
Koko hankkeen todetaan valmistuvan vuoteen 2027 mennessä.
Tuo Defense Newsille kirjoittava kaveri ei aina ole kovinkaan samassa universumissa kuin me muut. Sama kaveri väitti eräässä artikkelissaan, että Suomi harkitsee venäläistä ilmatorjuntajärjestelmää. Tässä alkuoeräisessä artikkelissa on mennyt pieleen myös että oltaisiin hankkimassa aseistusta kun ollaan hankkimassa taistelujärjestelmää artikkelissa mainituilta toimittajilta.

Sietäisi käyttää paikallista oikolukijaa.
 
Back
Top