Eipä ole ihan ensimmäinen. Norjalla ja Tanskalla on, Venäjällä on rakenteilla ja Kanadalla tulossa
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Eipä ole ihan ensimmäinen. Norjalla ja Tanskalla on, Venäjällä on rakenteilla ja Kanadalla tulossa
Tuossahan tunnustetaan se oman pääoman pienuus.
Normaalistihan tilaaja asettaa vakuudet laivan maksamisesta ja telakka laivan valmistumisesta. Valtion ollessa suoraan tilaaja tilaajan vakuudet ovat turhia. Toisaalta telakalle ei ole vientitakuita käytettävissä ja oman pääoman ollessa pieni, vakuus on kallis vaikka tilaajan maksukyvystä ei ole pelkoa.
Tuossa saatetaan rakentaa aika normaalista poikkeavaa viritystä jossa pitää ottaa huomioon sivullisuoja konkurssisa hieman eri tavalla kuin normitapauksessä.
Niin ja Suomellakin on ihan kaksin kappalein.
Toihan riippuu ihan mitä tarkoitetaan sota-aluksella tai jäävahvistuksella
Nämä nyt ainakin
Miinalaiva Pohjanmaa
Hämeenmaa-luokka
Pansio-luokka ei ehkä ole taistelualus, mutta sota-alus kuitenkin.
Hamina-luokka pystyy ajamaan kiintojäässä sekä tietysti huolto/kuljetusaluksia. Lisäksi jotkin aikaisemmat alusluokat ovat todennäköisesti olleet jäissäkulkukykyisiä.
Ruotsalaisten nykyään käytössä olevista sekä jo poistuneista aluksista löytyy myös aivan varmasti "jäävahvistettuja".
Jep. Nykyisten miinalaivojen kyky murtaa puolimetristä kiintojäätä on jo merkittävä kyky. Korvetit eivät missään tapauksessa ole lajinsa ensimmäisiä tuossa suhteessa.
Jäävahvistus ei sanana tarkoita paljoakaan. Tarvitaan kyky murtaa jäätä.
Leaderwolf
Respected Leader
Hamina luokalla on kyky kulkea 10 solmun nopeudella 10cm jäissä, eteenpäin. Tietty voidaan sanoa että se on jäävahvistettu ja pystyy kulkemaan kiintojäässä, mutta...
Hamina luokalla on kyky kulkea 10 solmun nopeudella 10cm jäissä, eteenpäin. Tietty voidaan sanoa että se on jäävahvistettu ja pystyy kulkemaan kiintojäässä, mutta...
10 solmun? Jotain lähdettä tälle?
Muistan nähneeni samat lukemat jossain opinnäytteessä. Sen parempaa lähdettä ei välttämättä ole tarjolla. 10 solmua oli muistaakseni maksimi ja suositus 5 solmua. Opinnäytteessä oli pureskeltu kaikkien alusluokkien jäissäkulku-ominaisuuksia etu- ja takaperin.
E... varmaankin tästä: MERIVOIMIEN ALUSTEN TOIMINTAKYKY TALVIOLOSUHTEISSA
Kappas, kaikkea sitä oppii. Vaikutti vain kovin korkealta...
Taulukko 1 on muuten harhaanjohtava - vain neljä ensimmäistä saraketta liittyy jäissäkulkukykyyn, loput kaksi rakenteiden mitoittamiseen. 1A Super ei siis lähtökohtaisesti tarkoita sitä että alus pystyy murtamaan metrin paksuista jäätä.
Perstuntumalta tosiaan aika kova luku. Jää on kuitenkin kunnioitettava vastustaja.
Einomies1
Respected Leader
Tuo on merelle ja jopa sisävesille aneeminen kyky. Jalankulkija pystyy juuri tuossa paksuudessa kulkemaan turvallisesti. Lisäksi kevyen Haminan polttoaineen kulutus ja toimintasäde lyhenee varmasti melkoisesti. Aluksia ei voi pitää realistisestiHamina luokalla on kyky kulkea 10 solmun nopeudella 10cm jäissä, eteenpäin. Tietty voidaan sanoa että se on jäävahvistettu ja pystyy kulkemaan kiintojäässä, mutta...
Ohjusveneellä nyt ei ole mitään järkeä ajella jääpeitteisellä merellä. Se on kuitenkin hyvä että paatilla pystyy ajamaan laituriin/ laiturista tai yksittäisen jäisen pätkän läpi tms. ilman että vehkeet särkyvät. Merellä kun kuitenkin on ikävä tapa jäätyä ensin rannasta ja kapeikoista.
Falangi
Kenraali
Jaahas, lisää tilauksia RMC:lle - Pohjanmaata odotellessa...
Rauman telakalle jättitilaus: Tallink hankkii uuden pikalaivan Helsinki–Tallinna-reitille
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4cf66709-0e9f-441c-aaeb-c9d7d9cd1ede
Rauman telakalle jättitilaus: Tallink hankkii uuden pikalaivan Helsinki–Tallinna-reitille
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4cf66709-0e9f-441c-aaeb-c9d7d9cd1ede
Hyvää: Rauman telakan tilauskanta kasvaa (ja vakavaraisuus paranee). Huonoa: Uuden korvetti-laivueen käyttöönotto siirtynee yhä lähemmäksi vuotta 2030...
Taidat olla oikeassa. Näistä aluksista telakka hyötyy varmasti enemmän kuin outolintu korveteista.
Tämä nyt ei ollut varsinaisesti uusi laivatilaus, vaan se sama joka aiesopimuksen muodossa julkaistiin jo viime syksynä.
Mutta todenäköisesti syy minkä takia korvetit myöhästyy vähän.
Huhta
Greatest Leader
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä ehtii vielä hiomaan yksityiskohtia sekä tutkimaan ja suunnittelemaan mm. miehittämättömien järjestelmien käyttöä aluksilta.
Omenoita ja appelsiineja.
Itse en usko, että autolauttojen tuotanto häiritsee juurikaan korvettien rakentamista jos tekijöitä vain riittää.
Viimeksi muokattu: