Valtiolla pitäisi olla oma telakka, suomi on riippuvainen merenkulusta ja valtiolla on paljon aluksia.
Tämä ei ole sosialismia, niin muuallakin toimitaan.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Valtiolla pitäisi olla oma telakka, suomi on riippuvainen merenkulusta ja valtiolla on paljon aluksia.
Tämä ei ole sosialismia, niin muuallakin toimitaan.
Helsingissä on yksi kaupan. Tuorein Kauppalehti Optio kertoo kiinnostavasti.
Panssari Salama
Respected Leader
Tästä taitaa olla kokemusta täällä Härmässäkin...
Pitkät perinteet, Suomenlinnan telakka oli aikanaan Europpan hienoimpia.
Minulla oli viime vuonna tämä idea päässä mutta en uskaltanut sanoa, kun arvelin että joku poliittinen pommi räjähtää kasvoille ja se on suuri häpeä jos valtiolla olisi joku telakka. Homma kuitenkin että tulevaisuuteen kun mennään niin valtiolla on yhä enemmän ja enemmän vehkeitä mitä pitää huoltaa, taikka kasata taikka valmistaa kokonaan uusiksi. Utopiassa sitä ei tarvita ollenkaan, koska homma hoituu vain tilaamalla ja mikään ei ole ongelma.
Onhan näistä kokemuksia Suomellakin, taloudellisesti kannattamattomia räpellyksiä laidasta lukien.
Sitäpaitsi kun viimeksi tuolla syrjäkylällä kävin (Helsinki siis) niin kyllä tuli selväksi, ettei Hernesaarenrannan telakalla mitään tehdä nyt, eikä tulevassakaan. Nimittäin kerrostaloja näyttää nousevan jo toimihenkilöportille... Se menee kohta käyttökieltoon ja tulee tönöjä tilalle.
Huhta
Greatest Leader
Rakentamisaikataulu oli kunnianhimoinen. Laivue 2020 aiottiin rakentaa suhteellisen nopeassa jatkumossa.
Tämä poikkeaa jonkin verran menneisyydestä. Miinalaivoista rakennettiin ensin miinalaiva Pohjanmaa ja vuosia myöhemmin kaksi paranneltua Hämeenmaa-luokan miinalaivaa. Samoin Hamina-luokan ensimmäisen ja toisen aluksen rakentamisen välillä meni viitisen vuotta, ja ohjusvene Haminaan kai tehtiin melko isojakin muutoksia. Laivue 2020:n kohdalla tähän ei ole mahdollisuutta, vaan suunnittelun pitää osua justiinsa eikä melkein tai muutoin ongelmakohdat joudutaan myöhemmin korjaamaan kovalla rahalla tai elämään niiden kanssa.
Näin on siitä syystä, että sarjatyönä alusten rakentaminen tulee halvemmaksi. Tilaamalla "esisarjaa" ensi 1 kpl ja sen jälkeen kolmen "lopullinen" sarja olisi paketin hinta pompannu varmaan puoleentoista miljardiin. Onhan suunnittelussa tahoja joilla on kokemusta tällaisista aluksista, mutta kuvaamasi riski on tosiaan mahdollinen.
Ei mistään.
https://yle.fi/uutiset/3-10695216
Tästä oli kyse.
Korvettien hankinta ei ole uusi poliittinen aloite, mutta se voidaan tulkita laajakantoiseksi.
Eduskunnalla on oikeus hyväksyä lisäbudjetti tiettyyn tarkoitukseen ja toimitusministeriön käytettäväksi, kun edukunta katsoo sen olevan tarpeen esimerkiksi pitäessään hankintaa kiireellisenä. Laki ei ota kantaa siihen onko se kiireellinen jonkin muun tahon mielestä. Jos siis nykyisen (toimikautensa päättäneen?) eduskunnan enemmistö olisi katsonut hankkeen vaarantuvan vaalien aiheuttamilla poliittisten voimasuhteiden muutoksilla, sillä olisi ollut täysi oikeus pitää hankintaa tästä syystä kiireellisenä ja valtuuttaa hankinta. Tällöin toimitusministeriöllä olisi ollut oikeus toteuttaa hankinta, kunhan itsekin pitää sitä kiireellisenä, kiireellisyyden syystä riippumatta.
