Laivue 2020

Miksi tässä jutussa tulee ymmärrys että toimitetaan aseineen, vaikka ne ovat pääasiassa erillishankintoja.
The battle system to be delivered will consist of weapons, sensors, and command and control systems and their integration, according to navy Capt. Veli-Pekka Heinonen of the Finnish Defence Forces’ Logistics Command.

Rosemary Chapdelaine, vice-president and general manager of Lockheed Martin Canada, said being shortlisted for the program was a “fantastic testament” to the integration capability of her company’s Canadian-developed CMS 330 combat management system.

“This is also another exciting export opportunity, not only for us but for our Canadian suppliers who will support our combat management system and integration delivery efforts, should we win,” said Chapdelaine. “This program would be performed in our Kanata, Montreal, and Halifax locations; including manufacturing of the combat management system hardware in our production facility in Ottawa as well as software and systems development, integrated systems testing and trials in our Montreal and Halifax facilities.”

The Finnish Defence Forces’ Logistics Command sent requests to 12 companies at the end of last year to participate in the tender procedure to deliver the battle system for the Squadron 2020 vessels. Eight companies sent a request to participate. The Logistics Command evaluated the requests in cooperation with the Navy, the Defence Command and the Ministry of Defence and an external actor verified the independent nature and quality of the request procedure.

The following criteria were applied to select the companies: integration expertise, technical competence, project competence, commercial and legal requirements, life cycle expertise, industrial cooperation, quality, and safety.

The selected companies will receive an invitation to negotiate and a preliminary invitation to tender from the Logistics Command in early summer 2017. This will start a negotiation phase at the end of which, in the course of 2018, a procurement contract will be signed.
https://vanguardcanada.com/2017/04/...hortlisted-for-finnish-navy-corvette-program/
 
Mun tiedot noista perustuvat pelkästään Estonian tapaukseen. Näin niitä itse Turun ilmatilassa, Tyksin platalla sekä tankilla.
Muistaakseni pintureina noissa oli varusmiehet joten pelastettujen määrä ei ollut lähelläkään Rajan Super Pumien.
Eiköhän asiaan liittynyt että pääsivät huomattavasti myöhemmin liikkeelle + perille, jolloin oli pääasiassa vain ruumiiden keräämistä jäljellä, pl muutaman sitkeän sissin pelastaminen
 
Mites 'merikelpoisia' Maavoimien NH90:t on verrattuna Rajan Super Puma -koptereihin? Puumissa nyt ainakin taitaa olla kellukkeet mereen (hötä)laskeutumisen varalta. Mitä muuta eroa niissä on noin meriliikenteen/meripelastuksen/meri... kannalta?

Edit. Siis kuinka hyvin niitä voidaan operoida korveteilta?
 
Mites 'merikelpoisia' Maavoimien NH90:t on...
Edit. Siis kuinka hyvin niitä voidaan operoida korveteilta?

Varmaan ainakin mainitut kellukkeet, kannelle laskeutumisen varmistusjärjestelmä ja moottoroitu roottorin kokoontaittamisjärjestelmä puuttuvat verrattuna täysiveriseen meritoimintakopteriin. En tiedä kuinka vaikeaa tuollaiset on hommata jälkiasennuksena.

Käytännössä laskeutuminen kovemmassa merenkäynnissä ei välttämättä onnistu, pakkolaskut veteen eivät ole suositeltavia ja kopterin änkeminen pienempään hangaariin ja sieltä pois voi vaatia roottoreiden taittamista käsin.
 
Lieneekö se suolaisen ympäristön vaikutus merkittävä tilapäisellä käytöllä?
Jos pysyviin olisi varaa niin silloin varmaan kannattaisi tilata fregattikopterimallia.
Aikamoinen raha vain olisi kuvitella lisättäväksi pottiin ottaen huomioon, ettei avovettä ole ihan Ruotsin malliin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tässäpä mielenkiintoinen katsaus helikopterien meritoimintaan huonossa säässä ja eritoten niiden kannelle laskeutumisen varmistusjärjestelmiin.

