Laivue 2020

Valistakaapas taas näistä asioista tietämätöntä. Meillä ei ole koptereissa suto-kykyä. Maavoimilla ja rajalla on koptereita. Miksi aluksella pitää olla helikopteritaso? En siis epäile sen tarpeellisuutta, vaan minulta puuttuu tieto sen tarpeesta .

Asiaa tuntematta olettaisin, että tuleviin tarpeisiin tarkoitetun vehkeen kohdalla ei kannata poissulkea mitään, mikä voidaan saada mukaan ilman isompaa tuskaa.

Helikoperikantta voidaan tarvita helikopterivetoiseen logistiikkaan, uav-toimintaan tms. Miksi jättää sellainen pois?
 
hangaaria voidaan tulevaisuudessa käyttää esim. miehittämättömien kopterien/koneiden lennättämiseen tyyliin Schiebel Camcopter S-100, joita löytyy jo esim. Saksan Braunschweig-luokan korveteilta.

Myös esim. Ruotsin Visby-luokan korveteissa on takana pieni laskeutumisalusta helikopterilla, vaikka alus on vain 73 metrinen, eikä hangaariakaan luonnollisesti tilanpuutteen vuoksi löydy.

Puolustusministerit aikoinaan solmivat sopimuksen yhteistyosta korvettisuunnittelussa, mutta yllattavan vahan mitaan visbymaista nayttaisi loytyvan. Ehka torpedoratkaisu (laukaisu "sisalta") ja juuri tuo helikopterijarjestely (ottaen huomioon meidan paattien pidemman etaisyyden omista maatukikohdista, eli pelkan bensa-aseman lisaksi kuljetetaan havaintokoptereita mukana, saansuojassa).
 
Puolustusministerit aikoinaan solmivat sopimuksen yhteistyosta korvettisuunnittelussa, mutta yllattavan vahan mitaan visbymaista nayttaisi loytyvan. Ehka torpedoratkaisu (laukaisu "sisalta") ja juuri tuo helikopterijarjestely (ottaen huomioon meidan paattien pidemman etaisyyden omista maatukikohdista, eli pelkan bensa-aseman lisaksi kuljetetaan havaintokoptereita mukana, saansuojassa).

Tuo torpedoputkien sijoittelu rakenteiden sisään on maailmalla varsin yleisesti käytetty ratkaisu eikä liity erityisesti Visbyyn. Vastaava ratkaisu on mm. Norjan Nansen-fregateissa.

Törmäsin hienoon Visby-esitteeseen. Laitetaan sekin tähän.

Mitä helikoptereihin tulee niin aluksia tullaan käyttämään muuhunkin kuin tulikuumiin sotahommiin eli erilaisiin viranomaistehtäviin ja meripelastuksen sekä vaikka öljyntorjunnan kohdalla kyky tankata kopterit merellä on erinomainen lisä. Jo mainittujen huoltoon/logistiikkaan liittyvien hommien ja UAV-käytön lisäksi tietysti. Etenkin kun tuo ei ole mistään muusta pois.

Eikä tässä sinällään mitään uutta ole. Jo edellisen Pohjanmaan silhuettipiirroksissa on hahmoteltu takakannelle helikopteri :) Silloin tyyppi oli Lynx. Nyt mennään vain numeroa isompiin vehkeisiin ja todelliseen tukeutumiskykyyn.
 
Taytyy valilla ryhtya muihin hommiin, mutta taman pvan keskusteluihin perustuen rakensin akkia ihannealuksen (860 t):
https://i.imgur.com/OLWFKsc.jpg
- edessa 40 mm
- RIBit haarukoidaan keskikannen kk:oilla
- perassa on heko-kansi:)

Palaan asiaan vahan vakavamielisemmin myohemmin illalla.
 