Sillä ei siis ole mitään merkitystä onko hanke oikeuskanslerin mielestä kiireellinen vai ei. Kiireellisyys on aina mielipidekysymys, joten eri ihmisillä on eri käsityksiä siitä onko jokin kiireellistä vai ei. Oleellista on kuitenkin ymmärtää kenen mielipiteellä kiireellisyydestä on asiassa merkitystä ja kenen taas ei ole.
Myöhemmin osoittautui ettei hankintaprosessi muutenkaan ollut valmis päätettäväksi, mutta se ei ollut tiedossa aiemmin kun tuon uutisen tuoreeltaan luin ja siitä täällä keskusteltiin.
Viimeksi muokattu:
Riskinhallinta on ollut tähän mennessä laput silmillä (vuosi sitten eivät tienneet merkittäviä asioita, miten mahdollista?), joten saa vähän pelätä tuleeko iso vahinko. Ekassa ei saisi olla mitään uudelleen suuunnittelua vaativaa rakenteellista ongelmaa, koska nähtävästi jokainen laitetaan aluille ennen ensimmäisen käyttöönottoa. Rakennusvaiheen säästöä vastaan otetaan 3x riski. Tästäkin olisi mielellään nähnyt julkista keskustelua. Eli onko oikein hakea säästöä tai lisärahoituksen saannin varmuutta sillä, että tehdään kaikki kerralla. Kun se ei ole erityisen yleistä ja mittakaavan kasvattaminen tekee homman vain vaikeammaksi RMC:lle.
Hyvin monessa uudessa alusluokassa on nykyään ongelmia. LCS, F125, Katanpää... meillä tehdään erityisosaamisen varjolla maailman ensimmäinen jäävahvistettu sota-alus. Telakalla, joka ei ole tehnyt sota-aluksia.
Jos hyvin käy niin tulee kohtuullinen paketti pienillä rahan ja ajan ylityksillä. Niin kova mäihä ei liene ensikertalaisilla, että kukaan muu ilmaantuisi näitä ostamaan. Päiväunet on jo unohdettu, mutta painajaisista ei päästä vielä aikoihin.
Tämän jos munivat niin tulevaisuus menee katsoessa kiikareilla merta. Sikäli viivästyköön sopimus niin pitkään kunnes oikeasti uskaltavat vetää liipaisimesta. Otetaanko vielä vuosi sen varalta, että löytyy ”sellaisia riskejä, joita ei lähtökohtaisesti silloin reilu vuosi sitten tunnistettu"?
Eivät ole vieläkään valmiita puhumaan kuin RMC:n taloudellisesta riskistä vaikka myös "suunnitteluriski" on ilmeinen.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Näkisin suurimpien riskien liittyvän runkoon, ei niinkään taistelujärjestelmään, joka voidaan koostaa jo käytössä koetelluista komponenteista. Eli ainoastaan yksi runko olisi pitänyt tilata etupainotteisesti. En usko mihinkään massiiviseen hintaeroon, sillä tilataanhan kaupallisiakin aluksia yksittäiskappaleita, todennäköisemmin olisi puhuttu ehkä kymmenistä miljoonista euroista. Sekin on tietysti hyvä raha säästettäväksi, jos kaikki menee putkeen, mutta jos ei, niin...
Se on tosin myönnettävä, että monitoimialus voisi olla eri näköinen, jos projekti olisi aloitettu jo kymmenen vuotta sitten ennen miinalaiva Pohjanmaasta luopumista. Tutkana olisi ties mikä ja ilmatorjuntaohjuksenakin saattaisi olla Umkhonto, kun markkinat eivät pullistelisi aktiivitutkahakupäisiä ohjuksia...
Vähintään kirittäjänä alustilauksessa olisi voinut olla Odense Staalskibsværft, joka teki Tanskan laivastolle sota-aluksia, myös jäävahvistettuja. Harmi, että meni konkurssiin. Firmahan on tarjonnut Ivar Huitfeldt -pohjaisia aluksia ympäri maailmaa, olisiko sieltä irronnut konsepti Suomellekin?
