Laivue 2020

[salama-anteri]

Neljästä tykistä ainakin kaksi on edelleen tukevasti Suomessa. Mistä moinen tieto?

Meni ohi, kun en ollut hereilla tuohon aikaan yosta:
"This gun is still in use on the three Indonesian Fatahillah class light frigates, and when the Finnish boats were decommissioned in 1999 (Turunmaa) and 2001 (Karjala) resp. the Finnish sold all the remaining ammo and spares parts to the Indonesians."
- jossitellaan: Jos vain heilla ja meilla kaytossa
... ja jos myytiin ammukset ja vara-osat
niin miksi olisi pidetty kaksi tykkia.. museolaivojakaan ei riita

 

[Rannari]

Meni ohi, kun en ollut hereilla tuohon aikaan yosta:
"This gun is still in use on the three Indonesian Fatahillah class light frigates, and when the Finnish boats were decommissioned in 1999 (Turunmaa) and 2001 (Karjala) resp. the Finnish sold all the remaining ammo and spares parts to the Indonesians."
- jossitellaan: Jos vain heilla ja meilla kaytossa
... ja jos myytiin ammukset ja vara-osat
niin miksi olisi pidetty kaksi tykkia.. museolaivojakaan ei riita

Upinniemessä on yksi minkä lie hallin kupeessa ja Forum marinumissa tykkivene Karjalalla toinen. 2kpl voi hyvin ollakin myyty mutta ei kolmea.

Edit

Öbiksen tykin olemassaolon voi tarkistaa Google earthista. Se on siinä ITA-platan kohdalla tien toisella puolella.

 

[salama-anteri]

Tuota kavinkin taputtelemassa

Forum marinumissa tykkivene Karjalalla toinen.

Oletetaan 2+2 alunperin. Oliko tarkoitus rakentaa enemman kuin kaksi tykkivenetta, koska varatykki molemmille asennetuille kuulostaa "yliampuvalta"?

 

[Rannari]

Tuota kavinkin taputtelemassa

Oletetaan 2+2 alunperin. Oliko tarkoitus rakentaa enemman kuin kaksi tykkivenetta, koska varatykki molemmille asennetuille kuulostaa "yliampuvalta"?

Oli tarkoitus tehdä toiset kaksi. Ei välttämättä ihan samanlaisia mutta samalla pääaseella. 60-luvulla oli monenlaisia laivasto-ohjelmia liikkeellä. 4kpl on julkisissa lähteissä mainittu hankintamääräksi.

 

[salama-anteri]

Nuo kolme korvettia Indonesialle rakentanut hollantilainen telakka nayttaa olleen Boforsin kanssa suorissa tekemisissa pitkaan, mielenkiintoinen tarina, mista he saivat tarvitsemansa kolme (+varalle?) kasaan:
"The Dutch Navy bought most of its guns from Krupp in German before World War I. After the war ended, Krupp was no longer allowed to produce weaponry, and the Bofors factory in Sweden fulfilled the oustanding contracts. The main guns for the ships after the Dutch Admiralen-class destroyers were built by the ordnance division of the Wilton Fijenoord yard in Schiedam, thus ensuring delivery."

 

[Rantojen mies]

Tulipa sellainen mieleen, että onkohan alusten SUTO-sensorit riittävät?

Meinaan vain, kun jossakin ainakin väitettiin, että sukellusveneiden havaitseminen ja paikantaminen matalissa vesissä on huomattavasti hankalampaa kuin väljillä vesillä Atlantilla. Saadaanko esim. SUTO-torpedon yli 10 kilometrin kantamaa hyödynnettyä vai havaitaanko sukellusvene nyt hankittavilla välineillä vasta hyvin läheltä, sanotaan satojen metrien tai enintään parin kilometrin päästä?

Ei ja ei. Nykyinen tilanne sensoreiden suhteen on niin heikko, että huomattavaa parannusta toki. Ei liene mikään suuri salaisuus, että SUTO kykymme on jotain heikon ja naurettavan väliltä.