Taytyy valilla ryhtya muihin hommiin, mutta taman pvan keskusteluihin perustuen rakensin akkia ihannealuksen (860 t):
https://i.imgur.com/OLWFKsc.jpg
- edessa 40 mm
- RIBit haarukoidaan keskikannen kk:oilla
- perassa on heko-kansi:)

Palaan asiaan vahan vakavamielisemmin myohemmin illalla.

Näen sieluni silmin puolenkymmentä tuollaista kurittamassa Kaliningradia tykistösyöksyin
 
Huomaan että aika paljon pohdintaa vaatisi vielä, jos saan sanoa. Mitne rantojen mies toteuttaisi yhden merivoimien olennaisimmista tehtävistä eli meriliikenteen turvaamisen? Jätetäänkö suosiolla muiden armoille ja hyvän tahdon toivossa?

Mielestäni nykyinen tilanne on se, että mennään muiden armoilla ja hyvän tahdon toivossa. Merikuljetuksen suojaaminen tehdään nytkin rantaorganisaation, saattavien alusten ja tarvittaessa ilmatuen yhteistoimintana ja jokainen voi saattavien aluksien varustusta ja kykyjä katsoen arvioida missä määrin ne kykenevät vastaamaan ilma ja suve-uhkaan. Jos ollaan sotatilassa jossa vihollinen, eli Venäjä, pyrkii tosissaan estämään merikuljetukset myös kauppa-alukset upottamalla, on liikenne uusien korvettienkin kanssa pyrittävä hoitamaan saaristossa liikkumalla, lännen kautta ja onnistuminen nojaa pääasiassa siihen ettei saattue paljastu tai ettei vihollinen ehdi iskemään käytössään olevilla voimilla.

Miellelläni ottaisin merivoimille kahdeksan korvettia ja muutaman fregatin päälle joista osa olisi erikoistunut joko IT tai SUTO-toimintaan. Jos niitä ei saada, ja mielellään vielä omat sukellusveneet estämään vihollisen sukellusveneitä lähes vapaasti liikkumasta heille edullisiin hyökkäysasemiin todennäköisten kulkureittien varrelle, on turha yrittääkään täydessä sotatilassa kuvitella saattamalla kyettävän pitämään merenkulku auki. Merivoimat ja poliittinen johto tosin on erimieltä kanssani, joten lienee mahdollista, että olen väärässä.
 
Täällä soditaan taas edellistä sotaa.

On aivan selvää, että venäjä voi laittaa meidän merenkulkumme katkaisemiseen semmoiset resurssit, että ulkomaankauppamme katkeaa tyystin. Mutta jos se joutuu tekemään sen avoimesti, me voimme diplomaattisesti hakea tukea ulkomailta hyökkäyksen hinnan korottamiseksi sietämättömäksi ja oman puolustuskykymme parantamiseksi. Tarkoitan paitsi pakotteita yms. (huomatkaa että Ukrainankin, joka ei ole edes EU-valtio, kohdalla näitä on asetettu ja niillä näyttää olevan jopa vaikutusta venäjään) myös aseapua ja jopa kauppaliikenteen saattamista muiden valtioiden toimesta.

Siksi on tärkeää, että meillä on oma kyky suojata merenkulkuamme venäjän vaikutuspiirin reunoille asti (eli Tanskan salmiin) vähintäänkin hybridiuhkia ja mieluusti myös rajallista sotilaallisempaa uhkaa vastaan. Jos "Latvialaiset merirosvot" tai "Gotlannin luonnonsuojelurintama" pystyvät kaappaamaan ja upottamaan Suomeen tai Suomesta matkalla olevia aluksia on venäjän helppo merkittävästi häiritä kauppamerenkulkuamme samalla kun esittävät olevansa täysin osattomia asiaan. Tällöin myös ystävällisten valtioiden saaminen mukaan pakotteisiin ja muihin toimiin on hankalampaa, varsinkin jos heidän meriliikenteensä itämerellä ei ole joutunut toiminnan kohteeksi. Nimettyjen rantavaltioidenkaan painostaminen asiassa ei paljon auta, jos kaappariryhmät oikeasti lähtevät hyökkäyksiinsä kumiveneillään sukellusveneistä keskellä itämerta. Ohjusveneiden kyvyt ja merelläoloaika ovat tällaiseen suojaamiseen melko kevyet, joten tarvitaan isompia aluksia. Kun teräs on halpaa ja ilma ilmaista, niin samoille rungoille voidaan sitten jyvittää myös muita tehtäviä, jotka hyötyvät koosta, kuten miinanlasku. Luonnollisesti alusten määrä pitää(/pitäisi) sovittaa sellaiseksi, että kaikki yhtä aikaa vaadittavat tehtävät pystytään suorittamaan. Se on vain rahakysymys...

