Laivue 2020

Tuossahan tunnustetaan se oman pääoman pienuus.

Normaalistihan tilaaja asettaa vakuudet laivan maksamisesta ja telakka laivan valmistumisesta. Valtion ollessa suoraan tilaaja tilaajan vakuudet ovat turhia. Toisaalta telakalle ei ole vientitakuita käytettävissä ja oman pääoman ollessa pieni, vakuus on kallis vaikka tilaajan maksukyvystä ei ole pelkoa.

Tuossa saatetaan rakentaa aika normaalista poikkeavaa viritystä jossa pitää ottaa huomioon sivullisuoja konkurssisa hieman eri tavalla kuin normitapauksessä.
 
Niin ja Suomellakin on ihan kaksin kappalein.

Toihan riippuu ihan mitä tarkoitetaan sota-aluksella tai jäävahvistuksella

Nämä nyt ainakin
Miinalaiva Pohjanmaa
Hämeenmaa-luokka

Pansio-luokka ei ehkä ole taistelualus, mutta sota-alus kuitenkin.

Hamina-luokka pystyy ajamaan kiintojäässä sekä tietysti huolto/kuljetusaluksia. Lisäksi jotkin aikaisemmat alusluokat ovat todennäköisesti olleet jäissäkulkukykyisiä.

Ruotsalaisten nykyään käytössä olevista sekä jo poistuneista aluksista löytyy myös aivan varmasti "jäävahvistettuja".
 
Toihan riippuu ihan mitä tarkoitetaan sota-aluksella tai jäävahvistuksella

Nämä nyt ainakin
Miinalaiva Pohjanmaa
Hämeenmaa-luokka

Pansio-luokka ei ehkä ole taistelualus, mutta sota-alus kuitenkin.

Hamina-luokka pystyy ajamaan kiintojäässä sekä tietysti huolto/kuljetusaluksia. Lisäksi jotkin aikaisemmat alusluokat ovat todennäköisesti olleet jäissäkulkukykyisiä.

Ruotsalaisten nykyään käytössä olevista sekä jo poistuneista aluksista löytyy myös aivan varmasti "jäävahvistettuja".

Jep. Nykyisten miinalaivojen kyky murtaa puolimetristä kiintojäätä on jo merkittävä kyky. Korvetit eivät missään tapauksessa ole lajinsa ensimmäisiä tuossa suhteessa.

Jäävahvistus ei sanana tarkoita paljoakaan. Tarvitaan kyky murtaa jäätä.
 
Muistan nähneeni samat lukemat jossain opinnäytteessä. Sen parempaa lähdettä ei välttämättä ole tarjolla. 10 solmua oli muistaakseni maksimi ja suositus 5 solmua. Opinnäytteessä oli pureskeltu kaikkien alusluokkien jäissäkulku-ominaisuuksia etu- ja takaperin.

E... varmaankin tästä: MERIVOIMIEN ALUSTEN TOIMINTAKYKY TALVIOLOSUHTEISSA

Kappas, kaikkea sitä oppii. Vaikutti vain kovin korkealta...

Taulukko 1 on muuten harhaanjohtava - vain neljä ensimmäistä saraketta liittyy jäissäkulkukykyyn, loput kaksi rakenteiden mitoittamiseen. 1A Super ei siis lähtökohtaisesti tarkoita sitä että alus pystyy murtamaan metrin paksuista jäätä.
 
Hamina luokalla on kyky kulkea 10 solmun nopeudella 10cm jäissä, eteenpäin. Tietty voidaan sanoa että se on jäävahvistettu ja pystyy kulkemaan kiintojäässä, mutta... :unsure:
Tuo on merelle ja jopa sisävesille aneeminen kyky. Jalankulkija pystyy juuri tuossa paksuudessa kulkemaan turvallisesti. Lisäksi kevyen Haminan polttoaineen kulutus ja toimintasäde lyhenee varmasti melkoisesti. Aluksia ei voi pitää realistisesti
 
Tuo on merelle ja jopa sisävesille aneeminen kyky. Jalankulkija pystyy juuri tuossa paksuudessa kulkemaan turvallisesti. Lisäksi kevyen Haminan polttoaineen kulutus ja toimintasäde lyhenee varmasti melkoisesti. Aluksia ei voi pitää realistisesti

Ohjusveneellä nyt ei ole mitään järkeä ajella jääpeitteisellä merellä. Se on kuitenkin hyvä että paatilla pystyy ajamaan laituriin/ laiturista tai yksittäisen jäisen pätkän läpi tms. ilman että vehkeet särkyvät. Merellä kun kuitenkin on ikävä tapa jäätyä ensin rannasta ja kapeikoista.
 