 

[Rannari]

Nuo kolme korvettia Indonesialle rakentanut hollantilainen telakka nayttaa olleen Boforsin kanssa suorissa tekemisissa pitkaan, mielenkiintoinen tarina, mista he saivat tarvitsemansa kolme (+varalle?) kasaan:
"The Dutch Navy bought most of its guns from Krupp in German before World War I. After the war ended, Krupp was no longer allowed to produce weaponry, and the Bofors factory in Sweden fulfilled the oustanding contracts. The main guns for the ships after the Dutch Admiralen-class destroyers were built by the ordnance division of the Wilton Fijenoord yard in Schiedam, thus ensuring delivery."

Nyt meni taas allekirjoittaneelta hiukan ohi. Mitä Admiralen-luokka tähän liittyy? Ne rakennettiin maailmansotien välissä. Ja silloin ei riittänyt kolme tykkiä edes yhteen laivaan vaan tarvittiin yhteensä 32kpl.

Hollantihan käytti vakiona 120mm tykkejä kaikissa hävittäjissään vielä pitkään sotien jälkeenkin joten Fatahilahin tykitkin lienee kyllä ihan vain tilattu Boforsilta. Vai mitä tarkoitit?

 

[salama-anteri]

Ei ja ei. Nykyinen tilanne sensoreiden suhteen on niin heikko, että huomattavaa parannusta toki. Ei liene mikään suuri salaisuus, että SUTO kykymme on jotain heikon ja naurettavan väliltä.

EI & EI oli siis Huhdan sensoreiden kykyihin ja sita myoden torpedon kantaman hyodyntamiseen. Ajateltuani asiaa, pitaa kaantaa aiempi kommenttini (alla) toisinpain:
- eli miehittamattomat alukset ovat aktiivisia pingereita, kayttaen hyvin samantapaista laitetta kuin mika rakennetaan SUTO-hekojen nk. dipping sonar ratkaisuun
- kuuntelija (passiivinen) onkin ema-alus oli se sitten korvetti tai Hamina, joka kontrolloi noita miehittamattomia paatteja
- molemmissa torpedot, joten saari- ja karikatveiden kayttaminen kay sukellusveneelle entista kinkkisemaksi (pitaa tulla tanne harjoittelemaan entista useammin)
- paitsi kuuntelukulmat, paranee myos torpedojen kantama, kun laukaisupisteita on tarjolla useampia

En mina ajatusta ihan ite keksinyt; tamahan on suora johdatelma monistaattisen tutkan kayttoperiaatteista (eiko vain?).

mika ettei sielta miinakannelta sylkaistaisi 2-4 tallaista
https://pbs.twimg.com/media/DMzh7PRW0AAFh0g.jpg
miehittamatonta "kuuntelijaa", joissa on samat vehkeet (periaatteessa) kuin mita SUTO-heko laskee veteen

 

[salama-anteri]

Hollantihan käytti vakiona 120mm tykkejä kaikissa hävittäjissään vielä pitkään sotien jälkeenkin joten Fatahilahin tykitkin lienee kyllä ihan vain tilattu Boforsilta. Vai mitä tarkoitit?

Mennaan nyt sitten askel askeleelta> Aiheena
Designation 120 mm/46 (4.7") TAK120
Ship Class Used On Finland: Turunmaa class and Pohjanmaa
Indonesia: Fatahilla class
Date Of Design 1963
1. Totesin Indonesiaan myydyn ko. tykkeja, niiden ammuksia ja varaosia kun aktiivinen kaytto Suomessa loppui
2. Sinua alkoi kiinostamaan tykkien tarkka maara
- itseasiassa vastaus olisi helppo loytaa, koska aseviennin luvissa yksiloidaan aina maarat... sattuneesta syysta, patruunoita myoten
- minua ei kuitenkaan kirjanpito kiinnosta, laivastohistoria taas kyllakin
3. Annoit ymmartaa, etta korkeintaan kaksi on voitu myyda, kun museokappaleita on (tama perustuu olettamukseen 4:sta alunperin; perustat olettamuksesi laivojen hankintasuunnitelmiin... ihan OK, muttei sama asia, kuin etta montako tykkia niihin, rakennettuihin ja kuviteltuihin, ostettiin)
4. Indonesian korveteissa on kansillaan kolme tykkia (aivan sama montako, vaiko yhtaan, varalla)
5. Pointtini siita, etta korvetit rakentanut telakka rakensi kolme neljasosavuosisataa sitten Boforsin tykkeja itsekin, samalla paikalla, viittasi kiinteaan liikesuhteeseen, ei tykkien rakentamisen jatkamiseen
6. Ei sillakaan, etta 10:ssa 2. MS:n jalkeen rakennetussa hollantilaisessa havittajassa oli tuplatorneissa puheena olevaa tykkimallia edeltavia Bofors- tykkeja ole mitaan merkitysta (paitsi liiikesuhteen ja keskusteluyhteyden pysyvyyden merkkina)
7. Ostiko telakka, asiakkaan lukuun, 1. tykin suoraan tehtaalta ja loput kaksi (?) Suomesta halvemmalla, tilaisuuden ilmaannuttua, vai tulivatko nama uuden-uutukaisten "vara-osiksi"... delegoin asian jatkoselvittelyn Sinulle. Ole hyva.