TL;DR: Tarvitsemme korvetteja jotta meidät voittaakseen vihollinen joutuu käyttämään niitä keinoja joita muillakin ratkaisuilla voidaan torjua.
 
Hyvin kirjoitettu; erinomainen loppulause myos. Jotain pienta nyanssia lisailen
venäjä voi laittaa meidän merenkulkumme katkaisemiseen semmoiset resurssit, että ulkomaankauppamme katkeaa tyystin. Mutta jos se joutuu tekemään sen avoimesti, me voimme diplomaattisesti hakea tukea ulkomailta hyökkäyksen hinnan korottamiseksi sietämättömäksi ja oman puolustuskykymme parantamiseksi.
- voi ja ja joutuu avainsanoina
- Freedom of Navigation'han on nyt testissa Et. Kiinan merella ja testausta tehdaan laajalla rintamalla. EU:n sisaisen liikenteen hankaloittaminen olisi pateva peruste "pyytaa kaikkea mahdollista apua" muilta jasenvaltioilta, ilman etta NATO tulisi muodollisesti mukaan (viela siina vaiheessa)

oma kyky suojata merenkulkuamme venäjän vaikutuspiirin reunoille asti (eli Tanskan salmiin) vähintäänkin hybridiuhkia
- jos ei ole omaa kykya, on avunkin pyytaminen enemman (rannoilta) ruikuttamista

helppo merkittävästi häiritä kauppamerenkulkuamme
- mika tahansa epamaaraisyys, pienella demonstraatiolla hoystettyna, voisi nostaa vakuutusmaksut kolmikertaisiksi, eika bulkkitavaran viennissa marginaalit ole kaksisia, eli saattaisivat "pyyhkaistya" pois tuolla. Kuka maksaa? Valtioko (me), jotta elinkeinoelaman pyorat pidetaan pyorimassa... muutenhan kerrannaisvaikutukset akkia... err, kertautuvat:(

merelläoloaika
-liittyy oleelisesti tuonne "Tanskan salmiin saakka" pointtiin, koska satamassakin taytyy valilla kayda. Omissako vain... vai mita lie Ruotsin sotasatamien kaytosta sovittu? Tehokas peliaika lisaantyisi tuolla konstilla kummasti.

sellaiseksi, että kaikki yhtä aikaa vaadittavat tehtävät pystytään suorittamaan. Se on vain rahakysymys...
- ei tietenkaan onnistu (siis ihan rahan takia, johon miehitystarpeetkin saadaan mukaan nivottua, yhteismitallisina)
- siksi monitoimisuus on tarpeen, jotta pystytaan vastaaman juuri siihen uhkakuvaan, joka on toteutumassa
- kaikkiin uhkakuviin tuskin tarvii vastata samanaikaisesti (eika aluskaan voi olla kuin yhdessa paikassa kerrallaan)
 
...Siksi on tärkeää, että meillä on oma kyky suojata merenkulkuamme venäjän vaikutuspiirin reunoille asti (eli Tanskan salmiin) vähintäänkin hybridiuhkia ja mieluusti myös rajallista sotilaallisempaa uhkaa vastaan. Jos "Latvialaiset merirosvot" tai "Gotlannin luonnonsuojelurintama" pystyvät kaappaamaan ja upottamaan Suomeen tai Suomesta matkalla olevia aluksia on venäjän helppo merkittävästi häiritä kauppamerenkulkuamme samalla kun esittävät olevansa täysin osattomia asiaan. Tällöin myös ystävällisten valtioiden saaminen mukaan pakotteisiin ja muihin toimiin on hankalampaa, varsinkin jos heidän meriliikenteensä itämerellä ei ole joutunut toiminnan kohteeksi...