Viimeksi muokattu:
Nyt taidetaan puhua vakuudesta.
Varmaan samantyylinen vakuus kuin rakentamisessa on normaali käytäntö.
Siitä juuri. Forumin semantiikan asiantuntijatkin pääsi sanomaan sanansa kun mun terminologia tai käsitteistö näyttää olevan vähän horjuvaa.
Ei kyse ole pelkästään semantiikasta. Museo tarkoitti ostajan velan takausta. Tuossa taas on kyse rakentajan vakuudesta. Molemmissa on kyse epävarmuuden hallinnasta ja vahinkojen minimoinnista, mutta kyse on täysin eri osapuolista ja järjestely muutenkin eri.
Käsittääkseni normaalisti rakentajan vakuutta ei tarvita, vaan telakka rahoittaa alun rakentamisesta, ja asiakas maksaa ennalta hyväksyttyjen etappimaksujen mukaan (teräslohkot leikattu, teräslohkot kasattu, laiva laskettu vesille, laiva hyväksytty jne).
Sitä on kyllä maailmalla käynyt, että telakka on rakentamisen aikana mennyt konkurssiin ja alus jäänyt keskeneräisenä telakalle. Usein kyse ollut erikoisprojekteista. Siinä ei mahdollinen panttikaan auta. Ostajan pitäisi lapioida lisää rahaa tiskiin.
Helsingin telakkahan tekee tällä hetkellä niin pahasti turskaa, että uskaltaako sieltä kukaan muu kuin venäläiset enää mitään tilatakaan? Suomihan tilasi sieltä vielä Polariksen.
Käsittääkseni normaalisti rakentajan vakuutta ei tarvita, vaan telakka rahoittaa alun rakentamisesta, ja asiakas maksaa ennalta hyväksyttyjen etappimaksujen mukaan (teräslohkot leikattu, teräslohkot kasattu, laiva laskettu vesille, laiva hyväksytty jne).
Sitä on kyllä maailmalla käynyt, että telakka on rakentamisen aikana mennyt konkurssiin ja alus jäänyt keskeneräisenä telakalle. Usein kyse ollut erikoisprojekteista. Siinä ei mahdollinen panttikaan auta. Ostajan pitäisi lapioida lisää rahaa tiskiin.
Helsingin telakkahan tekee tällä hetkellä niin pahasti turskaa, että uskaltaako sieltä kukaan muu kuin venäläiset enää mitään tilatakaan? Suomihan tilasi sieltä vielä Polariksen.
Huhta
Greatest Leader
Sukellusvenehän on alivoimaisen osapuolen parhaita merellisiä aseita. Yksinäinen sukellusvene on vaikea havaita, se voi suorittaa jopa viikkojen tiedustelutehtäviä kaukana avomerellä, vaikka pinta-aluksella ei olisi sinne mitään asiaa. Sukellusvene voi laskea miinoja huomaamatta ja tukea erikoisjoukko-operaatioita.
Tokikaan oman rannikon puolustukseen sukellusvene ei toisi Suomen olosuhteissa kovin isoa kontribuutiota vaikutuskyvyn lisäämisen muodossa, mutta se voisi silti toimia huomaamattomasti esimerkiksi eteentyönnettynä tiedusteluasemana. Varsinkin Ahvenanmaan erityisolosuhteissa sukellusveneestä voisi olla iloa.
Laivaston telakka ei voi nykyaikana sijaita Suomenlahdella muutenkaan.
intternetsoturi
Majuri
Ei mene, telakkatoiminta jatkuu kaupungin puolesta ainakin vuoteen 2035. Telakkakadun puoleiselle rannalle rakennetaan, mutta siitä Aker Masa Yards luopui jo aikoja sitten.
Uusimman Option mukaan hinta on niin alhainen, että kiinnostuneita on kun maailmanlaajuisesti telakat aika kuumassa vireessä.
Silti tappiobörsähän se. Ei välttämättä tarvi ainakaan kiinalaista ruoriin viemään jäänmurtajaosaaminen. Mutta onko kelpo maista ostajia venäläisten jäljiltä?