Olikos taalla mitaan muita selvitettavia juttuja merivoimien tykkikirjanpidon ja luolastojen sisallon fyysisen inventoinnin vertailemiseksi? Tilintarkastajaystavani aloitti uransa laskemalla Royal Navyn varastoissa rommipulloja, suhteessa siihen mita kirjanpito niista sanoi. Sitten paivittaiset rommiannokset poistettiin, varastot myytiin ja han myos samalla paasi mielenkiintoisempiin hommiin

 

[Rannari]

Mennaan nyt sitten askel askeleelta> Aiheena
Designation 120 mm/46 (4.7") TAK120
Ship Class Used On Finland: Turunmaa class and Pohjanmaa
Indonesia: Fatahilla class
Date Of Design 1963
1. Totesin Indonesiaan myydyn ko. tykkeja, niiden ammuksia ja varaosia kun aktiivinen kaytto Suomessa loppui
2. Sinua alkoi kiinostamaan tykkien tarkka maara
- itseasiassa vastaus olisi helppo loytaa, koska aseviennin luvissa yksiloidaan aina maarat... sattuneesta syysta, patruunoita myoten
- minua ei kuitenkaan kirjanpito kiinnosta, laivastohistoria taas kyllakin
3. Annoit ymmartaa, etta korkeintaan kaksi on voitu myyda, kun museokappaleita on (tama perustuu olettamukseen 4:sta alunperin; perustat olettamuksesi laivojen hankintasuunnitelmiin... ihan OK, muttei sama asia, kuin etta montako tykkia niihin, rakennettuihin ja kuviteltuihin, ostettiin)
4. Indonesian korveteissa on kansillaan kolme tykkia (aivan sama montako, vaiko yhtaan, varalla)
5. Pointtini siita, etta korvetit rakentanut telakka rakensi kolme neljasosavuosisataa sitten Boforsin tykkeja itsekin, samalla paikalla, viittasi kiinteaan liikesuhteeseen, ei tykkien rakentamisen jatkamiseen
6. Ei sillakaan, etta 10:ssa 2. MS:n jalkeen rakennetussa hollantilaisessa havittajassa oli tuplatorneissa puheena olevaa tykkimallia edeltavia Bofors- tykkeja ole mitaan merkitysta (paitsi liiikesuhteen ja keskusteluyhteyden pysyvyyden merkkina)
7. Ostiko telakka, asiakkaan lukuun, 1. tykin suoraan tehtaalta ja loput kaksi (?) Suomesta halvemmalla, tilaisuuden ilmaannuttua, vai tulivatko nama uuden-uutukaisten "vara-osiksi"... delegoin asian jatkoselvittelyn Sinulle. Ole hyva.

Ei vaan Suomeen on kirjallisuudessa mainittu ostetun 4 120mm tykkiä. En ole olettanut yhtään mitään. Siitä ei ole tietoa onko tuon jälkeen tullut lisää joten sinulla olisi saattanut olla hallussasi joku uusi tiedon murunen. Sinä sen sijaan kerroit että meiltä on myyty ulos "enemmän kuin kaksi" mitä oudoksuin. Ihan vain siksi että se oli ristiriidassa aiemmin oppimani kanssa. Silloin pitää tietenkin kysyä. Miksi laitoit että niitä on myyty vähintään 3 jos et itsekään tiedä?