Jukkis puhuu asiaa.

Venäjä ei ole pyrkinyt Tsetsenian jälkeen voittamaan yhtään sotaa. Se on pyrkinyt tuottamaan ja ylläpitämään sellaisia konflikteja jotka jäätyneinä sekä mahdollistavat sille sotilaallista läsnäoloa että näännyttävät taloudellisesti ja poliittisesti sitä maata/aluetta jonka alueella/naapurissa jäädytetty konflikti on.

Kurjistaessaan kohdealueen/maan Venäjä ei saa sotilaallista voittoa. Nollasummapelin logiikalla maailmaa katsovien silmin se voi kuitenkin katsoa saaneensa suhteellisen voiton. "Te kärsitte ja me olemme niitä joilla on voimaa tuottaa teille kärsimystä ilman että mahdatte asialle mitään."

Kyky vastustaa tuollaisella logiikalla toimivaa tahoa edellyttää:
- Kykyä tuottaa valtiollisessa mittakaavassa olevaa pitkäaikaista taloudellista vahinkoa. (Esim. pistää iso osa energiasektorista juhannuskokoksi.)
- Kykyä tuhota mittavasti vastapuolen sotilaallista toimintakykyä.
- Kykyä vakuuttaa potentiaaliset liittolaiset siitä, että emme tarvitse heiltä niinkään verta kuin varusteita ja sitä, että he hoitavat oman tonttinsa.
- Kykyä painokkaaseen läsnäoloon.
- Kykyä ajantasaisen ja luotettavan tilannekuvatiedon toimittamiseen potentiaalisille liittolaisille.

Venäjä on taitava järjestämään tilanteita, joissa on sen tahdon mukainen sotilaallisen intensiteetin epäsymmetria. Se sotii epävirallisesti jotain tahoa vastaan tavalla joka estää kohdetta sotimasta täysipainoisesti Venäjää vastaan.

Epäsymetrinen sodankäynti on kyllä saanut paljon huomiota viime vuosikymmeninä, mutta intensiteetin epäsymmetrialla pelaaminen vähemmän, vaikka Venäjä, Kiina, Iran, Pohjois-Korea, palestiinalaiset, muut islamistit... ovat pelanneet sillä jo vuosikymmeniä.

Periaatteessa kyse on panostenkorotuspelin logiikasta ja säännöistä. Se, joka toimii järkevimmin, häviää aina koska arvaamaton, aggressiivinen ja epärationaalinen omaa koko ajan sekä aloitteen että intensiteetin säätelyn.

Tarvitaan uskottavaa kapasiteettia astua silloin tällöin vastapuolen intensiteetinsäätelykyvyn ulkopuolelle.

Myöhempi lisäys:

Harjoituksissa "isoimman paatin omistaja omistaa harjoituksen".

Jos Suomella on korvetteja, niin Suomi voi isännöidä ainakin näennäisen uskottavasti sellaista harjoitusta, johon osallistuu muilta mailta saman kokoluokan ja pienempiä paatteja.

Riittävän ison yhteisharjoituksen vaikutus pidäkkeenä voi olla ihan eri tasoa kuin pikkupaattien treeneillä. Ja ajallinen kestokin voi olla suurempi.
 