Jaahas, lisää tilauksia RMC:lle - Pohjanmaata odotellessa...

Rauman telakalle jättitilaus: Tallink hankkii uuden pikalaivan Helsinki–Tallinna-reitille
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4cf66709-0e9f-441c-aaeb-c9d7d9cd1ede
AS Tallink Grupp ja Rauma Marine Constructions (RMC) ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden Shuttle-pikalaivan rakentamisesta Helsinki–Tallinna-reitille.Sopimus astuu voimaan tänään keskiviikkona. Aluksen suunniteltu valmistumisaika on tammikuussa 2022.

Uusi Shuttle-pikalaiva käyttää Helsingin ja Tallinnan välillä nykyisin liikennöivän Megastarin tavoin kaksoispolttoainemoottoreita. Tämän lisäksi hyödynnetään akkuteknologiaa. Laivan kokonaispituus on noin 212 metriä, ja se voi kuljettaa 2 800 matkustajaa. Alus maksaa noin 250 miljoonaa euroa, ja se rakennetaan Rauman telakalla. Työllisyysvaikutus telakalle on noin 1 500 henkilötyövuotta.Kyseessä on telakan toistaiseksi suurin tilaus.

Uuden laivan matkustajatilat ovat suuremmat ja istumapaikkoja ja miehistön hyttejä on enemmän kuin yhtiön uusimmassa laivassa Megastarissa.

Tallink Siljan mukaan uudessa laivassa on tehokkaat maasähköliitännät sekä Megastariin verrattuna 30 prosenttia suuremmat LNG-säiliöt, jotka vähentävät tankkauksen tarvetta. Tämän lisäksi laivan hiilidioksidipäästöjä pystytään Tallink Siljan mukaan vähentämään entisestään 10 prosenttia uudenlaisen muotoilun myötä.

Uusi laiva hyötyy Tallinnan teknillisen yliopiston kanssa äskettäin allekirjoitetusta yhteistyösopimuksesta, jonka tavoitteena on kehittää innovatiivisia älykkäitä autokansiratkaisuja yhtiön aluksille.
Ratkaisuilla voidaan tehostaa lastausta ja purkua ja saada ne yhteensopiviksi Tallinnan satamassa jo käytössä olevien älykkäiden satamaratkaisujen kanssa.

Sopimuksen mukaan 30 prosenttia kokonaiskustannuksista maksetaan rakennusaikana ja loput laivan valmistumisen jälkeen. Tallink-konserni suunnittelee rahoittavansa 70 prosenttia uuden laivan kustannuksista pitkäaikaiselle lainalla vuonna 2022. Lainaehdot päätetään lähitulevaisuudessa.
 
Hyvää: Rauman telakan tilauskanta kasvaa (ja vakavaraisuus paranee). Huonoa: Uuden korvetti-laivueen käyttöönotto siirtynee yhä lähemmäksi vuotta 2030...
Taidat olla oikeassa. Näistä aluksista telakka hyötyy varmasti enemmän kuin outolintu korveteista.
 
Hyvää: Rauman telakan tilauskanta kasvaa (ja vakavaraisuus paranee). Huonoa: Uuden korvetti-laivueen käyttöönotto siirtynee yhä lähemmäksi vuotta 2030...

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä ehtii vielä hiomaan yksityiskohtia sekä tutkimaan ja suunnittelemaan mm. miehittämättömien järjestelmien käyttöä aluksilta.
 
Tuo ilmoitettu hinta, 250 miljoonaa euroa 212 metrisestä aluksesta joka on myös teknisesti edistyksellinen, saa Pohjanmaa luokan rungon 150 M€ hinta-arvion näyttämään realistiselta.
 
Tuo ilmoitettu hinta, 250 miljoonaa euroa 212 metrisestä aluksesta joka on myös teknisesti edistyksellinen, saa Pohjanmaa luokan rungon 150 M€ hinta-arvion näyttämään realistiselta.

Omenoita ja appelsiineja.

Itse en usko, että autolauttojen tuotanto häiritsee juurikaan korvettien rakentamista jos tekijöitä vain riittää.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top