Rough Landings in High Seas
http://www.thinkdefence.co.uk/2014/09/motion-compensated-helicopter-decks/

Bottom line
Landing, securing and moving helicopters in poor weather is a serious business; personnel safety, operational effectiveness and avoidance of equipment damage are all important factors. The various systems all have their pros and cons and will have to be considered and tested for specific conditions, speeds, ships and helicopters.
 
Ja Suomen maaperusteisissa koptereissa ei ole mitään noita merilaskeutumisen apujärjestelmiä.
Suolainen vesikään ei ehkä kuulu spekseihin.
 
Ja Suomen maaperusteisissa koptereissa ei ole mitään noita merilaskeutumisen apujärjestelmiä.
Suolainen vesikään ei ehkä kuulu spekseihin.

Australia taisi aikanaan tilata saman NH90-kuljetuskopterin (MRH-90 Taipan) armeijalle ja laivastolle. Muistaakseni meriympäristön aiheuttama korroosio ei ollut ongelma, moni muu asia kylläkin.

Pienellä googlailulla löytyi linkki missä Ranskan maavoimien NH90 oli laitettu maihinnousualukselle 15 päivän testiin: http://www.defense.gouv.fr/actualites/articles/sur-le-pont-avec-tigre-et-caiman

 
Mun tiedot noista perustuvat pelkästään Estonian tapaukseen. Näin niitä itse Turun ilmatilassa, Tyksin platalla sekä tankilla.
Muistaakseni pintureina noissa oli varusmiehet joten pelastettujen määrä ei ollut lähelläkään Rajan Super Pumien.
Ruotsalaisten kawasakeis oli aktiiviupseerit pintapelastajina kun taas heidän super pumeissa oli varusmiehet.

Ruotsalaisten pumat varusmiehineen pelastivat toiseksi ja kolmanneksi eniten ihmisiä 15 ja 9. Suomalainen puma oh-hvg pelasti 44 mutta se käytti autolauttaa laskeutumiseen.

"Suomalaiset helikopterit OH-HVG ja OH-HVD laskeutuivat matkustaja-auto- lautoille, mutta muut helikopterit veivät pelastetut maihin. Laskeutuminen kei- nuville ja kuokkiville lautoille katsottiin liian vaaralliseksi. OH-HVG:n ohjaaja totesi, että laskeutuminen lautoille oli koko pelastusoperaation vaikein osa"


http://www.turvallisuustutkinta.fi/...inta/mvestonia/SIfmWrdCR/7_Pelastustoimet.pdf

Tuolta löytyy yksityiskohtaiset tiedot pelastustoimista ja kalustosta.


Tuolta selviää myös että puolustusvoimien koptereista vain yhdes oli upseereita pintapelastajina kun muut miehitettiin palomiehillä.

Ruotsalaisilla näyttäisi tuo valmius olleen hyvällä tasolla kun 12 ensimmäisestä saapuneesta koptereista 10 oli ruotsalaisia.
 
Ruotsalaisten pumat varusmiehineen pelastivat toiseksi ja kolmanneksi eniten ihmisiä 15 ja 9. Suomalainen puma oh-hvg pelasti 44 mutta se käytti autolauttaa laskeutumiseen.

"Suomalaiset helikopterit OH-HVG ja OH-HVD laskeutuivat matkustaja-auto- lautoille, mutta muut helikopterit veivät pelastetut maihin. Laskeutuminen kei- nuville ja kuokkiville lautoille katsottiin liian vaaralliseksi. OH-HVG:n ohjaaja totesi, että laskeutuminen lautoille oli koko pelastusoperaation vaikein osa"

Uskaltaisin väittää, että se riski oli otettava, ottaen huomioon miten paljon aikaa siinä säästettiin.
 