Viimeksi muokattu:
Ja toisaalta on niin että vaikka pystyisimmekin estämään naapuria pääsemästä tavoitteisiinsa epäsymmetrisin keinoin niin se voi samoin tein aloittaa täyden sodan kaikin ikiaikaisin keinoin. Painostuksesta tms. luopuminen ei taatusti ole tuolloin ykkösvaihtoehto vaan homma jatkuu uusin konstein kohti tavoitetilaa. Ja siihenkin pitää olla valmiina. Ei "edellisen sodan sotiminen" ole väärin kunhan ei keskitytä pelkästään siihen. Olisi naiivia kuvitella ettemme voi enää joutua täyden hyökkäyksen kohteeksi kaikissa ulottuvuuksissa. Todennäköisyydet ovat vain hiukan eri asennossa kuin joskus aiemmin. Siinä sitä on tehtäväkenttää kerrakseen.
 
Taytta asiaa tuli lisaakin:
mahdollistavat sille sotilaallista läsnäoloa että näännyttävät taloudellisesti ja poliittisesti sitä maata/aluetta jonka alueella/naapurissa jäädytetty konflikti on.
- neuvostoajan tendenssit takaisin pinnalla: puskurivyohykkeet, oman talouden autarkia, johon vahat liittolaiset sidotaan yksipuolistamalla heidan talouksiensa (vienti)rakennetta, jolloin kaksisuuntainen riippuvuus Venajaan vahvistuu: viennin paamarkkinat, ja vahilla vientituloilla tuonnin minimointi, eli autarkiaa heillekin, samalla kaavalla, jolloin kyky integroitua "lannen" talousliittoihin vahenee (vaikka haluja oliskin)

pitkäaikaista taloudellista vahinkoa. (Esim. pistää iso osa energiasektorista juhannuskokoksi.)
-talla eraa toiselta puolelta jakelussa olevan epasymmetrian voisi ristia "Klagenfurt-strategiaksi". Ei tarvi tuhota (natsi-Saksan) tankkeja, jos kuulalaakereiden puute estaa niita liikkumasta. SKF:fan tehtaita ei sentaan pommitettu; Venajan energiasektori ei vaan ole uutta SKF:aa loytanyt, vaikka Norjan ja Statoil'in kanssa vahan olikin yritysta siihen suuntaan

sotilaallisen intensiteetin epäsymmetria.
Ensi vuonna USA:lla on pystyssa jo 6 sotilaallisen avustuksen (paikallisten joukkojen koulutuksen ja muun tukemisen) prikaatia, eli naita epasymmetrioita pyritaan purkamaan, ilman etta (itse) tarvitsisi lahtea sotimaan

- Kykyä painokkaaseen läsnäoloon.
Sanotaan nyt vaikka siten, etta tuo voi olla myos "OTH, eli over the horizon". Usein USAn lentotukialukset, saadaan sinne missa niita kulloinkin tarvitaaa, mutta katsotaan Eurooppaa esimerkkina:
- etulinjan valtioissa lasnaolo on pataljoonatasoa (puhtaasti trip-wire)
- nopean reaktion joukot (uudet) saadaan paikalle paivissa laskettavana aikana
- mutta kun 50 tuh. ukkoa, ollakseen painokas, ei riita kuin yhteen suuntaan, niin kolmantena kerroksena on kaivettu/ ollaan kaivamassa mobilisaation ja etaalta taydentamisen suunnitelmat naftaliinista, jotta naillekin voimavaroille saadaan uskottavuutta (pelotusvoimaa) tilanteissa, missa vastapuoli uskoo nopeisiin kaanteisiin ja niita seuraavaan, naennaiseen de-eskalointiin. Eli "tapahtuneiden tosiasioiden edessa" ja sillain...