Kun A kirjoittaa ja B yrittää ymmärtää on kaksi vaihetta jossa asia voi mennä pieleen

 

[Rantojen mies]

EI & EI oli siis Huhdan sensoreiden kykyihin ja sita myoden torpedon kantaman hyodyntamiseen. Ajateltuani asiaa, pitaa kaantaa aiempi kommenttini (alla) toisinpain:
- eli miehittamattomat alukset ovat aktiivisia pingereita, kayttaen hyvin samantapaista laitetta kuin mika rakennetaan SUTO-hekojen nk. dipping sonar ratkaisuun
- kuuntelija (passiivinen) onkin ema-alus oli se sitten korvetti tai Hamina, joka kontrolloi noita miehittamattomia paatteja
- molemmissa torpedot, joten saari- ja karikatveiden kayttaminen kay sukellusveneelle entista kinkkisemaksi (pitaa tulla tanne harjoittelemaan entista useammin)
- paitsi kuuntelukulmat, paranee myos torpedojen kantama, kun laukaisupisteita on tarjolla useampia

En mina ajatusta ihan ite keksinyt; tamahan on suora johdatelma monistaattisen tutkan kayttoperiaatteista (eiko vain?).

Jos Rantojen mies saisi päättää, merivoimissa luovuttaisiin ohjusveneistä ja suuremmista taistelualuksista kokonaan. Kokoonpano olisi sukellusveneitä, miinanlaskuun kykeneviä aluksia, miinantorjujia, huomattavasti vahvistettu rantaorganisaatio, ilmasta tapahtuvan vaikuttamisen kasvattaminen ja miehittämättömien laitteiden käyttö. Päälle pari vartiovenettä ja tiedustelualus. Niillä mentäisiin, jos budjettiin ei löydy jostain miljardi lisää. Ei realistinen vaihtoehto ja sisältää heikkouksia, mutta jostain pitää käytössä olevilla resursseilla luopua. Suomen merialueet on niin rajatut, että mantereelta ja saaristosta käsin pystytään tekemään paljon.

 

[Einomies1]

Syystä tai toisesta kuvittelen, että laivojen välisen tykkisodan aika on takana. Veneiden välille sellainen olisi jopa helppo kuvitella. Ranta vastaan paatti -tilanteeseen olisi myös helppo kuvitella tykkisotaa mukaan. Suomi ei taida kuitenkaan suunnitella sellaisiin lähtemistä.

Samaa mieltä mutta kun seuraat foorumilla esitettyjä ajatuksia niin toistakin kantaa on.

Minusta nyt on ohjusten aika ja on ollut oikeastaan jo jonkun aikaa. Tykkejä tarvitaan mutta niiden tehtävät ovat ito ja joukkojen tukeminen maissa, aikaisemmin mainitsemieni tehtävien lisäksi ja kaliiperista riippuen.

 

[Einomies1]

Jos Rantojen mies saisi päättää, merivoimissa luovuttaisiin ohjusveneistä ja suuremmista taistelualuksista kokonaan. Kokoonpano olisi sukellusveneitä, miinanlaskuun kykeneviä aluksia, miinantorjujia, huomattavasti vahvistettu rantaorganisaatio, ilmasta tapahtuvan vaikuttamisen kasvattaminen ja miehittämättömien laitteiden käyttö. Päälle pari vartiovenettä ja tiedustelualus. Niillä mentäisiin, jos budjettiin ei löydy jostain miljardi lisää. Ei realistinen vaihtoehto ja sisältää heikkouksia, mutta jostain pitää käytössä olevilla resursseilla luopua. Suomen merialueet on niin rajatut, että mantereelta ja saaristosta käsin pystytään tekemään paljon.

Ok. Aika erikoista että esität budjettiratkaisuna sukellusveneiden hankintaa ja kokonaan uuden elementin perustamista laivastolle. Oletko tietoinen hyökkäyssukellusveneiden hinnasta ja operointikustannuksista (oletan että tarkoitat merisodankäyntiin tarkoitettujen sukellusveneiden hankintaa)?

Kuka tai mikä suojaisi miinoittajien ja raivaajien toimintaa merellä? SUTOa ei rantojen miehet voi hoitaa eikä sitä voi tehdä vain ilmasta. Aika paljon enemmän tuo malli tuottaisi ongelmia kuin ratkaisisi niitä minusta. Ymmärrän toki rajoitetun näkökulman Beachboylta

 

[Huhta]

Jos Rantojen mies saisi päättää, merivoimissa luovuttaisiin ohjusveneistä ja suuremmista taistelualuksista kokonaan. Kokoonpano olisi sukellusveneitä, miinanlaskuun kykeneviä aluksia, miinantorjujia, huomattavasti vahvistettu rantaorganisaatio, ilmasta tapahtuvan vaikuttamisen kasvattaminen ja miehittämättömien laitteiden käyttö. Päälle pari vartiovenettä ja tiedustelualus. Niillä mentäisiin, jos budjettiin ei löydy jostain miljardi lisää. Ei realistinen vaihtoehto ja sisältää heikkouksia, mutta jostain pitää käytössä olevilla resursseilla luopua. Suomen merialueet on niin rajatut, että mantereelta ja saaristosta käsin pystytään tekemään paljon.