Uskaltaisin väittää, että se riski oli otettava, ottaen huomioon miten paljon aikaa siinä säästettiin.
Olin Australiassa reissussa hieman tuon jälkeen ja sattui kokkareilla että tuo Estonia tuli puheeksi. Eräs kaveri esitti jossain 4-5 paukun fiiliksissä että olivatpa pelkureita ne pelastautuneet, kun pääosa niistä oli aikuisia miehiä eikä lapsia, vanhuksia ja naisia juuri ollut.

Sain rajoitettua haluani vetää kaveria turpaan suoraan siinä, ja kerroin sivistynein sanankääntein olosuhteista. Hän oli hiljaa sen jälkeen.
 
Olin Australiassa reissussa hieman tuon jälkeen ja sattui kokkareilla että tuo Estonia tuli puheeksi. Eräs kaveri esitti jossain 4-5 paukun fiiliksissä että olivatpa pelkureita ne pelastautuneet, kun pääosa niistä oli aikuisia miehiä eikä lapsia, vanhuksia ja naisia juuri ollut.

Sain rajoitettua haluani vetää kaveria turpaan suoraan siinä, ja kerroin sivistynein sanankääntein olosuhteista. Hän oli hiljaa sen jälkeen.

Ilman helikoptereita olisi voinut jäädä henkiinjääneiden määrä hyvin pieneksi.
 
Ilman helikoptereita olisi voinut jäädä henkiinjääneiden määrä hyvin pieneksi.

Ilman alkoholia henkiinjääneiden määrä olisi voinut nousta paljon suuremmaksi.

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka lähtevät kännäämään laivalle. Yhden voi ottaa ruoan kanssa, mutta enemmän on liikaa.
 
Hieno. Monenko ohjussiilon mukainen on tuo tykin ja komentosillan valisen alan kaytto kuvassasi?

En ole onnistunut torpeedolaukaisimien sijoitusta (aukkoa) bongaamaan... osaako joku sanoa eri kuvien perusteella?
 
Hieno. Monenko ohjussiilon mukainen on tuo tykin ja komentosillan valisen alan kaytto kuvassasi?

En ole onnistunut torpeedolaukaisimien sijoitusta (aukkoa) bongaamaan... osaako joku sanoa eri kuvien perusteella?

Vaatinee täsmäällisemmän suunnittelun ennen kuin voi sanoa mitään varmaa. Jos aluksilla valmistaudutaan ruokkimaan myös ystävällisiä sutokoptereita voisi torpedovarasto olla hangaarin tienoilla. Silloin putketkin kannattaisi sijoittaa siihen hangaarin etupuolelle kun samaa varastoa kuitenkin käyttävät. Edellä oleva saattaa sisältää raskaasti virheelliseksi osoittautuvan olettaman siitä että torpedoja edes on kyydissä enemmän kuin mitä putkiin mahtuu. Neljä kiinteää putkea voisi kuitenkin olla hyvä arvaus. Em. kohdassa muuten on ainakin joissain luonnoskuvissa sopivaa kokoa oleva luukku.

Tuolla on toinen piirroskuva uudesta Pohjanmaasta

file
 
Miksi tässä jutussa tulee ymmärrys että toimitetaan aseineen, vaikka ne ovat pääasiassa erillishankintoja. https://vanguardcanada.com/2017/04/...hortlisted-for-finnish-navy-corvette-program/
Integrointi on enemman loogisen kuin fyysisen tason touhua, ja kiteytyy hintariskiiin. Aseet voivat hyvinkin olla erillishankintoja (tai varastossa), mutta PV on varmaan tekemassa kiinteahintaista sopimusta, josta kaikki erat maksetaan vasta kun specsia vastaan kokonaisuuden on testattu toimivan sovitulla tavalla.

Battle system'kin on karvan verran eri (senhan asiakas tuossa maarittelee) kuin CMS, joka on kontrolli- ja koordinointiosa (usein sensorit lasketaan mukaan, koska ne ovat "kyvykkyyksille" niin ratkaisevia, kun taas itse aseita ei - kun niiden, elinkaaren mittaan, on tarkoituskin olla "plug-and-play" joko uudempien versioiden tai kokonaan erimerkkisten vehkeiden kautta).
 
Back
Top