Tahan viimeiseen esimerkkiin nivoudumme (lannesta pain katsottuna) kahta kautta:
-Itameri ja Baltia tuovat automaattisesti Pohjoismaat mukaan kuvioon
- sensijaan " extreme North" nahdaan useimmiten erillisena laivastokysymyksena, eika ym. kohdan kanssa yhteennivoutuvana "teatterina". Toivottavasti viimeisimman Zapad-harjoituksen jalkipuinti vahentaa tuon nakemyksen vallitsevuutta. En puhu valmiusuunnittelusta (niita suunnitelmiahan emme saa nahtavaksemme) vaan poliitikkojen pinnallisemmista nakemyksista - jotka, he, kuitenkin ovat turvallisuuspoliittisella tasolla paattamassa, miten mihinkakin reagoidaan... kuten esim. talla hetkella puidaan sita, tarvitaanko "oikeasti" Britannian merijvk:en rantautumiskykya ja voitaisiinko siina "saastaa".
 
Viimeksi muokattu:
Ensi vuonna USA:lla on pystyssa jo 6 sotilaallisen avustuksen (paikallisten joukkojen koulutuksen ja muun tukemisen) prikaatia, eli naita epasymmetrioita pyritaan purkamaan, ilman etta (itse) tarvitsisi lahtea sotimaan

Eikös siinä vaiheessa ole koossa vasta prikaatien esikunnat ja runkomiehitys?
Pataljoonat jyvitetään sitten tarpeen mukaan.
 
Heh-heh, tama "vaittama"-kaavahan toimii hienosti.

Maavoimien komentaja (Milley), puhui tunti neljakymmenta aiheesta "mihin uusiin asioihin panostetaan" ja jatti tuon yksityskohdan (kuitenkin) mainitsematta.

Eli idis on ihan sama kuin Englannissa; Taalla muodostettiin tuollaisia pataljoonia, joiden vahvuudeksi tuli vain reilu 300. Ja siita kus huuto alkoi; traditionalistit eivat ymmartaneet olleskaan

Vahvuuteen kuuluvat vain upseerit, kulttuurispesialistit (kaantajat varmaan paikan paalta) ja kouluttajat. Toinen puoli (Force Protection) lyodaan paalle, kun lahdetaan asialle, jostain normaalista joukko-osastosta.
- esim. tuosta naapurista, varuskunnan pataljoonasta puolet on Afghanistanissa juuri tuollaisissa suojaamistehtavissa

No joo, nyt taas liplattavien aaltojen pariin takaisin...
 
Kuten @Rannari mainitsi, jos helikopteritasolle on aluksella tilaa niin samapa sellainen on rakentaa. On myös huomioitava, että helikopteritason alla/sisällä on aluksen miinakansi...

Niin mitä muuta siinä heko-kannen paikalla sitten pitäisi olla? Aurinkokansi vai kenties amiraalin edustustilat? Kontti-Nemoja?

Vertailuun voi laittaa vaikka Etelä-Korean uuden miinalaivan eli Hyundai Heavy Industries HDM-4000 MLS II luokan. Siinä on miinakannen päällä heko-kansi ja teleskooppihangaari.
 
Täällä soditaan taas edellistä sotaa.

On aivan selvää, että venäjä voi laittaa meidän merenkulkumme katkaisemiseen semmoiset resurssit, että ulkomaankauppamme katkeaa tyystin. Mutta jos se joutuu tekemään sen avoimesti, me voimme diplomaattisesti hakea tukea ulkomailta hyökkäyksen hinnan korottamiseksi sietämättömäksi ja oman puolustuskykymme parantamiseksi. Tarkoitan paitsi pakotteita yms. (huomatkaa että Ukrainankin, joka ei ole edes EU-valtio, kohdalla näitä on asetettu ja niillä näyttää olevan jopa vaikutusta venäjään) myös aseapua ja jopa kauppaliikenteen saattamista muiden valtioiden toimesta.

Siksi on tärkeää, että meillä on oma kyky suojata merenkulkuamme venäjän vaikutuspiirin reunoille asti (eli Tanskan salmiin) vähintäänkin hybridiuhkia ja mieluusti myös rajallista sotilaallisempaa uhkaa vastaan. Jos "Latvialaiset merirosvot" tai "Gotlannin luonnonsuojelurintama" pystyvät kaappaamaan ja upottamaan Suomeen tai Suomesta matkalla olevia aluksia on venäjän helppo merkittävästi häiritä kauppamerenkulkuamme samalla kun esittävät olevansa täysin osattomia asiaan.