Esitit juuri huomattavasti kalliimpaa organisaatiota. Uusien monitoimialusten budjetilla saisi kaksi sukellusvenettä, kovasti tinkimällä ehkä kolme huonompaa ja pelkistetympää venettä.

Ilmakomponentin vahvistamiset maksavat myös järkyttäviä summia. Hankitaan SUTO-helikoptereita vaikuttamiseen pinnanalle ja pintaan sekä suorituskykyisiä lennokkeja pintamaalien tiedusteluun. Hintalappu paketille nousee kevyesti puoleen miljardiin. Kopterin lentotunti liikuu neli- tai viisinumeroisessa määrässä euroja.

Siihen päälle vielä tiedustelualus, huomattavasti vahvistettu rantakomponentti, miinoja laskevat alukset ja muut järjestelmän osaset. Ei tule halvaksi ei.

 

[Einomies1]

Naapuri tuo tallaiset pelit jo valmiiksi pinnan alla
http://www.hisutton.com/images/SOC_MkV_SDV.jpg
Spetsnaz pintapaateista ei nyt osunut suoraan kasiin kuvia, mutta tuollainen arabimalli

kulkee yli 65 solmua, EO-sensorilla nakee yli tyrskyjen ja jotain ohjus/ rakettituubejakin on (ei mainintaa mita niissa on). Asiaa elavoittaa se, etta kolme tuollaista on takertunut tullivarastoon Mosambikissa, eli joku vallankaappausjuttu on jaanyt ilmeisesti kesken. 30 millisella voi suojata rantautumista - yleensa kai enemman kuitenkin poistumisvaihetta.

Tuollainen Projekt 02800 vaikuttaa tiukalta paketilta. Muistuttaa Jurmoa mutta venäläistyyliin panssaria on varmaan enemmän.

 

[salama-anteri]

. Ei tule halvaksi ei.

Justiinsa. Kallista, kallista, kun on erikoisenmallista.

Ilmakomponentin vahvistamiset maksavat myös järkyttäviä summia. Hankitaan SUTO-helikoptereita vaikuttamiseen pinnanalle ja pintaan sekä suorituskykyisiä lennokkeja pintamaalien tiedusteluun. Hintalappu paketille nousee kevyesti puoleen miljardiin. Kopterin lentotunti liikuu neli- tai viisinumeroisessa määrässä euroja.

Tasta samaa mielta. Siita syysta juuri kommenttini viimeisimman luonnospiirroksen osalta etta heko-kansi ja -hangaari nayttavat kovin ylimitoitetuilta kokonaisuudessa. Kansi toki saakin olla, mutta hangaari sen kokoiseksi, etta sinne mahtuu pari
"suorituskykyisiä lennokkeja pintamaalien tiedusteluun"
ja kannella voi sitten jonkun muun heko kayda tankkaamassa, jotta jaksaa pysya seurana (eika kapasiteettia havia siirtolentoihin).
- puoli mrd; se on melkein puolet pois (vahvistetusta budjetista, jota tosin tuetaan toisten ohjelmien kautta)

 

[Rantojen mies]

Ok. Aika erikoista että esität budjettiratkaisuna sukellusveneiden hankintaa ja kokonaan uuden elementin perustamista laivastolle. Oletko tietoinen hyökkäyssukellusveneiden hinnasta ja operointikustannuksista (oletan että tarkoitat merisodankäyntiin tarkoitettujen sukellusveneiden hankintaa)?

Kuka tai mikä suojaisi miinoittajien ja raivaajien toimintaa merellä? SUTOa ei rantojen miehet voi hoitaa eikä sitä voi tehdä vain ilmasta. Aika paljon enemmän tuo malli tuottaisi ongelmia kuin ratkaisisi niitä minusta. Ymmärrän toki rajoitetun näkökulman Beachboylta

Olen tietoinen hinnasta ja se kompensoitaisiin poistamalla kahdeksan ohjusvenettä ja tulevat korvetit kokoonpanosta.