Tähän riittää se Sergeillä varustettu vartiolaiva, RVL tai merivoimat. Kynnys on sillä nostettu. Sen jälkeen se on ihan sama onko kyseessä vartiolaiva vai kevyt korvetti, pohjaan se eteläisellä Itämerellä menee jos Venäjä tosissaan sitä vastaan avomerellä hyökkää.
 
Tähän riittää se Sergeillä varustettu vartiolaiva, RVL tai merivoimat. Kynnys on sillä nostettu. Sen jälkeen se on ihan sama onko kyseessä vartiolaiva vai kevyt korvetti, pohjaan se eteläisellä Itämerellä menee jos Venäjä tosissaan sitä vastaan avomerellä hyökkää.
Ei ilman taistelua, ja luultavasti hyökkääjäkin vuotaa verta, ja paljon, saadakseen neljä modernia korvettia tai kevyttä frigattia pohjaan. Se koko Suomen puolustusvoimien idea onkin, tehdä hyökkäyksestä liian kallista. Siihen ei itkko Hiluxeilla, parilla leasing hävittäjällä ja RPG Bustereilla vain kyetä. Vihollinen pakotetaan tilanteeseen jossa sen on käytettävä koko arsenaaliaan kyetäkseen varmistamaan voittonsa, ja samalla varmistaa sille kovat menetykset jolloin hyökkäyspäätös on parempi jättää tekemättä kokonaan, se pätee niin maalla, merellä, kuin ilmassa. Venäjä on käytännössä köysissä Suomea vastaan, hybridisota Suomea vastaan ei onnistu, ja konventionaalisesti oteltaisiin niin pitkään että Venäjä kyllä kellon lyödessä seisoisi voittajana, mutta hämärän rajamailla naama turvoksissa, pyrrhisenä voittajana.
 
Ei ilman taistelua, ja luultavasti hyökkääjäkin vuotaa verta, ja paljon, saadakseen neljä modernia korvettia tai kevyttä frigattia pohjaan. Se koko Suomen puolustusvoimien idea onkin, tehdä hyökkäyksestä liian kallista.

Tuota, ei kai suunnitelma ole, että Suomen merivoimien koko taisteleva osa on kaukana omilta rannoilta turvaamassa kauppa-aluksia samalla kun satamia ja pääkaupunkia suojaa enää rannikkotykistön muisto?
 
niin voi katsoa myos alusluokan tehtavamaarittelysta, etta niiden taytyy pystya toimintaan etelaiselle Itamerelle asti. Sinivalkosiipien kantavuus alkaa hiipua jo kohta Vainanmeren jalkeen, joten NATO-koptereista (Ruotsihan hankkiutui eroon omistaan) voi olla kovastikin hyotya tuolla kauempana
- ei niita tarvi huoltaa tai laittaa saansuojaan; tankata, ja korkeintaan heittaa lisaa torpeedoja kyytiin
Ruotsille on 9 kpl NH-90 koptereita SUTO varustuksessa. Menee vain jonkin aikaa että niihin saadan torpedovarustus ja datalinkki. Tyyppiä kutsutaan nimellä HKP14F
 
Tuota, ei kai suunnitelma ole, että Suomen merivoimien koko taisteleva osa on kaukana omilta rannoilta turvaamassa kauppa-aluksia samalla kun satamia ja pääkaupunkia suojaa enää rannikkotykistön muisto?
Kaksi korvettia luultavasti, kaksi muualla. Haminat on myös, ja rannikkotykistö eli rantaohjuspatterit toimivat kyllä tulevaisuudessakin. Mutta lasketaan neljä korvettia upotettavaksi. Vai lasketaanko Venäjän hyökkäysvoimaan johon varautua vain puolet kalustosta.
 
Back
Top