Kyseessä ei ole mikään loppuun asti mietitty kokonaisarvio, mutta heijastaa uskoani nykyisten pintataistelualusten kykyyn suojata itseään, saatikka saattueita, vihollisen suve ja ilmatoiminnalta.

 

[Huhta]

Justiinsa. Kallista, kallista, kun on erikoisenmallista.


Tasta samaa mielta. Siita syysta juuri kommenttini viimeisimman luonnospiirroksen osalta etta heko-kansi ja -hangaari nayttavat kovin ylimitoitetuilta kokonaisuudessa. Kansi toki saakin olla, mutta hangaari sen kokoiseksi, etta sinne mahtuu pari
"suorituskykyisiä lennokkeja pintamaalien tiedusteluun"
ja kannella voi sitten jonkun muun heko kayda tankkaamassa, jotta jaksaa pysya seurana (eika kapasiteettia havia siirtolentoihin).
- puoli mrd; se on melkein puolet pois (vahvistetusta budjetista, jota tosin tuetaan toisten ohjelmien kautta)

Mielestäni tuossa aiemmin linkatussa jutussa kerrottiin, että hangaari on teleskooppihangaari. Eli se ei liene täyspitkä.

http://digilehdet.sanomapaino.fi/75ce9959-06ae-46f3-a239-b09d0d290a87/16

Samaa mieltä mutta kun seuraat foorumilla esitettyjä ajatuksia niin toistakin kantaa on.

Minusta nyt on ohjusten aika ja on ollut oikeastaan jo jonkun aikaa. Tykkejä tarvitaan mutta niiden tehtävät ovat ito ja joukkojen tukeminen maissa, aikaisemmin mainitsemieni tehtävien lisäksi ja kaliiperista riippuen.

Jos viittaat "toisella kannalla" minun aiempaan viestiini, niin saanen tarkentaa sen todellista sisältöä, mikä monelta varmaan jäi huomaamatta. 40 mm ei riitä alusmaaleja vastaan, kuten totesin. Samalla viestiin sisältyi huomattavasti oleellisempi piiloviesti: toisaalta 40 mm ei ole myöskään hyvä ilmatorjuntaan, koska siihen olisi paljon parempia vaihtoehtoja.

Mikäli painopiste on selkeästi ilmatorjunnassa, niin miksi ei hankittaisi 35 mm Millennium Gunia, joka ampuu sekunnissa huomattavasti enemmän rautaa ja johon on olemassa nimenomaan ilmamaaleja vastaan suunniteltu ampumatarvike (AHEAD)? 40 mm kaliberissa taitaa löytyä lähinnä 3P, joka on tarkoitettu monikäyttöiseksi. (Otetaan takaisin, A3B näköjään on olemassa. Tulinopeuden edut säilyvät yhä Millennium Gunilla.) Kun huomioidaan, että etenkin väistelevä ohjus on vaikea maali ja tykin tulivoiman täytyy olla maksimaalinen, niin Millennium Gunilla on huomattava etu puolellaan.

Rautaa minuutissa laskelma:

Bofors 40 Mk 4 ampuu 300 laukausta minuutissa. Kranaatin (40 mm 3P) paino on 975 g. Tykki ampuu siis minuutissa 0,975 kg * 300 = 292,5 kg

Millennium Gun ampuu 1000 laukausta minuutissa. AHEAD-kranaatin paino on 750 g. Tykki ampuu siis minuutissa 0,750 kg * 1000 = 750 kg

Lähteet numeroille:

https://en.wikipedia.org/wiki/Rheinmetall_Oerlikon_Millennium_Gun
https://en.wikipedia.org/wiki/Oerlikon_35_mm_twin_cannon
http://www.baesystems.com/en/download-en/20170803214515/1434555371622.pdf
https://ndiastorage.blob.core.usgovcloudapi.net/ndia/2003/gun/boren.pdf


P.S. Kyllä tykkejä käytetään yhä alusmaaleja vastaan, viimeksi alle 10 vuotta sitten. Ei se mikään päämenetelmä ole, mutta etenkään pienempiä ja vähemmän uhkaavia maaleja vastaan ei kannata välttämättä käyttää kalliita ohjuksia, mikäli ei ole pakko. Esimerkiksi miinanraivaajat ja pienet joukkojenkuljetusalukset tulevat mieleen, tulevaisuudessa myös erilaiset miehittämättömät pinta-alukset. Lisäksi tykki toimii viimeisenä hätävarana vielä ohjusten loputtuakin.

Tässä tapauksessa pohdinta on toki enemmän akateemista, kun Haminoiden painoa pitää saada karsittua ja vaihtoehdot ovat siten joko 35 mm tai 40 mm. Kumpikaan ei ole järin hyvä alusmaaleja vastaan, ja vaikka 40 mm lienee aluksia vastaan parempi kahdesta, niin myös 35 mm toiminee tyydyttävästi.

 

[Rantojen mies]

Esitit juuri huomattavasti kalliimpaa organisaatiota. Uusien monitoimialusten budjetilla saisi kaksi sukellusvenettä, kovasti tinkimällä ehkä kolme huonompaa ja pelkistetympää venettä.

Ilmakomponentin vahvistamiset maksavat myös järkyttäviä summia. Hankitaan SUTO-helikoptereita vaikuttamiseen pinnanalle ja pintaan sekä suorituskykyisiä lennokkeja pintamaalien tiedusteluun. Hintalappu paketille nousee kevyesti puoleen miljardiin. Kopterin lentotunti liikuu neli- tai viisinumeroisessa määrässä euroja.

Siihen päälle vielä tiedustelualus, huomattavasti vahvistettu rantakomponentti, miinoja laskevat alukset ja muut järjestelmän osaset. Ei tule halvaksi ei.

Huomauttaisin, että helikoptereita ja hävittäjäkoneita on jo olemassa. Kaikkea ei siis tarvitse ostaa. Hornetien, tulevaisuudessa F-35, ja helikopterien avulla vaikuttavuus saadaan periaateessa ulotettua Latvian tasalle asti.

Tulevaisuuden merivoimat mallia Rantojen mies siis nojaa voimakkaasti miehitettyyn rantaan ja saaristoon josta hyvien viestiyhteyksien tukemana valvotaan suurin osa Suomenlahdesta ja koko läntinen merialue, ja vaikutetaan meritorjutaohjuksilla, rannikko-ohjuksilla, tykeillä, NEMOlla, hävittäjistä laukaistavilla aseilla ja helikoptereista sekä tulevaisuudessa UCAVeista laukaistavilla asejärjestelmillä.

Pääsyy tähän toivetilaan on siis se, että en pidä nykyistä tai suunniteltua kalustoa yksinkertaisesti kykenevänä selviytymään niille määritellyistä tehtävistä. IT ja SUTO-kyky ei vaan millään riitä. Parempi tunnistaa tosiasiat ja toimia niiden mukaan.

Jo Rangerilla kykenee tekemään merivalvontaa ja erityisesti meritoimintaan suunniteltujen aseistamattomien lennokkien hinnat ei nykyäänkään päätä huimaa.

Sukellusveneitä voisi olla 3 kappaletta + mahdollisesti SDV tyyppistä erityiskalustoa.

 

[salama-anteri]

hangaari on teleskooppihangaari. Eli se ei liene täyspitkä.

Aivan, siita kun miinustaa vene"luukun" pituudesta, niin hyva kun ne valvonta-UAV:t mahtuvat, diagonaaliin aseteltuna saansuojaan.

johon on olemassa nimenomaan ilmamaaleja vastaan suunniteltu ampumatarvike (AHEAD)? 40 mm kaliberissa taitaa löytyä lähinnä 3P, joka on tarkoitettu monikäyttöiseksi. (Otetaan takaisin, A3B näköjään on olemassa. Tulinopeuden edut säilyvät yhä Millennium Gunilla.) Kun huomioidaan, että etenkin väistelevä ohjus on vaikea maali ja tykin tulivoiman täytyy olla maksimaalinen, niin Millennium Gunilla on huomattava etu puolellaan.

- minulla on sellainen hamara muistikuva, etta AHEAD on optimoitu "kovia" ohjuksia vastaan ja A3B taas ps-ajoneuvoja uhkaavia pehmeita tai "puoli-pehmeita" hekoja vastaan... saattaa olla vaara muistikuva